Australian pussieläimet ovat sopeutuneet elinympäristöönsä yhtä hyvin kuin varsinaiset istukalliset nisäkkäät. Pussieläimistä kehittyi monenlaisia lajeja Australiassa: petoja, kasvinsyöjiä, hyönteissyöjiä ja jopa medensyöjiä. Tämän vuoksi pussieläimet täyttävät Australiassa monia sellaisia ekolokeroita, joita istukalliset nisäkkäät asuttavat muualla maailmassa. Esimerkiksi pussiliito-oravat (esimerkiksi sokeriorava) muistuttavat liito-oravaa monin tavoin. Hyvä esimerkki erinomaisesti elinympäristöönsä sopeutuneesta pussieläinlajista on Australian punajättikenguru, jonka energian- ja vedenkulutus on hyvin säästäväistä ja niukkaa sekä lisääntyminen tehokasta. Punajättikenguru elää Australian keskiosan aavikoilla.



a. Miksi pussieläimiä on runsaasti vain Australiassa?

b. Miten pussieläinten yksilönkehitys eroaa istukallisten nisäkkäiden yksilönkehityksestä?
pussieläimen alkio ei kehity kohdussa
pussieläin syntyy vähän kehittyneenä
pussieläin kehittyy osittain kohdussa, osin pussissa

c. Mitä evoluutioon liittyvää termiä kytetään muun muassa Australian pussieläinten kohdalla todetusta ilmiöstä, jossa kantalajeista on kehittynyt nopeasti eri elinympäristöihin sopeutuneita lajeja?
allopatrinen lajiutuminen
sympatrinen lajiutuminen
sopeutumislevittäytminen

d. Selvitä, mitkä ovat punajättikengurun sopeutumiskeinot kuivuuteen ja veden säästämiseen.

e. Miten punakenguru pystyy säästämään energiaa.

f. Mitä eroja ja samankaltaisuuksia on niin sanottujen vastinlajien, liito-orava ja pussiliito-orava, välillä?


pussiliito-orava (sokeri-orava) ja liito-orava