Referaatti
Valheitta voit paremmin Tiede 10/2014
Toimittaja Mikko Puttonen kuvaa valehtelun ja rehellisyyden vaikutuksia ihmiseen. Mikko kertoo tiede-lehdessä, että ihmisille tulee oireita valehtelun seurauksena ja valheen ylläpito vaatii henkisiä voimia.
Mikko kertoo lehdessään miten sitä on tutkittu ja saatu todistettua.
Yliopiston professori Anita Kelley kertoo lehdessä siitä, kun vapaaehtoisille ja eri-ikäisille ihmisille tehtiin testi, jossa heidän piti puhua kymmenen viikon ajan vain totta. Tutkijat seurasivat, miten prosessi eteni valheenpaljastimilla tehostetuilla haastatteluilla. Haastatteluissa heiltä kysyttiin kysymyksiä liittyen heidän terveydentilaan, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Valheenpaljastimilla näki puhuivatko henkilöt totta vai ei. Kelley kertoo, että rehellisyysvalan tehneet onnistuivat vähentämään jokaviikkoisia valheitaan reippaasti. Testin tuloksena valehtelu väheni ja sen seurauksena nuha, pääkipu ja muut vaivat vähenivät, myös rehellisyys ja totta puhuminen lisääntyi. Ihmisiä kehotetaan tiede-lehdessä puhumaan totta, koska säilytät luottamuksen, kohennat ihmissuhteita ja parannat tutkitusti terveyttä.
Mikko kertoo lehdessään eri näkökulmia ja kokemuksia rehellisyydestä.
Filosofian professori Juha Räikkä toteaa, että on negatiivista ja positiivista rehellisyyttä. Negatiivisella ja positiivisella rehellisyydellä tarkoitetaan onko rehellisyydessä kyse valehtelusta pidättymisestä vai asioiden esille ottamisesta. Ihmiset luulevat, että negatiivinen rehellisyys on tärkeämpää kuin positiivinen vaikka ei ole. Ihmisillä on lupa suojella tunteitaan ja ajatuksiaan, Räikkä muistuttaa. Rehellinen voi olla myös vaikenemalla, Puttonen kertoo.
Puttonen pyrkii kuvaamaan ihmisille selkeyttä ja uusia näkökulmia valehtelusta ja rehellisyydestä. Valehtelu on ihmisille arkipäivää, vaikka ei sitä huomaisikaan.
Roosa Virtanen 1c
Toimittaja Mikko Puttonen kuvaa valehtelun ja rehellisyyden vaikutuksia ihmiseen. Mikko kertoo tiede-lehdessä, että ihmisille tulee oireita valehtelun seurauksena ja valheen ylläpito vaatii henkisiä voimia.
Mikko kertoo lehdessään miten sitä on tutkittu ja saatu todistettua.
Yliopiston professori Anita Kelley kertoo lehdessä siitä, kun vapaaehtoisille ja eri-ikäisille ihmisille tehtiin testi, jossa heidän piti puhua kymmenen viikon ajan vain totta. Tutkijat seurasivat, miten prosessi eteni valheenpaljastimilla tehostetuilla haastatteluilla. Haastatteluissa heiltä kysyttiin kysymyksiä liittyen heidän terveydentilaan, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Valheenpaljastimilla näki puhuivatko henkilöt totta vai ei. Kelley kertoo, että rehellisyysvalan tehneet onnistuivat vähentämään jokaviikkoisia valheitaan reippaasti. Testin tuloksena valehtelu väheni ja sen seurauksena nuha, pääkipu ja muut vaivat vähenivät, myös rehellisyys ja totta puhuminen lisääntyi. Ihmisiä kehotetaan tiede-lehdessä puhumaan totta, koska säilytät luottamuksen, kohennat ihmissuhteita ja parannat tutkitusti terveyttä.
Mikko kertoo lehdessään eri näkökulmia ja kokemuksia rehellisyydestä.
Filosofian professori Juha Räikkä toteaa, että on negatiivista ja positiivista rehellisyyttä. Negatiivisella ja positiivisella rehellisyydellä tarkoitetaan onko rehellisyydessä kyse valehtelusta pidättymisestä vai asioiden esille ottamisesta. Ihmiset luulevat, että negatiivinen rehellisyys on tärkeämpää kuin positiivinen vaikka ei ole. Ihmisillä on lupa suojella tunteitaan ja ajatuksiaan, Räikkä muistuttaa. Rehellinen voi olla myös vaikenemalla, Puttonen kertoo.
Puttonen pyrkii kuvaamaan ihmisille selkeyttä ja uusia näkökulmia valehtelusta ja rehellisyydestä. Valehtelu on ihmisille arkipäivää, vaikka ei sitä huomaisikaan.
Roosa Virtanen 1c