On sokea mutta löytää ihmisen tai eläimen aistimalla niiden lämmön ja hengityksen hiilidioksidin.
Kiinnittyy eläimeen tai ihmiseen imeäkseen verta80 prosentilla potilaista borrelioosin ensioireena on erythema migrans -ihottuma (ihomuutokset; ks. vasemmalla oleva kuva). Iholle ilmestyvä laajeneva, läpimitaltaan yli 5 cm:n punoitus on melko varma merkki tartunnasta. Yleisiä punkin puremapaikkoja ovat nivuset, vyötärö ja polvitaive. Puremakohtaan kohoaa pieni punainen kyhmy muutamassa päivässä tai viikossa. Kohouma on yleensä kivuton, mutta voi joskus olla herkkä. Seuraavien päivien aikana punoitus voimistuu ja laajenee kehänä ulospäin muodostaen ihottuman, joka voi olla jopa 25 senttimetriä läpimitaltaan. Ihottuman uloin kehä on sisempää aluetta punaisempi. Se on usein hieman turvonnut. Joskus se voi hieman kutista tai olla arka. Punoitus häviää yleensä 2–4 viikossa, mutta voi kestää kuukausiakin. Se voi myös ilmaantua uudelleen myöhemmin.
Borrelioosin oireiden moninaisuus, voimakkuus ja kesto vaihtelevat potilaskohtaisesti. Tauti voi pysyä vähäoireisena tai oireettomana hyvinkin pitkään tai jopa loputtomasti. Oireet saattavat myös alkaa äkillisesti ja pahentua ajan mittaan.
Borrelia-bakteeri voi siirtyä verenkierrosta keskushermostoon aiheuttaen joskus neurologisia oireita.
Suomessa todetaan noin 500 aivotulehdusta eli enkefaliittia vuosittain. Tauti on useammin viruksen kuin bakteerin aiheuttama. Aivotulehdusta epäillään, kun kuumeen ja muiden infektio-oireiden lisäksi oireisiin kuuluu ylenmääräinen uupumus, tajunnan tilan tai ympäristön ymmärtämisen häiriöitä, persoonallisuuden muuttumista tai äkilliseen kuumetautiin liittyviä halvauksia.
Yleisimpiä aiheuttajia ovat herpesvirukset, puutiaisenkefaliittivirus ja enterovirukset. Myös influenssaan (ks. «Influenssa»1) ja tuhkarokkoon (ks. «Tuhkarokko (rubella)»2) voi liittyä aivotulehdus. Bakteereista näitä tulehduksia aiheuttavat mykoplasma, listeria, borrelia (Lymen tauti, ks. «Borrelioosi eli Lymen tauti»3) sekä tuberkuloosibakteeri ja alkueläimistä toksoplasma. Kahdessa kolmasosassa aivotulehduksista taudin aiheuttajaa ei tunnisteta. Näiden oletetaan kuitenkin olevan pääasiassa virustauteja. Yleisin tunnistettu aiheuttaja on jokin enteroviruksista. Enterovirustauti on yleensä hyvin paraneva, eikä siihen ole lääkehoitoa.
Herpesvirus
Pelätyin aiheuttaja on Herpes simplex -virus, koska se voi aiheuttaa pysyviä aivovaurioita ja kuolemankin. Aikainen viruslääkehoito (asikloviiri) pienentää riskiä merkittävästi. Nuorimpien (alle 40-vuotiaiden) potilaiden ennuste on hyvä. Lähes kaikki paranevat oireettomiksi, jos tauti tunnistetaan nopeasti ja lääkehoito aloitetaan ensimmäisen neljän oirepäivän aikana. Iäkkäillä tauti on hoidosta huolimatta vakava. Herpesvirus aiheuttaa myös aivokalvotulehduksia ilman aivokudoksen tulehdusta. Tämä on hyvin itsestään paraneva sairaus, johon ei tarvita lääkehoitoa (ks. «Aivokalvotulehdus (meningiitti) aikuisilla»4).
Saattaa levittää vakavia tauteja, borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta
