Kyy on rantakäärmeen ja Ahvenanmaalla elävän kangaskäärmeen ohella yksi kolmesta Suomen luonnossa esiintyvästä käärmelajista.Kyy on ainoa Suomen luonnossa esiintyvä myrkkykäärmeKyyn elinaluetta ovat lämpimät ja aurinkoiset maa-alueet, joista löytyy myös suojapaikkoja, esimerkiksi hakkuuaukeat, peltojen ja soiden reuna-alueet ja kallioiset seudut. Kyitä tavataan lähes koko Suomessa, Lapissa aina Ounastunturin ja Saariselän korkeudelle saakka.Kyy kuuluu kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon.Väriltään kyyt ovat harmaita, harmaanruskeita tai mustia.Sinertävät ja harmaat ovat yleensä koiraita ja ruskeat naaraita.Mustissa kyissä on moKyyn silmäterä on pystyssä oleva soikio.lempia sukupuolia.Kyyn pää, joka on litteä ja kolmiomainen, erottuu selvästi muusta ruumiista. Kyyn päässä on isompien suomujen välissä pienien suomujen jonoja.Selässä kyyn koko mitalla on sahalaitakuvio, jota mustilla kyillä ei välttämättä näy.Vatsapuoli voi olla vaalea, harmaa tai tumma, ja aivan hännän pää on vatsapuolelta keltainen tai punertavanoranssi.Kyy on melko tukeva ja lyhyt käärme.Sen tyypillinen pituus on 50-65 cm.Kyytä ei tule sekoittaa rauhoitettuihin rantakäärmeeseen tai vaskitsaan ja Ahvenanmaalla elävään kangaskäärmeeseen.Kyy synnyttää eläviä poikasia: ne ovat 14–23 cm:n mittaisia ja painavat neljästä kuuteen grammaa. Kolmena ensimmäisenä elinvuotenaan kyyt kasvavat noin 10 senttiä joka vuosi. Tämän jälkeen pituuskasvu hidastuu ja yli viisivuotiaat kyyt kasvavatkin enää vain 1–2 senttiä vuodessa. Kyyt saavuttavat sukukypsyyden 3–4 vuoden ikäisinä. Kyyt voivat elää jopa 15–25-vuotiaiksi. Kyyn näköaisti on kohtalainen ja kuulo huono: sillä ei ole edes tärykalvoa. Kyyn tärkein aistinelin on kieli, jolla se vie hajuhiukkasia suuhunsa jacobsoninelimeen (tunnetaan myös nimellä vomeronasaalielin) ja saa siten tietoa ympäristöstään (esimerkiksi lähellä olevasta saaliista, parittelukumppanista tai kilpailevasta koiraasta).