Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan luettavissa TÄSTÄ

Paljon on tehtävissä varsinkin siihen asti, kun lapsi täyttää 15 vuotta. Alimmillaan itsetunto on 12–14-vuotiaana. Itseensä tyytyväinen vanhempi on lapselle oiva roolimalli.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatorella on kysymyksiä sinulle, vanhempi.

Ajatteletko olevasi oikeanlainen, oikeankokoinen ja oikeanluonteinen? Uskotko, että sinulla on merkitystä? Uskotko, että olet riittävän hyvä? Oletko rakastettu, hyväksytty, arvostettu, ihailtu?

Onko sinulla hyvä olla omissa nahoissasi? Koetko kelpaavasi niin, että voit mennä juttelemaan vieraille ihmisille?

Cacciatore muistuttaa, että vanhempi voi kohentaa lapsen itsetuntoa yksinkertaisella tavalla: Olemalla itse tyytyväinen itseensä.

–Voisin antaa vanhemmille kotiläksyn: paranna itsetuntoasi. Tee mitä tahansa, mikä parantaa hyvinvointiasi, tunteidesi hallintaa ja itsesi hyväksymistä. Vanhempien esimerkin vaikutus lapsen itsetuntoon on valtava, sanoo Väestöliiton asiantuntijalääkäri, nuorisolääkäri ja kirjailija Cacciatore.

Mitä aikuiset itse ajattelevat kehostaan ja miten he kohtelevat sitä – nähty malli vaikuttaa voimakkaasti lapseen.

–Emme saa kiduttaa, kiusata ja mollata itseämme tai kumppaniamme. Jos mollaamme, ei paljon auta, että yritämme muilla tavoilla kohottaa lapsen itsetuntoa. Vanhempi on lapselleen peili. Onko se peili hyväksyvä?

Hyvä itsetunto ennustaa näitä asioita

Korkea itsetunto on tärkeä mielenterveyden osa. Hyvä itsetunto ennustaa sekä hyvää fyysistä että psyykkistä terveyttä. Hyvä itsetunto tietää yleensä hyvää stressinsietokykyä, kysyä sietää vastoinkäymisiä, hyviä sosiaalisia verkostoja, työssä onnistumista ja tyytyväisyyttä elämään.

Hyvä itsetunto on myönteistä suhtautumista itseen sekä uskoa siihen, että kykenee selviytymään siinä, missä muutkin.

Vanhempien kannattaa vaalia ajatusta, että lapsi on riittävän hyvä.

–Itsetuntotyötä kannattaa tehdä aina. Ei koskaan tiedä, mikä tsemppaus tai luottamus auttaa.

Kun lapsella on tunne, että olen hyvä ja minua kannattaa suojella, se suojaa syrjäytymiseltä.

–Kun joku sitten kysyy, otatko tätä röökiä, pilleriä tai ainetta, lapsi tai nuori punnitsee: toisessa vaakakupissa on se, että saisi rispektiä ja hyväksyntää kaveriporukassa. Toisessa vaakakupissa on terveyden menettäminen. Jos lapsi ajattelee olevansa suojaamisen arvoinen, hän sanoo: ei kiitti, en mä ota, Cacciatore sanoo.

Lapsen aivot uusiksi kahdessa viikossa

Raisa Cacciatoren mukaan lapsen itsetuntoa voi kohottaa myös kiukkuinen, ärtynyt vanhempi, joka ei aina jaksa rakastaa. Riittää, että lapsi tulee säännöllisesti nähdyksi ja kuulluksi.

–Lapsen aivot uusiutuvat kahden viikon välein. Koko ajan tulee uusia ajatuksia ja pelkoja. Siksi kannattaa kysyä usein, mitä mietit juuri nyt, mistä haaveilet ja mitä pelkäät.

Lapsella on äänioikeus, vaikkei aina päätösvaltaa. Kysellä kannattaa, vaikka vastaus tulisi vasta viikon päästä tai ei silloinkaan.

Kun puhutaan, kännykät, telkkarit ja läppärit ja pelit pannaan kiinni. Lapsen itsetuntoa edistää välittävä, innostuva aikuinen.

–Sanotaan, että yksi turvallinen aikuinen riittää. Kyllä kuulostaa surkealta. Jokaisella lapsella pitäisi olla ainakin kymmenen aikuista, jotka olisivat aidosti kiinnostuneita hänestä.

–Mitä vähemmän vanhemmat ovat lastensa kanssa, sitä vähemmän he vaikuttavat. Vanhemmat kilpailevat lasten elämässä ajankäytöstä hyvin massiivisten asioiden, kuten somen, kanssa, Cacciatore vertaa.

Oman kehon tunteminen ja arvostaminen auttavat suojelemaan itseään. Opeta lapselle turvallisuustaitoja eli opeta esimerkiksi sanomaan ei. Kenenkään ei tarvitse toimia vastoin omaa tunnettaan esimerkiksi miellyttääkseen muita.

Älä pidä yllä ajatusta, että kehossa olisi pahoja, rumia tai tuhmia paikkoja. Tällainen ajattelu rikkoo lapsen minäkuvaa.

Vanhemmilla on iso haaste

Nykyvanhemmat – ja isovanhemmat – ovat suuren haasteen edessä, koska vanhemmuus on muuttunut valtavasti, sanoo Raisa Cacciatore.

–Ainakaan minä en voisi siirtää lapsille yhtään kasvatusmallia.

Cacciatore sanoo, että meillä Suomessa on ollut erittäin väkivaltainen kasvatustyyli. Näitä perinteitä ei kannata jatkaa, vaan hakea apua, jos ei pysty hillitsemään itseään.

Älä kurita lasta fyysisesti äläkä henkisesti. Väkivalta saa lapsen tuntemaan, että hänen kehonsa on vain sen arvoinen: sitä saakin kohdella kaltoin.

–Lapsia tulee ohjata kunnioittamaan ja suojaamaan omaa ja toisten kehoa.

Älä käytä myöskään henkistä väkivaltaa, kuten mitätöintiä, nolaamista ja tai hylkäämisellä uhkaamista. Yritä kohottaa itsetuntoa positiivisen kautta, esimerkiksi sanomalla teinille:

–Jos sä ojentautuisit aivan suoraksi, kaikki näkisivät, miten kaunis tai komea olet. Tai jos leikkaisit vähän otsatukkaa ja vähentäisit vähän mustaa väriä silmistäsi, kaikki näkisivät, miten kauniit silmät sinulla on.

Mikä on perheen tunneilmapiiri?

Lapsen elämän tunneilmapiiri, jonka vanhemmat useimmiten pääosin luovat, vaikuttaa itsetuntoon merkittävästi. Ilmapiiriä kotona voivat heikentää esimerkiksi puutteellinen elämänhallinta, talousvaikeudet, kriisit ja sairaudet.

–Nämä kaikki vaikuttavat lapsen hyvinvointiin. Lapset vaistoavat kriisit ja alkavat sopeutua: peitellä omia haasteitaan. Kaikki kriisit olisi hyvä selvittää ja puhua niistä lapsen tasolla. Muuten lapsi ottaa kantaakseen kaiken, mitä perheessä tapahtuu, nimimerkillä kokemusta on, Cacciatore sanoo.

Itsetunto olkoon kansallinen suojelukohde, hän jatkaa.

Kotoa saadut mallit vaikuttavat myös siihen, kokeeko lapsi, että on hyvä juttu olla poika/tyttö, josta kasvaa mies/nainen.

Millaisia mielikuvia perheessäsi viljellään naisesta ja miehestä? Arvostavatko sukupuolet toisiaan? Miten sukupuolet puhuvat toisilleen? Mitä kotonasi mielletään, mitä mies ja nainen saavat tehdä?