Teesit oppimistilojen joustavuuden lisäämiseksi

1) Yhteisluominen - käyttäjät mukaan suunnitteluun

Ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun heti alusta asti saadaan luotua tiloja, jotka tukevat toimintaa ja perustuvat käyttäjien tarpeisiin. Yhteinen suunnittelu lisää myös käyttäjien omistajuuden tunnetta uusista tiloista, jolloin ne otetaan helpommin käyttöön.

2) Demo-ajattelu – rohkeutta kokeiluun

Uusia ideoita ja niiden toimivuutta kannattaa ensin kokeilla pienimuotoisesti. Hyvät ja toimivat ratkaisut voidaan myöhemmin laajentaa koskemaan koko koulua. Joustavuus ei saa olla pois tilojen käytettävyydestä.

3) Tilan mahdollisuuksien tiedostaminen – hyvät käytänteet jakoon

Uusien tilojen käyttäjiä tulee kannustaa kokeilemaan uuden tilan rajoja ja mahdollisuuksia. Hyviä käytänteitä voidaan jakaa esimerkiksi yhteisen blogin kautta tai yhteisten tapaamisten yhteydessä.

Oppimistilojen joustavuuden ulottuvuudet

Oppimistilojen joustavuus syntyy neljästä ulottuvuudesta, jotka ovat fyysinen, pedagoginen, virtuaalinen ja emotionaalinen (kokemuksellinen). Alla on ulottuvuuksien lyhyet kuvaukset ja kuvaan 54 on tiivistetty näiden neljän ulottuvuuden osatekijät perustuen tähän raporttiin.

Fyysinen joustavuus

Koulujen fyysisiltä tiloilta edellytetään avoimia, monikäyttöisiä ja muuntuvia tiloja. Huomio kiinnittyy erityisesti monipaikkaisiin oppimistiloihin, joissa korostuvat erilaisten tilojen yhdistelymahdollisuudet sekä tilojen välinen tila-ajattelu. Tavoitteena on tarjota käyttäjälle erilaisia tiloja, joita toiminnallisesti yhdistelemällä saavutetaan muunneltavia ja joustavia tilakokonaisuuksia. Tilojen fyysiseen joustavuuteen liittyvät oleellisesti myös tarkoituksenmukaisen äänimaiseman ja valaistuksen suunnittelu.

Pedagoginen joustavuus

Oppimistilojen suunnittelu tapahtuu eri lähtökohdista kuin tähän saakka ja tämä tarkoittaa jokaisen oppimistilan kalustuksen, sisustuksen ja teknologian määrittämistä uudelleen käyttäjän tarpeiden pohjalta – erityisellä ajatuksella, että kaikki tilat ovat oppimistiloja eikä kaikkien tilojen tarvitse olla samasta muotista. Oppimistilasuunnittelussa tärkeää on miettiä, minkälaisia oppimisen ja opettamisen tapoja tilassa halutaan edistää, ja miten kalustus ja teknologia voivat sitä tukea.

Virtuaalinen joustavuus

Kun tvt on integroitu pedagogisesti mielekkääksi osaksi oppimisympäristöä, on sen vaikutus oppimiseen myönteinen. Oppimisympäristöajattelu tarkoittaa radikaalia painopisteen muutosta kiinteistä ATK-luokista muuntojoustaviin tiloihin ja langattomiin verkkoihin. Koulun näkökulmasta painopiste siirtyy päätelaitteiden ylläpidon sijasta tietoverkon, sisältöjen ja rajapintojen rakentamiseen. On myös muistettava, että teknologia uudistuu nopeasti ja tulevaisuuden tarpeita ei voida tarkasti ennustaa, mikä edellyttää joustavia ja muuntuvia ratkaisuja sekä hyvää verkkoinfrastruktuuria. Näin ollen uusien tilojen teknologiset tarpeet on huomioitava jo suunnitteluun alkuvaiheissa.

Emotionaalinen joustavuus

Tila tarjoaa esteettisiä elämyksiä, välittää havaintoja ja aistimuksia, tarjoavat mahdollisuuksia liikkua, tutkia ja toimia sekä mahdollistavat vuorovaikutuksen toisten tilassa olevien kanssa. Hyvä oppimistila mahdollistaa oppimisen kaikkia aisteja hyödyntäen. Emotionaalinen joustavuus koostuu viihtyvyydestä, omistajuuden tunteesta ja visuaalisesta estetiikasta. Tila, jossa olo tuntuu turvalliselta, jossa on hyvä työskennellä, ja joka tarjoaa silmälle miellyttävän ympäristön, tukee oppimista. Tila, joka tarjoaa omistajuuden tunteen ja on kutsuva, otetaan myös nopeasti käyttöön.




<sup>Kuva 54. Oppimistilojen joustavuuden ulottuvuudet ja niiden osatekijät.

Lisätietoja, virikkeitä ja materiaalia saatavilla yhteenvedon teemoista
Anette Lundströmiltä (anette.lundstrom@jyu.fi) ja Mikko Vesisenaholta (mikko.vesisenaho@jyu.fi)</sup>