Kielten rikas maailma

Lasten kanssa keskustellaan ja jutustellaan pitkin päivää huomioiden ilmeet, eleet, kehon liikkeet ja äännähdykset. Lasta rohkaistaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin leikeissä ja muussa toiminnassa. Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa opetellaan kuuntelemaan ja huomioimaan toisia. Erilaisilla äänenpainoilla ja -sävyillä on merkitystä.

Kasvattajien tulee antaa hyvä kielen käytön malli ja houkutella lasta kertomaan omista kuulumisistaan tekemällä avoimia kysymyksiä, joihin ei voi vastata ainoastaan "kyllä tai ei". Lapsen puheeseen liittyvät kielioppi- tai äännevirheet korjataan hienotunteisesti antamalla lapselle oikea malli sekä kannustetaan korjaamaan puhetta taitojensa mukaan. Kasvattajan tehtävä on sanallistaa kaikkea oppimisympäristössä tapahtuvaa, esineitä, asioita, tunnetiloja ja aistimuksia. Lasta ei ymmärretä "puolesta sanasta", vaan annetaan lapselle aikaa kertoa asiat mahdollisimman selvästi.
Kasvattaja tukee lasta ilmaisemaan itseään sekä olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tarvittaessa käytetään mm. kuvia, tukiviittomia tai esineitä kommunikoinnin tukena.

Lasta autetaan ymmärtämään kielen rakenteita, sanajärjestystä, aika- ja paikkakäsitteitä. Kasvattajalla tulee olla herkkyyttä huomata lapsen heräävää kiinnostusta kieleen, kirjaimiin ja sanaleikkeihin. Lapselle luetaan päivittäin ja luettavien tekstien tulee olla monipuolisia; satuja, runoja ja loruja sekä lasten tietokirjoja ja muuta asiapitoista tekstiä. Lapset osallistuvat satujen valintaan ja lasten saatavilla on erilaisia kirjoja. Lasten kanssa voidaan käyttää mm. sadutusta, satuhierontaa, laululeikkejä, roolileikkejä, draamaa, satujumppaa, vitsejä, arvoituksia, riimejä ja kuvasta kertomista kielen rikastuttamiseksi. Varhaiskasvatuksessa voidaan tutustua suomen kielen murteisiin ja vieraisiin kieliin lasten mielenkiinnon mukaisesti.

Kirjasto- tai kirjastoautovierailuilla harjoitellaan kirjojen käsittelyä ja lainaamista. Kirjasto palvelee varhaiskasvatusta mm. kirjastokassilla ja satuhetkillä.

Ilmaisun monet muodot

Erilaisilla ilmaisun muodoilla lapsilla on mahdollisuus oppia asioita kokonaisvaltaisesti ja moniaistisesti. Lasten kanssa käytetään eri ilmaisun muotoja ja toiminta voi olla sekä suunniteltua että spontaania. Sanallisen, musiikillisen, kehollisen ja kuvallisen ilmaisun keinoin voidaan oppia mm. rytmiä, kieltä, matematiikkaa, vuorovaikutusta, kehonhallintaa ja -tuntemusta, käden taitoja, tunteiden ilmaisua ja käsittelyä.

Kasvattaja kannustaa, rohkaisee ja arvostaa lapsen luovuutta mm. antamalla mahdollisuuksia esiintyä tai esitellä tuotoksiaan. Lapsella tulee olla mahdollisuus esim. piirtää, maalata, leipoa, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella ja keksiä satuja ja runoja.

Eri ilmaisun muodoissa hyödynnetään paikallisia toimijoita ja palvelun tarjoajia sekä henkilöstön osaamista.


Minä ja meidän yhteisömme

Varhaiskasvatustaival alkaa tutustumisella omaan ryhmään ja sen sääntöihin. Omassa yhteisössä leikitään yhdessä, ollaan kavereita ja ratkotaan ristiriitoja. Ryhmässä ollaan samanarvoisia omanlaisina persoonina. Siellä eletään arkea, vietetään juhlia, ollaan hiljaa ja ihmetellään. Yhdessä mietitään, mikä pelottaa ja mistä tulee iloiseksi. Lasten kanssa tutustutaan ryhmässä oleviin uskontoihin ja katsomuksiin sekä pohditaan lapsia mietityttäviä asioita. Varhaiskasvatuksessa annettavan katsomuskasvatuksen lisäksi Jämsän seurakunta tarjoaa päiväkodeissa pidettäviä kirkkohetkiä, päiväkotipostia sekä mahdollisuuden käydä lähikirkossa. Näihin seurakunnan järjestämiin toimintamuotoihin osallistuminen on vapaaehtoista.
Varhaiskasvatuksessa huomioidaan perheiden moninaisuus. Perheen kulttuuriperinnöstä ollaan kiinnostuneita ja sitä kunnioitetaan. Menneeseen aikaan tutustuminen voi tapahtua isovanhempien kokemusten, vanhojen esineiden ja perinneleikkien sekä museokäyntien kautta (Jämsän museot).
Tulevaisuutta voidaan suunnitella ja kuvitella erilaisten roolileikkien ja luovan ilmaisun avulla. Media on läsnä lasten elämässä ja sen todenmukaisuuden pohtiminen on tärkeää. Olemassa olevaan mediaan ja teknologiaan tutustutaan ja harjoitellaan sen käyttöä.



Tutkin ja toimin ympäristössäni

Varhaiskasvatuksessa lasta ohjataan omaan ajatteluun ja ongelmaratkaisuun, tavoitteena on oppimisen ja oman oivaltamisen ilo. Matematiikka on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäristöä. Lapsessa on sisäsyntyinen tutkija ja kokeilija. Matematiikkaa on kaikkialla, sekä sisällä että ulkona. Arjessa voimme laskea, vertailla, lajitella, luokitella, opetella sijaintikäsitteitä ja etsiä erilaisia muotoja. Hoitopäivän rytmissä aikakäsitteet tulevat luontevasti esille. Matemaattiselle ajattelulle luodaan hyvää pohjaa leikkien ja pelien avulla.

Jämsä sijaitsee vesistöjen ja metsien äärellä. Luontoretket ovat luonteva osa varhaiskasvatusta ja ne tarjoavat monipuolisia leikki- ja oppimisympäristöjä. Eri puolella Jämsää on lukuisia laavuja ja nuotiopaikkoja sekä luontokohteita ja muinaismuistoalueita. Lasten kanssa retkeillään ja havainnoidaan yhdessä luonnon ilmiöitä, eri vuodenaikoina ja eri aisteilla. Lapsia ohjataan kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä. Retkillä pohditaan luontoon liittyviä asioita ja opetellaan jokamiehenoikeuksia. Varhaiskasvatuksessa opetetaan, että roskat kuuluvat roskakoriin myös ulkona. Päivittäinen jätteidenlajittelu sekä energiansäästö (vesi, valot, ja lämpö) kuuluvat arkeen.

Lapsia ohjataan havainnoimaan ympärillä olevaa teknologiaa, sen tarkoituksenmukaista käyttöä ja kokeilemaan laitteiden käyttämistä. Lapsia rohkaistaan esittämään kysymyksiä, etsimään yhdessä ratkaisuja ja tekemään päätelmiä.

Kasvan, liikun ja kehityn

Lasten liikkumista edistää pienryhmätoiminta, jolloin lapsiryhmässä on vähemmän odottelua. Jämsässä ohjenuorana lasten liikunnassa toimivat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Osa lapsen päivittäisestä liikunnan tarpeesta toteutuu varhaiskasvatuspäivän aikana. Jämsässä on monipuolisia urheilu- ja liikuntapaikkoja, joita käytetään aktiivisesti.
Liikuntasalit, jäähallit - ja kentät, urheilukentät, lähiliikuntapuistot, hiihtoladut, leikkipuistot ovat jämsäläisiä palvelumuotoja, joita myös varhaiskasvatus käyttää.

Jämsän keskustassa on lasten liikennepuisto, jossa on mahdollisuus opetella liikennekäyttäytymistä.

Sapere-hankkeen myötä ruoka- ja terveyskasvatus on vakiintunut käytännöksi Jämsän varhaiskasvatuksessa.



Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Jämsän liikuntakalenteri


Linkki hygieniaohjeisiin ja Ohjeita päivähoidossa olevien lasten tartuntatautien ehkäisyyn ja hoitoon päivitetään myöhemmin.