Kuvat

Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus): ahvenvita_sveistola_eoppi_1095_peda.jpg 172 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Alppimurmeli (Marmota marmota): murmeli_pieni_shutterstock_117181171.jpg 190.3 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Ampiainen (Vespula vulgaris): Vespula_vulgaris_Frank Miklis_ WM_CC_nimea_eoppi_1172_peda.jpg 99.9 kt

© Frank Miklis - CC-Nimeä - Wikimedia
Aurinko: aurinko_opmaki_eoppi_1096_peda.jpg 109.2 kt

© Olli-Pekka Mäki ja e-Oppi Oy
Eläimet selviävät talvesta erilaisin tavoin. Kylmähorros (kyy), talvihorros (lepakko), talviuni (karhu) ja aktiivinen ravinnon etsintä ja varastointi (orava), ovat erilaisia keinoja selviytyä talvesta.: talvesta_selviytyminen_eoppi_1225_peda.jpg 153.1 kt

Kyy, pohjanlepakko ja orava © Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Karhukuva © Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Jääkide: jaakide_jmutanen_eoppi_1131_peda.jpg 76.7 kt

© Justus Mutanen ja e-Oppi Oy
Jääkide: jaakide_jmutanen_eoppi_1130_peda.jpg 127.8 kt

© Justus Mutanen ja e-Oppi Oy
Kalasääski (Pandion haliaetus): kalasaaski_shutterstock_75257227_peda.jpg 237.8 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Kettu (Vulpes vulpes): kettu_oharma_eoppi_1135_peda.jpg 213 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kettu (Vulpes vulpes): kettu_oharma_eoppi_1134_peda.jpg 250.3 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kevätpiippo (Luzula pilosa): kevatpiippo_oharma_eoppi_1097_peda.jpg 96.6 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kielo (Convallaria majalis): kielo_oharma_eoppi_1098_peda.jpg 289.4 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kiiruna (Lagopus muta): kiiruna_oharma_eoppi_1099_peda.jpg 83.4 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kurjet (grus grus) muuttavat aurassa: kurki_aura_sveistola_eoppi_1100_peda.jpg 47.5 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Kuusi (Picea abies): kuusi_sveistola_eoppi_1102_peda.jpg 312.1 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Kuusi (Picea abies) - uusi vuosikasvu: kuusi_oharma_eoppi_1101_peda.jpg 185.2 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kyy (Vipera berus): kyy_oharma_eoppi_1136_peda.jpg 215.5 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Lajien levinneisyyteen vaikuttavat monet tekijät: levinneisyys_shutterstock_32265787_24041590_2226767_66067000_peda.jpg 129.7 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Laulujoutsen (Cygnus cygnus): laulujoutsen_oharma_eoppi_1137_peda.jpg 177.2 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Leskenlehti (Tussilago farfara): leskenlehti_oharma_eoppi_1103_peda.jpg 130 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Luppoa: luppo_sveistola_eoppi_1105_peda.jpg 289.1 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Metsäjänis (Lepus timidus) - kesäpuku: janis_oharma_eoppi_1132_peda.jpg 153.5 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Metsäjänis (Lepus timidus) talvipuvussa keväisessä maastossa.: janis_oharma_eoppi_1133_peda.jpg 150.3 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Minkki (Neovison vison): minkki_shutterstock_75544930_peda.jpg 226.5 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Minkki on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva tulokaslaji, joka on ollut osallisena vesikon (pikku kuva) häviämiseen Suomen luonnosta (syrjäyttävä kilpailu).: minkki_vesikko_shutterstock_75544930_peda.jpg 127.2 kt

minkki (pääkuva) © Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
vesikko - Nicolai Meyer - Wikimedia
Mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) naaras syöttämässä poikasia Alpeilla: mustaleppalintu_poikue_sveistola_eoppi_1107_peda.jpg 99.2 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Mustikka ja puolukka eroavat talvehtimistavaltaan. Puolukan lehdet ovat ainavihreät, mustikka pudottaa lehtensä talveksi (kuvassa näkyy vain mustikan lehdetöntä vartta).: mustikka_puolukka_syksy_oharma_eoppi_1301_peda.jpg 147.4 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Mustikka (Vaccinium myrtillus): mustikka_oharma_eoppi_1138_peda.jpg 152.8 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Mustikka (Vaccinium myrtillus): mustikka_oharma_eoppi_1139_peda.jpg 182.6 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Myrskytuho: myrskytuho_ktarkiainen_eoppi_1108_peda.jpg 210.2 kt

© Kristiina Tarkiainen ja e-Oppi Oy
Mänty (Pinus sylvestris): manty_jmutanen_eoppi_1106_peda.jpg 292 kt

© Justus Mutanen ja e-Oppi Oy
Naavaa: naava_sveistola_eoppi_1109_peda.jpg 137.2 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Nokikana (Fulica atra): nokikana_oharma_eoppi_1140_peda.jpg 205.9 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Nokkosperhonen (Nymphalis urticae): nokkosperhonen_sveistola_eoppi_1110_peda.jpg 116.8 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Pensas: pensas_jmutanen_eoppi_1111_peda.jpg 134.2 kt

© Justus Mutanen ja e-Oppi Oy
Punainen lumme: lumme_punainen_sveistola_eoppi_1104_peda.jpg 237 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Puutiaisen ja TBE-viruksen levinneisyys Suomessa vuoden 2009 tilanteen mukaan. TBE-virus leviää puutiaispiston välityksellä ja aiheuttaa puutiaisaivokuumetta (Kumlingen tauti). Lisäksi puutiainen levittää bakteeria, joka aiheuttaa borrelioosin.: puutiaiskartta.jpg 92.4 kt

Lähdekartta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00119
Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia): pyorealehtikihokki_sveistola_eoppi_1112_peda.jpg 230.2 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Rakkolevä: rakkoleva_sveistola_eoppi_1289_peda.jpg 297 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Rauduskoivu (Betula pendula): rauduskoivu_ktarkiainen._eoppi_1114_peda.jpg 227.5 kt

© Kristiina Tarkiainen ja e-Oppi Oy
Rauduskoivu (Betula pendula): rauduskoivu_oharma_eoppi_1113_peda.jpg 63.4 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Rentukka (Caltha palustris): rentukka_opmaki_eoppi_1115_peda.jpg 258.4 kt

© Olli-Pekka Mäki ja e-Oppi Oy
Ritarilude (Lygaeus eguestris): ritarilude_oharma_eoppi_1117_peda.jpg 210.6 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Rusakko (Lepus europaeus): rusakko_suojavari_sveistola_eoppi_1141_peda.jpg 238.1 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Sammalet talvehtivat vihreinä: seinasammal_oharma_eoppi_1304_peda.jpg 345.7 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Sepelhanhi (Branta bernicla): sepelhanhi_oharma_MG_0922_peda.jpg 72.3 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Sietoalue ja optimialue. Sietoalueella lajin yksilöt pystyvät elämään. Optimialueella ne lisääntyvät parhaiten ja säilyvät pisimpään hengissä.: Sietoalue_jsalomaa_peda.jpg 83.7 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Siili (Erinaceus europaeus): siili_oharma_eoppi_1142_peda.jpg 182.3 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Sinisimpukka (Mytilus edulis): sinisimpukka_vertailu_opmaki_eoppi_1119_peda.jpg 134 kt

© Olli-Pekka Mäki ja e-Oppi Oy
Sinisorsat (Anas platyrhynchos) kerääntyvät talvisin suuriksi parviksi: sinisorsa_oharma_eoppi_1120_peda.jpg 209 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Talvinen maisema: talvimaisema_sveistola_eoppi_1143_peda.jpg 151.8 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Talvinen maisema.: talvinen_maisema_opmaki_eoppi_1144_peda.jpg 267.9 kt

© Olli-Pekka Mäki ja e-Oppi Oy
Tunturisopuli (Lemmus lemmus): tunturisopuli_oharma_eoppi_1145_peda.jpg 163 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Ulpukka (Nuphar lutea): ulpukka_sveistola_eoppi_1123_peda.jpg 112.3 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Ulpukka (Nuphar lutea): ulpukka_sveistola_eoppi_1122_peda.jpg 213.1 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Vaahtera (Acer platanoides): vaahtera_oharma_eoppi_1124_peda.jpg 77.3 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Vaahtera (Acer platanoides) ruskassa: vaahtera_ruska_ktarkiainen_eoppi_1125_peda.jpg 302 kt

© Kristiina Tarkiainen ja e-Oppi Oy
Valkopeippi (Lamium album): valkopeippi_oharma_eoppi_1126_peda.jpg 149.9 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Valo mahdollistaa elämän maapallolla. Kasvit tarvitsevat valoa fotosynteesiin.: valo_opmaki_eoppi_1048_peda.jpg 136.8 kt

© Olli-Pekka Mäki ja e-Oppi Oy
Varikset (Corvus corone cornix) ruokailemassa talvella. Variksien elämistä haittaa talven kylmyys, mutta elossasäilymiselle on vielä tärkeämpää bioottiset tekijät: ruoka ja petojen välttäminen.: varis_shutterstock_87758647_peda.jpg 356.8 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Verilude (Corizus hyoscyami): verilude_opmaki_eoppi_1127_peda.jpg 165.3 kt

© Olli-Pekka Mäki ja e-Oppi Oy
Vesikasveilla on sopeumia vesielämään. Ahvenvita (valokuvassa vasemmalla) on uposlehtinen vesikasvi, joka on sopeutunut vesielämään monin tavoin. Sen varsi on rento, joten se myötäilee veden liikkeitä katkeamatta. Varressa olevat ilmatiehyet kannattalevat kasvia. Monilla vesikasveilla on kelluslehtiä (esimerkiksi valokuvan ulpukka) ja niiden kaasujen vaihdosta huolehtivat ilmaraot ovat lehden yläpinnalla.: ulpukka_ahvenvita_sveistola_eoppi_1222_peda.jpg 143.3 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy