eläintehtävä
Lintu
Talvella luonnossa on hiljaista.Lintujen ja hyönteisten äänet ovat vaienneet.Mihin katosivat
peippo,kottarainen ja käki? Ne ovat muuttaneet etelään.Muuttolintujen on aika lähteä,kun ravinto vähenee.
Hyönteiset ja muut pikkueläimet kuolevat tai menevät talvilevolle ja kasvit uinahtavat talvilepoon.Afrikkaan
asti lentävät käki ja västäräkki.Lyhyemmän muutto matkan tekevät peippo,kottarainen,joutsen ja osa variksista.
Pieni osa sinisorsista jää kaupunkeihin,joista heitä ruokitaan.Muutamien on rasittaa,ja matkalla väijyvät monet
vaarat.Kaikki eivät lähde koko muutolle,vaan jäävät uhmaamaan talvea.Voit auttaa lintuja selviämään talvesta
antamaan niille ruokaa.Jos aloitat ruokinnan,sitä on jatkettava aina kesään asti.
Käärme
Tienvarressa kukkien keskeltä katselee pieni hyväntahtoinen naama .Näyttää kuin se hymyilisi ja iskisi silmää.
Hetken epäröityään otus liukuu esiin.Pitkä hoikka ruumis on sileä ja kuparinhohtoinen.Eläin on vaskitsa, jalaton
lisko.Läheisellä laiturilla paistattelee päivää sen sukulainen sisilisko.Vaskitsa ei auringossa piittaa,vaan
liikkuu mieluiten hämärän aikaan.Kumpikin lisko käyttää puolustukseen pientä silmän kääntö temppua.Jos vaikka
kissa höykkää niiden kimppuun,ne katkaisevat häntänsä.Hyökkääjä menee hämilleen, ja lisko livahtaa karkuun.
Rantakäärmeellä on usein keltainen laikku molemmim puolin niskaan.Vaaran uhatessa se käyttää näyttelijän
lahjojaan.Se heittäytyy kouristellen selälleen ja jää makaamaan kuin kuollut:suu avoinna ja kieli ulkona
riippuen.Kyy varoittaa myrkyllisyydestään selän sahalaitakuviolla.
Se puolustautuu puremalla ellei pääse pakoon.
Ilves
Toukokuun lopulta sokeina syntyneet ilveksenpoikaset ovat jo muutaman kuukauden ikäisiä.
Emo ei vielä ota niitä mukaan metsälle. Pentujen aika kuluu leikkiessä. Samalla niiden saalistustaidotja
voimat kehittyvät.Emokin osallistuu joskus poikasten temmellykseen.Peto ja saalis-leikkiessä jokainen yrittää olla
peto, sillä jännittävintä on väijyä,hiipiä ja hyökätä pahaa aavistamattoman sisaruksen niskaan. Kun pennut
ovat vähän kasvaneet,emo ottaa ne mukaan saalistusmatkoille.Silloin ilvesperheen elämä muuttuu hyvin liikkuvaiseksi.
Lopputalvlla alkaa metsissä kaikua urosilvesten mourunta.Se kiinnostaa emoa enemmän kuin isojen poikasten nälkä.
Ne ovat vuoden ikäisiä ja saavat nyt ryhtyä huolehtimaan itsestään.Nuorten ilvesten täytyy vielä pitkään harjoitella
saallistamista, jotta ne selviäisivät hengissä.
Vimpa
Vimpa on merikala joka elää euroopan itä osissa mustan ja kaspian merissä. Suomessa
vimpa on vaelluskala, joka elää elämäänsä pienissä parvissa meressä.Mutta se nousee kutemaan jokiin ja synnyttävät poikasia.
Vimpat syövät pohjaeläimiä ja pieniä kaloja.ja muuten vimpat ovat hyvin harvinaisia kaloja. Vimpa kuuluu lahnamaisiin särkikaloihin, joille on
ominaista melko pitkä peräevä.Vimman kylvet ovat hopeanhohtavia, joskus kellertävä ja selkä on sinertävä.Paras tunto merkki
on tanakka nokkamaisia yläleukoja, lisäksi vimman erottaa lähes samanlaisia kaloista kylkiviivan suomujen 57-63 , peräevän
ruotojen 20-23 lukumäärä ja vimpa kutee touko- kesä kuussa
Jänis
Jäniksiä ennen sanottiin jyrsiöiksi. Rusakko elää 8-10 vuotta. Rusakko syö kesällä ruohoa kuten kärsämöitä ja apilaa ym. hernekasveja. Maan peittyessä lumeen se alkaa kaivaa ravintoa lumen alta. Tärkeitä ravintokasveja ovat silloin apilan lisäksi heinät ja viljaoraat. Hangen paksuuntuessa rusakot syövät mielellään omenapuiden ja marjapensaiden kuorta. Vasta hätätilanteessa rusakko syö puiden oksia joista paju ja koivu kelpaavat muita paremmin rusakoille.