Miten sinua seurataan internetissä?

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi internet-selaimen alalaidassa näkyy usein seuraavaa
  • "Odotetaan vastausta..."
  • Selvitetään verkko-osoitetta..."
  • "Ladataan kohteesta..."
yhdistettynä sellaisiin osoitteisiin kuin:
  • googletagmanager
  • googleads
  • googleapis
  • gstatic
  • doubleclick
  • scorecardresearch
  • facebook
  • criteo
  • adform
  • amazonaws
  • jne...
vaikka kyseiset sivustot eivät millään tavalla liity internet-sivuun, jolla parhaillaan vierailet?

Internetiin on 2010-luvun aikana ilmaantunut tiedon jakajien lisäksi yhä enemmän tiedon kalastelijoita. Suuri osa internet-sivulla vierailun yhteydessä liikkuvasta datamäärästä menee jo muuhun kuin pelkästään siihen, että käyttäjä saa näytölle näkymään haluamansa internet-sivun. Katso video alta (sisältää Brave-selaimen mainoksen):



Esimerkiksi maailman suurimmat mainostoimistot Google ja Facebook eivät vain kalastele käyttäytymistäsi ja seuraa selainhistoriaasi ja täten kohdenna sinulle sopivia mainoksia vaan päättävät, mitä tietoja sinulle näytetään hakutuloksissa tai Facebook-uutisvirrassa perustuen algoritmien muodostamaan profiiliin sinusta. Lisäksi Googlen omistama YouTube voi päättää lopettaa mainosten näyttämisen videoiden alussa samoin kuin Facebook voi estää linkkien tai videoiden jakamisen palvelussaan. Lue myös esimerkkitapaus, jossa Epic-selaimen ylläpito ei suostunut jakamaan Googlelle käyttäjien IP-osoitteita.




1. Haluanko muutosta?

Lue ensiksi vaikka tämä herättelemään ajatuksia: https://www.quora.com/Why-should-I-use-DuckDuckGo-instead-of-Google

Omalla käyttäytymisellä internetissä otat jo kantaa tilanteeseen. Käyttämällä suosituimpia internet-selaimia sellaisenaan Google Chrome, Mozilla Firefox, Internet Explorer, Microsoft Edge sekä Apple Safari surffaustietosi virtaa useiden tahojen tietoon. Onneksi näihin selaimiin on mahdollista asentaa lisäosia (laajennuksia), jotka estävät mainokset sekä tietojesi jakamisen eteenpäin. Tässä muutama hyvä vaihtoehto, joista voisit asentaa tietokoneesi nettiselaimeen HTTPS Everywheren sekä jonkun seuraavista:
Tuleeko minun käyttää näitä - on oma valintasi. Kaikki lisäosat eivät ole saatavilla kaikille selaimille ja kaikki toimivat hiukan erilailla. Osa lisäosista voi jopa estää sivuston normaalin toiminnan (erityisesti RedMorph kokemuksien perusteella). Voit myös itse säätää selaimesi toimivuutta seuraavien vinkkien avulla: Step-by-step instructions on how to tweak your browser’s security settings

Vuodesta 2018 alkaen Mozilla Firefox on tarjonnut myös palvelun nimeltä "Seurannan suojaus". Saat tämän päälle selaimen asetuksista kohdasta Tietosuoja ja turvallisuus. Firefoxin suojausmenetelmät perustuvat Disconnect-palvelun tietoihin.




2. Pitäisikö kuitenkin vaihtaa koko internet-selain?

Tunnetuimpien internet-selaimien lisäksi on olemassa useita tietoturvallisuuteen panostavia selaimia, joihin esto-ohjelmat ovat jo sisäärakennettuna. Näistä voi kokeilla itselleen käyttöön mm. alla olevia vaihtoehtoja, jotka on asetettu kirjoittajan henkilökohtaisen kokemuksen ja mielipiteen mukaiseen järjestykseen.
  1. Brave: uudehko, jatkuvasti päivittyvä selain alkuperäiseltä Firefoxin kehittäjältä. Tällä pystyy helposti määrittelemään sivukohtaisesti, mitä sallitaan mutta voi estää sivujen toimivuutta liikaa. Saatavilla myös kännyköille.
  2. Epic: tehokas ja nopea selain, joka mm. halutessasi piilottaa tietokoneesi IP-osoitteen toiseen maahan, eli tarkkailijat luulevat sinun olevan kyseisessä maassa.
  3. Opera: kauan olemassa ollut norjalaisten selain, ei mainoksia + ilmainen VPN-yhteys.
  4. Tor: ehkä kaikkein turvallisin selain mutta vain kaikkein vaativimmille käyttäjille, valitettavasti käytetty myös laittomiin tarkoituksiin.
  5. SRWare Iron: näyttää Google Chromelta mutta konepellin alla moni asia on toisin.
Lue lisää esim. täältä Most Secure Browsers (2020 Update) tai täältä https://www.beencrypted.com/most-secure-browser/.







3. Sähköposti

Entä mitä sähköpostin palveluntarjoajaa käyttäisin? Nyrkkisääntönä tässäkin voidaan sanoa, mikään ei ole ilmaista. Jos käytät Gmailia, maksat yksityisyydelläsi, sillä Google skannaa sähköpostisi mainostarkoituksessa. Tosin kesällä 2017 on uutisoitu, että Google lopettaisi jatkossa kyseisen toiminnan. Sähköpostilaatikon turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat panostaneet ainakin seuraavat palveluntarjoajat:
Palveluntarjoajan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, luetko sähköpostia älypuhelimellasi ja onko palvelun tarjoalla täten oma sovellus kyseiseen tarkoitukseen. Sähköpostitili voi olla mahdollista liittää myös puhelimen valmiiseen sähköpostiohjelmaan.

Google-selaimen asetukset

Jos omistat Google-tilin (Android-käyttäjät) tai käytät Googlen Chrome -selainta ja Googlen hakukonetta, kannattaa vierailla ainakin seuraavissa asetuksissa:

Entä älypuhelimet?

Kännykälle hyviä selaimia ovat Brave ja Duckduckgo Privacy Browser. Myös kännykän normiselaimeen voi asentaa lisäosia (laajennuksia), kuten edellä mainittu sekä muodostaa VPN-yhteys, josta lisää alla.




4. VPN-yhteys

Mikä ihmee VPN? Tässä YLE:n juttu aiheesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/digitreenit-mika-ihmeen-vpn-se-suojaa-nettiyhteyttasi-avoimessa-verkossa
VPN tulee sanoista Virtual Private Network. VPN-yhteyttä käytetään mm., kun työntekijä ottaa kotoaan käsin yhteyden työnantajan palvelimelle ja tämän yhteyden pitää olla salattu ja turvallinen. Nykyään VPN-pavelua tarjotaan myös tavallisille internet-käyttäjille lisäämään heidän turvallisuuttaan ja yksityisyyttään.

Käytännössä kyseinen palvelu tarkoittaa sitä, että kaikki käyttäjän internetin kautta kulkema data kulkee salattuna ja piilossa VPN-palvelun tarjoajan palvelimen kautta ns. VPN-tunnelissa. VPN-palvelun tarjoajan palvelimet voivat sijaita missä päin maailmaa tahansa, joten ulkopuoliset urkkivat luulevat tietokoneesi IP-osoitteen perusteella, että käytät tietokonetta vaikka Kanadassa.

VPN-yhteyden hyödyt
  • tietokoneesi ja internetin välillä liikkuva data on piilossa
  • selaushistoriasi pysyy muilta piilossa, ellei selaimesi jaa sitä eteenpäin
  • IP-osoitteesi on piilotettu
  • ilmaisten WiFi-hotspottien käyttö on turvallista (ostoskeskukset, lentokentät, juna...)
  • ei voida käyttää rikollisiin toimiin, VPN-palvelun tarjoaja voi antaa tiedot viranomaisille (riippuu palveluntarjoajasta)
VPN-yhteyden haitat
  • Netin nopeus voi hidastua jonkin verran
  • VPN-palvelut ovat maksullisia, n. 3-6 €/kk
  • Palvelun tarjoajia on valtava määrä, joten mistä tiedän minkä valita (esim. F-Secure kotimainen, ExpressVPN kallis...)
  • Netflix ja kotimaiset ohjelmat eivät välttämättä tykkää ;)

Lue lisää:https://www.av-comparatives.org/tests/vpn-report-2020-35-services/ "The aim of this test is to compare VPN services for consumers in a real-world environment by assessing their security and privacy features, along with download speed, upload speed, and latency."
Ilmaisia VPN-yhteyden tarjoajia on myös olemassa, mutta näiden käyttöä ei suositella:



5. Salasanahallintaohjelmat (Password manager)

Tutustuttuani asiaan, tässä hyvät vaihtoehdot: https://www.codeinwp.com/blog/best-password-manager/




Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä voi kirjoittaa alla olevasta linkistä. Kiitos!

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin