Väestöllinen huoltosuhde 1865-2060
A. Väestöllinen huoltosuhde, jossa kuvataan 15-64-vuotiaiden määrää suhteessa muuhun väestöön, eli lapsiin ja eläkeläisiin. Siinä ei huomioida esimerkiksi opiskelijoita, jotka eivät ole töissä. Taloudellisessa huoltosuhteessa kuvataan työllisten määrän suhdetta ei-työllisiin.
B. Kaksi merkittävää asiaa taulukossa on 1945-1950 luvun suuret ikäluokat ja sen jälkeinen syntyvyyden laskeminen. Niiden avulla voidaan ennustaa kolmas tärkeä asia, vuoden 2060 eläkeläisten määrä, joka on otettava huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa.
C. Suomalaisten työuria voidaan pidentää alku- ja loppupäästä. Jos uria pidennettään alkupäästä, opiskelijat valmistuisivat nykyistä nopeammin. Nuoria voitaisiin saada töihin, jos opintotuen kestoa vähennettäisiin, mutta silloin valmistuminen hidastuisi. Jos työuria pidennetään loppupäästä, eläkeikänousisi. On otettu käyttöön elinaikakerroin, joka rajoittaa eläkemenojen kasvua ja samalla kannustaa ihmisiä jatkamaan työntekoa. Myös ennenaikaisia eläkkeelle jäämisiä pyritään välttämään pidentämällä 24-55-vuotiaiden työuraa.
B. Kaksi merkittävää asiaa taulukossa on 1945-1950 luvun suuret ikäluokat ja sen jälkeinen syntyvyyden laskeminen. Niiden avulla voidaan ennustaa kolmas tärkeä asia, vuoden 2060 eläkeläisten määrä, joka on otettava huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa.
C. Suomalaisten työuria voidaan pidentää alku- ja loppupäästä. Jos uria pidennettään alkupäästä, opiskelijat valmistuisivat nykyistä nopeammin. Nuoria voitaisiin saada töihin, jos opintotuen kestoa vähennettäisiin, mutta silloin valmistuminen hidastuisi. Jos työuria pidennetään loppupäästä, eläkeikänousisi. On otettu käyttöön elinaikakerroin, joka rajoittaa eläkemenojen kasvua ja samalla kannustaa ihmisiä jatkamaan työntekoa. Myös ennenaikaisia eläkkeelle jäämisiä pyritään välttämään pidentämällä 24-55-vuotiaiden työuraa.