Eilispäivän pieksämäki
Pieksämäki vuonna 1949
Asemakaava
Asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman laati Pieksämäen kauppalan asemakaavan vuonna1934. Kaava vahvistui vuonna 1937. Asemakaavassa kauppala muodostui kirkon ja aseman välille kaupunkirakenteen painopisteen ollessa aseman seudulla.
pieksämäen vesitorni
Vuonna 1956 valmistuneen vesitornin on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi ja rakentanut Vesto. Tornin vesitilavuus on 1100 kuutiometriä.Torni sijaitsee maamerkkinä Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvan Keskuskadun eteläpäässä.
pieksämäen historia
Pieksämäki kasvoi 1889 valmistuneen Savon radan ja 1918 käyttöönotetun poikittaisradan risteykseen. Uudet liikenneyhteydet muokkasivat Pieksämäen kahtia. Aseman seudun ja kirkonkylän taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi 1930. Kaupungiksi Pieksämäki tuli 1962.
Pieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Meurmanin rooli suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksen vakiinnuttamisessa, sen ammattikäytäntöjen kehittämisessä ja yhteiskunnallisen painoarvon edistämisessä oli sotien välisenä aikana merkittävä. Hän laati sotien välillä kaavoja yli 20 suomalaiseen kaupunkiin ja kauppalaan.
Keskuskadun historia on kuitenkin jo Meurmannin kaavaa vanhempi, sillä se esiintyy jo arkkitehtuuritoimisto Jussi ja Toivo Paatelan 1922 on laatimassa, vain osittain toteutuneessa Pieksämäen asemakaavassa.
Keskuskadun varren rakennuksista mainittakoon 1925 rakennettu Meriluodon talo eli runoilija Aila Meriluodon lapsuudenkoti, Urheilukentän portti, Keskuskoulu vuodelta 1929, Kinolinna, Sepposen talo, KOP:n talo, POK:n talo ja Osuusliike. Fuktionalististen liikerakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Walde Aulanko, Georg Jägerroos ja Pekka Saaremaa.
Pieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Meurmanin rooli suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksen vakiinnuttamisessa, sen ammattikäytäntöjen kehittämisessä ja yhteiskunnallisen painoarvon edistämisessä oli sotien välisenä aikana merkittävä. Hän laati sotien välillä kaavoja yli 20 suomalaiseen kaupunkiin ja kauppalaan.
Keskuskadun historia on kuitenkin jo Meurmannin kaavaa vanhempi, sillä se esiintyy jo arkkitehtuuritoimisto Jussi ja Toivo Paatelan 1922 on laatimassa, vain osittain toteutuneessa Pieksämäen asemakaavassa.
Keskuskadun varren rakennuksista mainittakoon 1925 rakennettu Meriluodon talo eli runoilija Aila Meriluodon lapsuudenkoti, Urheilukentän portti, Keskuskoulu vuodelta 1929, Kinolinna, Sepposen talo, KOP:n talo, POK:n talo ja Osuusliike. Fuktionalististen liikerakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Walde Aulanko, Georg Jägerroos ja Pekka Saaremaa.
Pieksämäen tori 1950-luvulla
Tori siirtyi 1930-luvulla nykyiseen paikkaansa. Sotien jälkeen toripäivien ja markkinoiden pitämiseen tuli muutoksia ja torikauppa hiipui. Torin läheisyydessä jatkoi toimintaansa kuitenkin useat tärkeät toiminnot kuten torin laidassa sijainneet linja-autoasema ja valtion virastotalo. Torin oikeaan laitaan kohosi vuonna 1949 komea rakennus, Raamattutalo.
Pieksämäen osuuskaupan talo
Funktionalistista arkkitehtuuria edustavat osuuskauppojen liikerakennukset olivat ensimmäisiä ns. modernin aikakauden tunnusmerkkejä katukuvassa. Uudenlaiset, pelkistettyjä ja geometrisia muotoja tavoittelevat, rakennukset suunniteltiin osuusliikkeiden omissa suunnittelutoimistoissa. Kuvassa vuonna 1938 rakennettu Pieksämäen Osuuskaupan talo. Kaksikerroksinen liikerakennus suunniteltiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosastolla arkkitehti Walde Aulangon toimesta.
Ruukinraitti
Ruukinalueen keskuksen muodosti tavallisesti masuuni ja pajat, jonka ympärillä sijaitsivat erilaiset malmin- ja hiilen varastoimista varten tarvittavat rakennukset. Usein ruukin läpi kulki pääkatu, jonka viereen työväen asumukset sijoittuivat. Kuvassa Haapakosken ruukinraitti vuonna 1921.
Rautatien tulo pieksämäelle
Rautatien tulo Pieksämäelle
Rautateiden merkitys Pieksämäen historiassa on ollut hyvin suuri. Pieksämäestä voidaan katsoa kehittyneen vuosien 1889-1940 välisenä aikana yksi maan tärkeimmistä risteysasemista. Asema-alueen lisäksi rautatien tulon myötä rakennettiin Pieksämäelle myös asuinalueita rautatieläisten käyttöön. Savon radan rakentamisen ajalta on nykyisessä kaupunkikuvassa säilynyt vanha asemarakennus sekä veturitalli.
Rautateiden merkitys Pieksämäen historiassa on ollut hyvin suuri. Pieksämäestä voidaan katsoa kehittyneen vuosien 1889-1940 välisenä aikana yksi maan tärkeimmistä risteysasemista. Asema-alueen lisäksi rautatien tulon myötä rakennettiin Pieksämäelle myös asuinalueita rautatieläisten käyttöön. Savon radan rakentamisen ajalta on nykyisessä kaupunkikuvassa säilynyt vanha asemarakennus sekä veturitalli.
Pieksämäen maaseurakunnan kirkko
Pieksämäen maaseurakunnan kirkko on tiettävästi toinen tai kolmas kirkko samalla paikalla. Ensimmäinen kirkko tälle paikalle rakennettiin jo 1570-luvulla. Nykyinen kirkko rakennettiin rakennusmestari August Sorsan johdolla vuonna 1752. Kirkon vieressä oleva kellotapuli valmistui vuonna 1746. Pieksämäen kirkko on tiettävästi varhaisin kapenevasakarainen ristikirkko Suomessa. Kirkon ulkoasu sai nykyisen muotonsa myöhemmin suoritettujen korjaus- ja uudistustöiden myötä. 1800-luvun muutossuunnitelmista vastasivat lääninarkkitehdit Kiseleff ja John Lybeck. 1900-luvun suunnitelmien takana olivat puolestaan arkkitehdit Antero Pernaja ja Heikki Elomaa. Viimeisin peruskorjaus kirkossa on suoritettu vuosina 2001–2002. Korjauksen yhteydessä myös kirkon arvokkaat maalaukset konservoitiin
Kontiopuiston pientoalue
Kontiopuiston alueelle muodostui tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue. Alueen kaupunkikuvallisen päätepisteen muodostavat Kontiopuiston kansakoulu ja urheilukenttä.
Eilispäivän pieksämäki
TEHTÄVÄ:
A) Tutki Pieksämäen historiaa alla olevista linkeistä.
Luo uusi sivu "Eilispäivän Pieksämäki" , tee kuvakaappauksia sivullesi ja kirjoita niihin kuvatekstit.
Mainitse lähde.
Perustele valintasi!
saranat.fi
Vanha Pieksämäki
B) TEHTÄVÄ:
Suunnittele bussipysäkki koulun kuljetusoppilaiden käyttöön.
Ota kuva kohteesta, johon suunnittelet
TOTEUTUS:
Rakentelutehtävä, pahvi, paperi, askartelutikut
MInecraft- Luo maailma, rakentele ja dokumentoi videona (Windows-näppäin ja g- näppäin)
A) Tutki Pieksämäen historiaa alla olevista linkeistä.
Luo uusi sivu "Eilispäivän Pieksämäki" , tee kuvakaappauksia sivullesi ja kirjoita niihin kuvatekstit.
Mainitse lähde.
Perustele valintasi!
saranat.fi
Vanha Pieksämäki
Pieksämäki, julkisia veistoksia ja historiallisia rakennuksia, Huttunen 5/2017
Yleiskatsaus PIEKSÄMÄKI, kulttuuriperintöB) TEHTÄVÄ:
Suunnittele bussipysäkki koulun kuljetusoppilaiden käyttöön.
Ota kuva kohteesta, johon suunnittelet
TOTEUTUS:
Rakentelutehtävä, pahvi, paperi, askartelutikut
MInecraft- Luo maailma, rakentele ja dokumentoi videona (Windows-näppäin ja g- näppäin)
Arkkitehtuurin käsitteitä
Arkkitehtuurin käsitteitä
Keskeisiä arkkitehtonisia käsitteitä ovat
rakenne, materiaali, tila, rytmi, valo ja varjo, väri, läpinäkyvyys, muoto, massa ja struktuuri.
Infrastruktuuri
Infrastruktuuri muodostuu teistä, kaduista, lämmitysjärjestelmistä sekä vesi- ja