3. Euroopan lintuja ja nisäkkäitä
Jääkarhu ja tunturisopuli viihtyvät tundralla
Tundralla eläimiltä vaaditaan kykyä sietää kylmää ja tuulen tuiverrusta. Tundralla ei elä vaihtolämpöisiä selkärankaisia, matelijoita tai sammakoita. Hyönteisiä sen sijaan on kesäisin valtavia määriä.
Jääkarhu on pohjoisen Jäämeren rantojen asukki. Euroopassa sen voi nähdä Huippuvuorilla ja Venäjän pohjoisrannikolla. Jääkarhu pyydystää kaloja, hylkeitä ja lintuja ravinnokseen. Sen valkoinen ja tiheä turkki, paksu rasvakerros ja hyvä uimataito ovat jääkarhun menestyksen salaisuuksia. Kun Jäämeren jääpeite on pienentynyt ilmastonmuutoksen seurauksena, jääkarhua uhkaa sukupuutto.
Jääkarhu.
Tunturisopuli on tundran jyrsijä ja myyrä. Tuuhea karvoitus suojaa kylmältä. Talveksi sopuli piiloutuu talvipesäänsä. Jos ruokaa on riittävästi ja lisääntyminen onnistuu hyvin, sopuleita voi nähdä suuriakin määriä Lapin tuntureilla.
Tunturisopuli.
Kiiruna on tundran kanalintu. Talvipuku on vitivalkoinen, kesäksi se vaihtaa jäkälien ja varpujen väreihin sopivan harmaanruskean höyhenpeitteen. Huomaa höyhenpeitteiset jalat!
Hirviä, petonisäkkäitä ja pöllöjä elää havumetsissä
Hirvi on havumetsien iso nisäkäs. Se on sopeutunut hyvin havumetsän lumiseen talveen. Talvisin hirvi syö männyn nuoria oksia ja koivun silmuja. Kesällä hirvi syö nuoria lehtipuita ja niiden lehtiä. Pitkillä ja vahvoilla jaloillaan hirvi pystyy kulkemaan niin lumisessa metsässäkin kuin vetisellä suollakin.
Hirvi.
Ahma ja karhu ovat havumetsien petoja. Molemmat lajit kuitenkin pystyvät sopeutumaan siihen, että ne eivät saa saalista. Molemmat lajit syövät myös raatoja ja marjoja. Pöllöt ovat havumetsien petolintuja. Pöllöt viihtyvät hyvin havumetsävyöhykkeen hämärissä oloissa, sillä ne pystyvät saalistamaan hämärän aikaan tarkan näkönsä ja kuulonsa avulla. Havumetsässä elää monia pöllölajeja.
Ahma.
Karhu.
Lehtimetsässä on paljon eläimiä
Lehtimetsävyöhykkeen metsissä on paljon elämää. Kesällä puiden lehdet varjostavat niin, että metsän pohjalla on melko hämärää. Siellä elävät muun muassa monet kauriit ja hiiret. Villisika on lehtimetsävyöhykkeen tyypillinen eläin. Villisiat liikkuvat hämärässä metsässä pieninä laumoina. Ravintoa villisiat etsivät tonkimalla maasta. Villisika on melko kaikkiruokainen. Sille kelpaavat hyönteiset, madot ja kasvin osat. Tiaisia, pähkinänakkeleita, rastaita, närhiä ja tikkoja on lehtimetsissä paljon.
Villisika.
Isokauris eli saksanhirvi on lehtimetsien asukas.
Vihertikka on lehtimetsien iso tikka. Suomessa laji ei viihdy.
Aroilla on oma eliöstö
Välimeren alueella on vähän nisäkkäitä
Välimeren alue ei elätä suuria nisäkkäitä. Tämä johtuu siitä, että alueelta on hakattu metsät jo tuhansia vuosia sitten. Välimeren alueella elää melko paljon käärmeitä ja jopa kilpikonnia. Piikikkäissä pensaikoissa elää monia pikkulintuja ja isoja hyönteisiä saalistavia lepinkäisiä. Välimeren alueen erikoisuuksia ovat tietyillä saarilla tavattavat kameleontti-liskot. Gibraltarin kallioilla elää Euroopan ainoat apinat, magotit.
Magotti on Euroopan ainoa apinalaji.
Suokilpikonna.
Kyläpöllönen saalistaa Välimeren maissa öisin isoja hyönteisiä.
Kotitehtävät
Ryhmätyö Euroopan eläimistä
Valitse eläin ja tee siitä ryhmätyö. Vaihtoehtoja työn tekemiseen: juliste, suullinen esitys (diaesitys), pienimuotoinen tutkielma.
Kerro eläimestä:
- tuntomerkit
- koko
- elinalue Euroopassa
- ravinto
- miten ja missä voisi lajin nähdä?
Tundra
1. Jääkarhu
2. Tunturisopuli
Havumetsä
3. Hirvi
4. Ahma
5. Susi
6. Pikkukäpylintu
Lehtimetsä
7. Villisika
8. Närhi
9. Isokauris eli saksanhirvi
Aro
10. Aromurmeli
11. Saiga-antilooppi
Välimeren kasvillisuus
12. Mufloni
13. Ritariperhonen
Alpit
14. Alppimurmeli
15. Gemssi
16. Alppikauris