Sodan_alla


Sodan alla
(podcastit Areenasta) -> https://areena.yle.fi/podcastit/1-50295430

Neliosaisessa historiasarjassa perehdytään professori Pekka Visurin kanssa toisen maailmansodan, talvisodan ja jatkosodan taustoihin uuden tutkimuksen valossa. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Jakso 1: Suurvaltapeli kulminoituu toisen maailmansodan syntyyn -> https://areena.yle.fi/podcastit/1-50250291

(47 min · historia · asia · asiallinen · analyyttinen)

"Toisen maailmansodan synty on monivaiheinen prosessi, jonka ainekset löytyvät jo Versaillesin rauhansopimuksen tuottamasta tilanteesta. Sodan hävinneet Saksa ja Venäjä löytävät toisensa 20-luvulla: saksalaiset mm. kouluttavat sotilaitaan Neuvostoliitossa. Hitlerin noustessa valtaan hän aloittaa pian laajentumispolitiikkansa. Tämä kiristää 30-luvun lopulla kansainvälistä ilmapiiriä, jossa kaikki epäilevät kaikkia ja neuvottelevat salaisesti toistensa kanssa. Lopullisesti kortit jaetaan 23. elokuuta 1939 - vain viikkoa ennen Saksan hyökkäystä Puolaan. Haastateltavana on professori Pekka Visuri, joka professori Eino Murtorinteen kanssa kirjassa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939 - 1940 selvittää sekä toisen maailmansodan että Suomen talvi- ja jatkosodan taustoja. Toimittajana on Seppo Heikkinen."


Jakso 2: Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijako vetää Suomen talvisotaan -> 
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50258823

"Talvisodan alkaminen on monivaiheinen tapahtumasarja, jonka taustat löytyvät jo Tarton rauhan rajanvedosta Karjalan kannaksella ja siitä kuinka Suomi v. 1919 luovutti briteille tukikohdan Koivistolta Suomen alueelta. Sieltä britit tekivät laivastolla ja ilmavoimilla hyökkäyksiä Pietarin edustalle Kronstadtiin. Stalin muisti tämän, ja ongelmaan törmätäänkin Neuvostoliiton ja Suomen välisissä neuvotteluissa Moskovassa syksyllä 1939. Kolmen neuvottelukierroksen aikana Suomen hallitus ei taivu Neuvostoliiton aluevaatimuksiin, vaikka Stalin osoittaa selkeästi kompromissihalukkuutta. Taustalla vaikuttaa Neuvostoliiton ja Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen lisäpöytäkirja, josta silloin ei Suomessa tiedetä juuri mitään. Haastateltavana on professori Pekka Visuri, joka professori Eino Murtorinteen kanssa kirjassa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939 - 1940 selvittää sekä toisen maailmansodan että Suomen talvi- ja jatkosodan taustoja. Toimittajana on Seppo Heikkinen."


Jakso 3: Suomi etsii talvisodan jälkeen liittolaista : https://areena.yle.fi/podcastit/1-50822614

(47 min · historia · asia · asiallinen · analyyttinen)

Talvisodan jälkeen Suomessa vallitsee järkyttynyt mieliala. Suursodassa alkaa tapahtua: Saksa valtaa Tanskan ja Norjan ja hieman myöhemmin Hollannin, Belgian ja Ranskan. Suomi ja Ruotsi suunnittelevat turvakseen valtioliittoa, mutta sekä Neuvostoliitto että myöhemmin Saksa tyrmäävät sen. Saksa ehdottaa Suomelle, että sotilaiden kauttakulkua vastaan se voi toimittaa Suomelle aseita. Kenraali Talvela käy Berliinissä joulukuussa Mannerheimin asiamiehenä, jossa hän toteaa Suomen olevan Saksalle luonnollinen liittolainen. Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs matkustaa tammikuun 1941 lopulla Saksaan, jossa otetaan esille Saksan mahdollinen hyökkäys itään ja Suomen rooli siinä. Haastateltavana on professori Pekka Visuri, joka on kirjoittanut Suomen vaiheista toisen maailmansodan pyörteissä kuuden kirjan sarjan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Jakso 4: Suomi tukeutuu Saksaan ja menee uuteen sotaan : https://areena.yle.fi/podcastit/1-50828607

(43 min · historia · asia · asiallinen · analyyttinen)

Hitlerin Barbarossa-suunnitelma alkaa kehittyä, mutta se pidetään tarkkaan salassa. Hitlerin edustaja Schnurre ehdottaa, että suomalaiset tulisivat Saksaan keskustelemaan miten sotilaalliset toimenpiteet voitaisiin koordinoida. Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs menee Salzburgiin ja kuulee yksityiskohtia Saksan hyökkäyssuunnitelmasta. Suomi päättää mennä mukaan ja esittää Saksalle poliittisia toivomuksiaan. Jalkaväenkenraali Erfurt saapuu Suomeen pitämään yhteyttä Suomen sotilasjohtoon. Suomessa käynnistetään liikekannallepano ylimääräisten harjoitusten nimellä. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon 22.6.1941. Kolme päivää myöhemmin Neuvostoliitto pommittaa Suomessa useita kohteita. Presidentti Ryti toteaa Suomen olevan uudessa sodassa. Haastateltavana on professori Pekka Visuri, joka on kirjoittanut Suomen vaiheista toisen maailmansodan pyörteissä kuuden kirjan sarjan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.