Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehityspiirteet. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä

Tavoitteena on kehittää oppimisen ja koulunkäynnin tukea siten, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti, oikean vahvuisena ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu tuen tarpeen havainnoinnissa ja tuen järjestämisen käynnistämisessä on alaluokilla luokanopettajalla ja aineenopettajalla ja yläluokilla aineenopettajalla ja luokanvalvojalla. Riittävän tuen antaminen oppilaalle edellyttää opettajien välistä ja yhteistyötä.

4.1 YLEINEN TUKI

Yleinen tuki on kolmiportaisen tuen ensimmäinen taso. Se on ohjausta ja tukea, jota jokaisella oppilaalla on koulupäivänsä aikana oikeus saada.

Yleinen tuki on välittämistä, huolenpitoa ja myönteisen ilmapiirin luomista.

Yleisen tuen antaminen ja sen tarpeen arviointi on olennainen osa jokaisen koulun henkilökunnan jäsenen toimintaa.

Yleisellä tuella ohjataan oppilasta selviytymään koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä pulmissa. Sen tarve voi vaihdella oppilaan tilanteen ja oppimistavoitteen mukaan.

Yleistä tukea annetaan myös tilanteissa, joissa opettaja huomaa oppilaan tarvitsevan tavallista enemmän ohjausta ja tukea jonkin oppimistavoitteen kanssa tai hänelle on herännyt huoli oppilaan kehityksestä.

Huolen heräämisessä on aina kyse subjektiivisesta arviosta, jonka opettaja tekee kokiessaan, että oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi tarvitaan hänen oman työpanoksensa lisäksi myös muita resursseja.

Yleisen tuen järjestäminen

Oppilas saa yleistä tukea pääsääntöisesti omassa perusopetusryhmässään, ja sitä antaa hänen oma opettajansa. Siihen sisältyy ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä.

Yleisen tuen antamista voidaan tehostaa eriyttämällä, lisäämällä ohjausta, antamalla tukiopetusta sekä järjestämällä oppilaalle osa-aikaista erityisopetusta ja/tai tiivistämällä kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Opettajien välinen yhteistyö ja yhteissuunnittelu sekä oppilaiden joustava ryhmittely on olennainen osa yleistä tukea ja oppilaan hyvinvoinnin ja oppimismotivaation ylläpitoa.

Opettaja voi tarvittaessa laatia oppilaalle oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajan, erityisopettajan ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa.

Jos yleinen tuki ei riitä

1. opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa 2. opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin/ -terveydenhoitajaan 3. opettaja laatii pedagogisen arvion 4. koulupsykologi ja laaja-alainen erityisopettaja lukevat pedagogisen arvion ja tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa 5. mikäli laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi/ -kuraattori/ -terveydenhoitaja ovat samaa mieltä oppilaan tehostetun tuen tarpeesta, pedagogiseen arvioon merkitään, että oppilas siirtyy tehostettuun tukeen 6. luokanopettaja/luokanvalvoja huolehtii, että oppilas ja huoltaja ovat tietoisia asian edistymisestä ja tehdyistä päätöksistä.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion keskusteltuaan asiasta huoltajan kanssa. Tarvittaessa arvion laatimisessa konsultoidaan myös muita asiantuntijoita.

Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti aikaisemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Pedagogiseen arvioon voidaan liittää tarvittaessa muita lausuntoja ja selvityksiä. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

4.2 TEHOSTETTU TUKI

Tehostettu tuki on kolmiportaisen tuen toinen taso. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.

Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteelle annettavaa erityisopetusta.

Ennen tehostettuun tukeen siirtämistä on selvitettävä, miten oppilasta on tuettu yleisen tuen menetelmillä. Mikäli yleisen tuen keinoin ei pystytä opettajan huolta oppilaan oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä poistamaan, tulee harkita tehostettuun tukeen siirtymistä.

Tehostetun tuen järjestäminen

Tehostetun tuen piiriin siirretylle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Oppilas saa oppimissuunnitelmansa mukaista opetusta ja ohjausta omassa perusopetusryhmässään tai osa- tai kokoaikaisesti lähikoulun pienryhmässä, ja sitä antaa hänen oma opettajansa ja/tai erityisopettaja. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Toimiva kodin ja koulun välinen sekä koulun sisäinen yhteistyö tukevat tehostetun tuen toteutumista.

Tehostettua tukea tarjoavat myös koulupsykologit ja koulukuraattorit sekä kouluterveydenhuolto.

Jos tehostetun tuen tarve loppuu,

1. opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa

2. opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin/ -terveydenhoitajaan

3. opettaja laatii pedagogisen arvion

4. koulupsykologi/ -kuraattori/ -terveydenhoitaja ja laaja-alainen erityisopettaja lukevat pedagogisen arvion ja tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa

5. mikäli laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi/ -kuraattori/ -terveydenhoitaja ovat samaa mieltä siitä, ettei oppilas tarvitse tehostettua tukea, pedagogiseen arvioon merkitään, että oppilas siirtyy yleiseen tukeen

6. luokanopettaja/luokanvalvoja huolehtii, että oppilas ja huoltaja ovat tietoisia asian edistymisestä ja tehdyistä päätöksistä

Jos tehostetun tuen tarve muuttuu,

1. opettaja keskustelee asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa

2. opettaja tarkistaa oppimissuunnitelman vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Jos tehostettu tuki ei riitä,

1. opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa

2. opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin/ -terveydenhoitajaan

3. laaja-alainen erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen

4. koulun pedagogien tiimi tai rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi liittävät pedagogiseen selvitykseen oman arvionsa erityisen tuen tarpeesta

5. laaja-alainen erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille pedagogisen selvityksen olevan valmis

6. perusopetuksen johtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta

7. opettaja laatii yhdessä huoltajien kanssa hojks:n, jonka laadinnassa laaja-alainen erityisopettaja ja psykologi/kuraattori/terveydenhoitaja tarvittaessa konsultoivat

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

Pedagoginen selvitys on asiakirjakokonaisuus, jonka kokoamisesta vastaa laaja-alainen erityisopettaja. Siihen kuuluu

• oppilaan opetuksesta vastaavien opettajien laatima selvitys oppilaan opiskelun etenemisestä
• opetus ja oppilashuoltohenkilöstön moniammatillisena yhteistyönä tekemä selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvio tuen tarpeesta
• mahdolliset muut oppilaan tilannetta selventävät todistukset ja lausunnot.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa/HOJKSia. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

4.3 ERITYINEN TUKI

Erityinen tuki on kolmiportaisen tuen kolmas taso. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista.

Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle perusopetuksen jälkeen.

Mikäli erityisen tuen piirissä opiskelevan oppilaan tuen tarve pienenee ja voidaan perustellusti olettaa hänen selviytyvän hyväksytysti tavoitteista tehostetun tuen keinoin, voidaan erityisen tuen antaminen lopettaa hallinnollisella päätöksellä. Oppilas siirtyy silloin tehostetun tuen piiriin.

Hallinnollinen päätös

Oppilas päätetään perusopetuksen johtajan kirjallisella päätöksellä ottaa erityisen tuen piiriin ennen esi- ja perusopetuksen alkua tai siirtää erityisen tuen piirin perusopetuksen aikana, kun huomataan, että hän ei saavuta annetusta tehostetusta tuesta huolimatta kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteita. Oppivelvollisuusikäiselle tehty erityisen tuen päätös perustuu pedagogiseen selvitykseen ja siihen mahdollisesti liitettyihin muihin lausuntoihin ja selvityksiin. Ennen päätöksen tekoa kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä käydään läpi oppilaan saama tehostettu tuki ja varmistetaan, ettei riittävää tuen muotoa voida järjestää tehostelun tuen keinoilla.

Päätös voidaan tehdä

• psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ennen esi- ja perusopetuksen alkua taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman pedagogista selvitystä, kun syynä vamma, sairaus, kehityksessä viivästyminen tai tunne-elämän häiriö taikka muu vastaava
• tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle esi- tai perusopetuksen aikana pedagogiseen selvitykseen perustuen
• yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle pedagogiseen selvitykseen perustuen, mikäli hänen tilanteensa äkillisesti muuttuu esimerkiksi sairauden tai vammautumisen vuoksi.

Myös erityisen tuen lopettaminen tai tuen tarpeen muuttaminen edellyttää perusopetuksen johtajan hallinnollista päätöstä.

Päätös on tarkistettava ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, tehdään erityisen tuen jatkamisesta uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

Erityisen tuen järjestäminen Erityisen tuen antamisessa ovat käytössä kaikki oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan HOJKS ja hänelle järjestetään resurssien puitteissa opetukseen osallistumisenedellyttämät avustajapalvelut.

Hyvinkäällä erityisen tuen palvelut on järjestetty lähikouluperiaatteen ja alueellisen toimintamallin mukaan. Oppilaan opiskelupaikka määritellään tuen tarpeen laadusta ja määrästä riippuen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voisi opiskella omassa lähikoulussaan joko integroituna yleisopetusluokassa tai osittain tai kokonaan koulun omassa pienryhmässä.

Oppilaat, joiden erityisen tuen tarvetta lähikoulu ei pysty täyttämään, opiskelevat kaupungin yhteisissä pienluokissa. Muut opiskelupaikkaratkaisut ovat poikkeuksia, jotka käsitellään tapauskohtaisesti ja moniammatillisesti.

Opiskelupaikka harkitaan jokaisen oppilaan kohdalla erikseen oppilashuollossa. Sitä määriteltäessä otetaan huomioon oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset.

Jos erityisen tuen tarve loppuu,

1. opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa

2. opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin/ -terveydenhoitajaan

3. laaja-alainen erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen

4. koulun pedagogien tiimi tai rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi liittävät pedagogiseen selvitykseen oman arvionsa erityisen tuen tarpeesta

5. laaja-alainen erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille pedagogisen selvityksen olevan valmis

6. perusopetuksen johtaja tekee päätöksen erityisen tuen purkamisesta

Erityisen tuen antaminen eri hallintokuntien yhteistyönä

1. opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa sekä tiedottaa tilanteesta rehtorille

2. rehtori kutsuu koolle verkostopalaverin (huoltaja, oppilas kehitystaso huomioiden, koulun edustajat ja oppilaan asiaa hoitavat muut tahot)

3. verkostopalaverissa käydään läpi erityisen tuen opetusjärjestelyt ja mahdolliset muut tukimuodot

4. sovitaan tapauskohtaisesti jatkotoimista ja vastuista

5. opettaja kirjaa erityisen tuen muutokset HOJKS:aan

Erityisen tuen opiskelupaikat Hyvinkäällä

Yleisopetusluokat, joihin erityisen tuen oppilas (esim. oppilas, jonka jokin oppiaine on yksilöllistetty)

voidaan integroida, mikäli se on hänen ja vastaanottavan ryhmän edun mukaista ja voidaan olettaa, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Pienryhmä, joka on koulun oma erityisen ja tehostetun tuen opetusryhmä. Pienryhmien muodostamisesta ja oppilaspaikoista päättää rehtori.

Pienluokat, jotka ovat kaupungin yhteisiä erityisen tuen luokkia, joiden oppilaspaikoista päättää perusopetuksen johtaja. Pienluokkien määrä ja sijainti arvioidaan lukuvuosittain yksittäisen oppilaan etu ja perusopetuksen kokonaistarve huomioiden. Opetuslautakunta päättää luokkien määrästä ja sijainnista.

Martinkulman koulu, jossa opiskellaan pienluokissa, joissa oppilaiden opiskelemien oppilaineiden oppimääristä pääsääntöisesti useampi on yksilöllistetty.

Hakalanpolun koulu, jonka pienluokille on keskitetty kehitysvammaisten ja autististen lasten opetus. Hakalanpolun koulun oppilaat opiskelevat yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, oppiainekokonaisuuksittain tai toiminta-alueittain. Hakalanpolun koulussa on myös esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja startti-luokka.

4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT

4.4.1 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Tavoitteet

• turvata oppilaan opintojen eteneminen
• lisätä opettajien tietoa oppilaan tilanteesta
• helpottaa kunkin opettajan työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä
• helpottaa kodin kanssa tehtävää yhteistyötä
• auttaa koteja tukemaan lastaan
• kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta opiskelustaan ja asettamaan tavoitteita
• antaa pohja arvioinnille

Laadinta

Luokan opettaja laatii / luokanvalvoja ja erityisopettaja kokoavat oppimissuunnitelman yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien, huoltajan ja oppilaan kanssa.

Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaan siirryttyä tehostettuun tukeen. Mikäli oppilas on lukuvuoden alkaessa tehostetussa tuessa, oppimissuunnitelma laaditaan lokakuun loppuun mennessä.

Oppilaan aikaisempia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä suunnitelmia ja oppilaasta mahdollisesti kerättyä muuta tietoa hyödynnetään oppimissuunnitelman laadinnassa.

Seuranta

Opettajat, huoltaja ja oppilas itse toteuttavat oppimissuunnitelman sisältöjä ja seuraavat tavoitteisiin pääsyä. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa oppimissuunnitelmaan kirjattuna ajankohtana tai aikaisemmin, jos oppilaan tuen tarve muuttuu ennen suunnitelmaan kirjattua päivämäärää. Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa oppimissuunnitelman päivittämisestä.

Oppimissuunnitelman seuranta tehdään kevätlukukaudella toukokuun puoliväliin mennessä.

Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana

Oppimissuunnitelma voidaan laatia, mikäli oppilas tarvitsee jossakin oppimiseen tai kasvuun liittyvässä asiassa suunnitelmallista tukea.

Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös syventämään ja laajentamaan oppilaan opiskelua, mikäli se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.

Eri oppiaineissa oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevälle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Jokaiselle tehostetun tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöstä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

HOJKSista ei tehdä hallinnollista päätöstä.

Laadinta

Alakouluissa HOJKSin laatii oppilaan opettaja yhteistyössä huoltajan ja oppilaan (kehitystaso huomioiden) sekä tarpeen vaatiessa oppilasta opettavien muiden opettajien ja hänen opiskelunsa ja koulunkäyntinsä tukena olevien asiantuntijoiden kanssa.

Yläkouluissa HOJKSin kokoavat luokanvalvoja ja erityisopettaja yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä muiden oppilasta opettavien opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. Aineenopettaja laatii HOJKSiin opettamaansa oppimäärää koskevan erityisen tuen sisällöt ja menettelytavat.

HOJKS laaditaan oppilaan siirryttyä erityiseen tukeen. Mikäli oppilas on lukuvuoden alkaessa erityisessä tuessa, HOJKS laaditaan lokakuun loppuun mennessä.

Seuranta

Opettajat, huoltaja ja oppilas itse toteuttavat HOJKS:n sisältöjä ja seuraavat tavoitteisiin pääsyä. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa siihen kirjattuna ajankohtana tai aikaisemmin, jos oppilaan tuen tarve muuttuu ennen kirjattua päivämäärää. Opettaja vastaa HOJKSin päivittämisestä.

HOJKS:n seuranta tehdään kevätlukukaudella toukokuun puoliväliin mennessä.