1. Eliökunnan neljä pääryhmää
Luvun tavoitteet
Tavoitteena on oppia eliökunnan pääryhmät ja niiden piirteet
Bakteerit
- yksisoluisia alkeellisia eliöitä
Kasvit
- ovat tuottajia: niiden solujen viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämistä
- sammalet ovat alkeellisia kasveja: ei johtosolukkoa, ei juuria, ei kukkia
- saniaiset ovat itiökasveja: ei kukkia vaan lisääntyvät itiöiden avulla
- siemen- eli kukkakasvit ovat kehittyneimpiä kasveja
Sienet
- lisääntyvät itiöillä
- eivät pysty yhteyttämään
- elävät puiden kanssa yhteiselämää (symbioosi) tai ovat loisia tai hajottajia
Eläimet
- katso omat luvut
Bakteerit
Eliökunnan muodostavat kaikki elävät eliöt. Ne voidaan jakaa neljään pääryhmään: bakteerit, sienet, kasvit ja eläimet.
Bakteerit ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia eliöitä. Niitä on lähes kaikkialla: vesissä, maassa, meidän iholla ja suolistossakin! Osa bakteereista elää loisina, osa hajottajina.
Eräät bakteerit ovat kiusallisia tai jopa vaarallisia, sillä ne aiheuttavat sairauksia.
Bakteerien lisääntyminen on yksinkertaista ja nopeaa: bakteerisolu solu jakautuu! Niinpä tunnissa on voinut yhdestä bakteerisolusta kehittyä jo kymmeniä bakteerisoluja.
Sienet
Sienet poikkeavat kasveista monin tavoin.
Sienillä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä, vaan sieni muodostuu kokonaisuudessaan sienirihmastosta.
Sienen soluissa ei ole yhteyttämisen mahdollistavia viherhiukkasia. Sienet elävätkin kasvien tuottaman energian avulla.
Osa sienistä elää symbioosissa puiden kanssa, osa hajottaa kuolleita kasveja.
Helttasienet, kuten kuvan punainen kärpässieni, on tunnetuimpia sieniä. Sieniä on kuitenkin hyvin monenlaisia. Muun muassa käävät ovat sieniä.
Kasvisolu
Kasvit koostuvat monista soluista.
Solun eri osilla on eri tehtävät:
- soluseinä tukee solua
- solukalvo valikoi aineita solun sisälle
- solulimassa tapahtuu tärkeitä reaktioita
- solunesterakkulaan solu voi varastoida vettä
- tuma on solun "aivot"
- viherhiukkasissa tapahtuu yhtettäminen.
Kasvin rakenne
Kasvien pääosat ovat juuri, varsi ja lehdet.Juurella kasvi kiinnittyy maahan.
Varrellaan kasvi kurottaa kohti valoa, jota se tarvitsee yhteyttämiseen.
Lehdissä tapahtuu yhteyttäminen. Yhteyttämisessä kasvi valmistaa ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon valon avulla sokeria ja happea. Sokerin avulla kasvaa ja lisääntyy.
Kukkakasvien kukissa valmistuu pölytyksen seurauksena siemeniä. Kukkakasveja kutsutaankin myös siemenkasveiksi. Itiökasveissa ei ole kukkia, vaan ne lisääntyvät itiöiden avulla.
Kuvagalleria sienistä, kasveista ja eläimistä
Eläimet
Eläimet ovat monisoluisia eliöitä, jotka pystyvät liikkumaan.
Eläimet rakentuvat kasvien tavoin soluista. Eläinsolussa ei ole soluseinää eikä viherhiukkasia.
Eläimet lisääntyvät sukusolujen välityksellä: siittiösolu hedelmöittää munasolun, josta alkaa kehittyä uusi yksilö. Eliökunnassa on kuitenkin lähes aina poikkeuksia: osa eläimistä pystyy lisääntymään myös "monistumalla". Esimerkiksi pohjaan kiinnittynyt meduusa pystyy tuottamaan itsestään kopioita. Monien lajien naaraat voivat tuottaa jälkeläisiä hedelmöittymättömistä munasoluista (esimerkiksi kirvat).
Eläinkunnassa on miljoonia erilaisia lajeja. Perehdymme suurempiin eläinkunnan ryhmiin seuraavissa luvuissa.
Virukset eivät kuulu eliökuntaan
Virukset eivät kuulu lainkaan eliökuntaan. Ne eivät siis edes ole alkueliöitä, sillä virukset eivät pysty elämään lainkaan itsenäistä elämää.
Monet virukset aiheuttavat sairauksia. Esimerkiksi influenssa-virus tunkeutuu soluihimme ja lisääntyy niissä aiheuttaen kuumetta ja nuhaa.
Virukset ovat niin pieniä että niitä mahtuu yhteen soluun tuhansia.
Lisätieto: alkueliöt
Maapallolla elää sieniä, kasveja ja eläimiä yksinkertaisempia yksisoluisia eliöitä. Koska niitä on vaikea luokitella kasveiksi, sieniksi tai eläimiksi, niitä kutsutaan nimityksellä "alkueliöt".
Alkueliöt eivät ole sukua keskenään. Alkueliöitä ovat muun muassa monet sairauksia aiheuttavat mikroskooppisen pienet eliöt kuten malarialoisio sekä ameba.
Valokuvan tohvelieläin on alkueliö. Se on yksisoluinen vesien eliö.