Turvallisuuspolitiikka 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Tavoitteena itsenäisyyden ja demokratian turvaaminen sekä rauhan säilyminen

Keinoina

1) Ulkopolitiikka eli suhteiden ylläpitäminen muihin maihin ja kansainvälinen yhteistyö (diplomatia)

2) Sotilaallinen maanpuolustus ja jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitossa Natossa ja Euroopan Unionissa

3) Ruuan, lääkkeiden ja energian saannin turvaamin kriisitilanteessa (huoltovarmuus)

 

Suomen turvallisuuspolitiikan muutos

 

Kylmän sodan aikana Suomi Neuvostoliiton etupiiriä

 

• Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta > Olisi kriisitilanteessa mahdollistanut sotilaallisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa Suomen alueen puolustamiseksi

• Neuvostoliitto määritteli Suomen ulkopoliittisen liikkumatilan (esim. vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön kanssa vaati Neuvostoliiton luvan 1973)

• Neuvostoliitto sekaantui myös Suomen sisäpolitikkaan (Esim. yöpakkaskriisi, jossa Neuvostoliitto vuonna 1958 pakotti Suomen hallituksen eroamaan)

• Suomettuminen eli Suomessa laajasti harjoitettu itsesensuuri eli kaikenlainen Neuvostoliiton arvostelusta pidättäytyminen ja hyvien naapurisuhteiden jatkuva korostaminen (Kehittyi 1960-luvulla ja huipentui 1970-luvulla)

• Presidentti Kekkosen (1956-1982) vahva asema perustui hänen hyviin idänsuhteisiinsa (Kekkosen kaudella Suomen poliittisessa järjestelmässä jopa autoritaarista kehitystä, esim. Kekkosen valinta poikkeuslailla ilman vaaleja vuonna 1973)

• Asehankinnat pääosin Neuvostoliitosta ja Ruotsista

• Toisaalta Suomessa ei Porkkalan palauttamisen (1956) palauttamisen jälkeen ollut Neuvostoliiton joukkoja eivätkä maiden asevoimat harjoitelleet yhdessä ja Suomi jopa kieltäytyi sellaisesta vuonna 1978

 

Kylmän sodan jälkeen integroituminen länteen

• Neuvostoliiton hajoaminen > YYA-sopimus lakkaa 1991
• Jatkuiko suomettuminen myös kylmän sodan jälkeen?
• F-18 Hornet -hävittäjien hankkiminen 1992 > Puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa alkaa
• Naton rauhankumppanuus 1994 > Yhteistyö Naton kanssa alkaa esim. rauhanturvaamisena Kosovossa (1999- ja Afganistanissa (2001-2021) > Jälkimmäisessä Suomen voi katsoa olleen osa länsimaiden liittoumaan taistelussa Talibania vastaan ja konfliktin osapuoli
• EU-jäsenyys 1995 EU:n turvallisuuspoliittinen ulottuvuus (kpl 17)

• Keskinäisen avunannon velvoite Lissabonin sopimuksessa 2009 > Otettiin käyttöön Pariisin vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen
• EU:n nopean toiminnan joukot
• Merkitys vähentynyt Nato-jäsenyyden myötä
• EU:n oma turvallisuuspolitiikka voidaan nähdä Ranskan pyrkimyksenä lisätä omaa rooliaan suhteessa Yhdysvaltoihin
• EU-jäsenyyden myötä termi puolueettomuus korvattiin termillä sotilaallinen liittoutumattomuus

 Turvallisuuspolitiikan muutos vuoden 2014 jälkeen

Euroopan turvallisuustilanteen muutos vuoden 2014 Ukrainan kriisin, Venäjän tekemän Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan myötä > Suhteet Venäjään heikkenevät (talouspakotteet) > Suomi lisää sotilaallista yhteistyötä Naton ja Ruotsin kanssa (säännöllisiä sotaharjoituksia)

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 > Venäjä-suhteiden romahdus ja Suomen ulkopolitiikan täyskäännös > Nato jäsenyyshakemus toukokuussa 2022, jäsenyys huhtikuussa 2023 > 2024 erillinen Nato-jäsenyyttä täydentävä DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa, lisäksi Iso-Britannia antoi vuonna 2022 Suomelle ja Ruotsille erilliset Natosta riippumattomat turvatakuut

Nato-jäsenyyden taustalla

• Venäjän hyökkäyksen ennalta ehkäiseminen
• Suomen asemoiminen osaksi länttä, Venäjän etupiirivaatimusten ja kylmän sodan aikaisen tilanteen estäminen
• Kaupalliset syyt > Suomeen suuntautuneen maariskin pienentäminen ja länsimaisen imagon varmistaminen

Raja-aita Venäjän rajalle ja turistiviisumien myöntämisen lopettaminen venäläisille matkailijoille 2022 sekä rajan sulkeminen matkustajaliikenteeltä vuonna 2023 Venäjän organisoiman välineellistetyn turvapaikanhakijoiden maahantulon seurauksena

Uusi globaali kylmä sota: länsimaat vs. Venäjä ja Kiina liittolaisineen > Venäjän hybridioperaatiot Suomea ja muita länsimaita vastaan, esim. verkkohyökkäykset, sabotaasi-iskut merikaapeleihin ja muihin kohteisiin, turvapaikanhakijoiden lähettäminen, ilmatilaloukkaukset, propaganda, tuki Venäjä-mielisille puoluelle ja politiikoille

Suomen puolustusvoimat

• Maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat
• Yleinen miesten asevelvollisuus, palveluaika 165, 255 ja 347, mahdollisuus aseettomaan palvelukseen tai siviilipalvelukseen 347 vrk,
• Naisten vapaaehtoinen asepalvelu (Naisten asevelvollisuudesta keskustelua)
• Kaikilla suomalaisilla maanpuolustusvelvollisuus
• Sodanajan joukot koostuisivat kantahenkilökunnasta ja aiemmin armeijan käyneistä reserviläisistä (Yhteensä 280 000 sotilasta)
• Suomen asevoimat yksi Euroopan vahvimmista
• Meneillään olevia hankintoja mm. laivaston, ilmatorjuntaohjusten, ja taisteluhävittäjien uusiminen (F-35)
• Suomi täyttää Naton velvoitteen puolustusmenojen 2 % osuudesta bruttokansantuotteesta, ja kaikki puolueet kannattavat vahvoja puolustusvoimia ja yleistä asevelvollisuutta
• Ahvenanmaan demilitarisoitu asema eli alueella ei ole aseita eikä sotilaita, eikä asevelvollisuutta > Keskustelun kohteena pitäisikö muuttaa
• Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä mm. Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuminen ja Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon tilanteessa, jossa isolationistinen eli eristäytymispolitiikkaa kannattava suuntaus (esim. Trumpin toinen kausi)
• Uhkakuvia edelleen esim. terrorismi ja hallitsematon maahanmuutto