Yhteiskuntaoppi
Suomen Kansalliset Vähemmistöt
Suomenruotsalaiset:
Suomenruotsalaisia asuu suomessa 5% koko maan väestöstä eli noin 300 000. Äidinkielenään ruotsia puhuvia löytyy kaikista yhteiskunta- ja ammattiryhmistä. Heitä asuu eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla sekä Ahvenanmaalla. Heidän kielensä on turvattu lailla, eli he saavat omalla kielellään tv-ohjelmia ja julkaistaan lehtiä. Perustuslain mukaan heille kuuluu myös julkiset palveluut, perusopetus sekä tärkeiden asiakirjojen on oltava myöskin ruotsiksi. Mutta he ovat huolissaan siitä, saavatko he julkisia palveluita omalla äidinkielellään, koska lääkäreiden ja virannomaisten ruotsinkielen taito on sen verran eikko, etteivät he suostu puhumaan ruotsia.
suomenruotsalaisten lippu
Suomenruotsalaisten kansallispäivää vietetään 6. marraskuuta.
Saamelaiset:
Saamelaiset ovat koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Ihminen voi määritellä itsensä saamelaiseksi, mutta virallisesti saamelaiseksi määritellään henkilö, joka on saamenkielinen tai saamelaisen jälkeläinen.
Eniten saamelaisia asuu Helsingissä, jota kutsutaankin suomen suurimmaksi "Saamelaiskyläksi", sekä Pohjois-Suomen saamelaisalueilla. Suomessa saamelaisia on noin 8 000.
Saamenkielen turvaa kieleilaki eli saamenkieliset lapset ja nuoret saavat perusopetuksen omalla kielellään. Saamenkielistä kulttuuria valvoo ja toteuttaa saamelaiskäräjät. Niiden tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja säilyttää saamelaista alkuperäiskulttuuria. Heillä ei ole kuitenkaan lainsäädäntövaltaa, mutta heitä on kuitenkin kuultava saamelaisia koskevissa asioissa. Saamelaisialla on myös lukuisia kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät saamelaisten kulttuuria.
Saamelaisten lippu
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta
Romanit:
Romaneja ovat asuneet suomessa jo yli 500 vuoden ajan. Nykypäivänä romaneja asuu suomessa n. 10 000 ja euroopassa 10-15 miljoonaa. Heillä on oma kieli, tapaperinne sekä kulttuuri. Ennen romanit elivät kiertelevää elämää, mutta nykyisin he asuvat samalla tavalla, kuin kuka tahansa suomalainen. Perusopetusta on mahsollista saada myös romaninkielellä. Ennen hedän koulutasonsa oli hyvin matala, mutta siigen on koitettu saada muutosta erilaisin hankkein ja muutoksin, mutta työttömyysaste on kumminkin hyvinkin korkea.
Asenteet romaneja kohtaan on muuttuneet vuosien saatossa, mutta siltikin edelleen he kokevat syrjintää, siksipä romaniasiain neuvottelukunta edistää romanivästön asemaa suomessa ja muualla maailmalla. Neuvottelukunta on sekä asiantuntijaelin, että yhteistyökanava romanien ja viranomaisten välillä.
Romanien kansallispäivä on 8. huhtikuuta.
Romanien lippu
Venäläiset:
Venäläiset ovat suomessa asuvia henkilöitä, jotka ovat syntypeältään tai juuriltaan venäläisiä.
Silloin kun suomi itsenäistyi, Venäläiset sotilaat karkotettiin, mutta vallankumouksen yhteydessä venäläisiä sotilaita ja upseereja tuli pakolaisina suomeen .
Venäjän kansallispäivä on 12. kesäkuuta.
Venäjän lippu
Suomenruotsalaisia asuu suomessa 5% koko maan väestöstä eli noin 300 000. Äidinkielenään ruotsia puhuvia löytyy kaikista yhteiskunta- ja ammattiryhmistä. Heitä asuu eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla sekä Ahvenanmaalla. Heidän kielensä on turvattu lailla, eli he saavat omalla kielellään tv-ohjelmia ja julkaistaan lehtiä. Perustuslain mukaan heille kuuluu myös julkiset palveluut, perusopetus sekä tärkeiden asiakirjojen on oltava myöskin ruotsiksi. Mutta he ovat huolissaan siitä, saavatko he julkisia palveluita omalla äidinkielellään, koska lääkäreiden ja virannomaisten ruotsinkielen taito on sen verran eikko, etteivät he suostu puhumaan ruotsia.
suomenruotsalaisten lippu
Suomenruotsalaisten kansallispäivää vietetään 6. marraskuuta.
Saamelaiset:
Saamelaiset ovat koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Ihminen voi määritellä itsensä saamelaiseksi, mutta virallisesti saamelaiseksi määritellään henkilö, joka on saamenkielinen tai saamelaisen jälkeläinen.
Eniten saamelaisia asuu Helsingissä, jota kutsutaankin suomen suurimmaksi "Saamelaiskyläksi", sekä Pohjois-Suomen saamelaisalueilla. Suomessa saamelaisia on noin 8 000.
Saamenkielen turvaa kieleilaki eli saamenkieliset lapset ja nuoret saavat perusopetuksen omalla kielellään. Saamenkielistä kulttuuria valvoo ja toteuttaa saamelaiskäräjät. Niiden tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja säilyttää saamelaista alkuperäiskulttuuria. Heillä ei ole kuitenkaan lainsäädäntövaltaa, mutta heitä on kuitenkin kuultava saamelaisia koskevissa asioissa. Saamelaisialla on myös lukuisia kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät saamelaisten kulttuuria.
Saamelaisten lippu
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta
Romanit:
Romaneja ovat asuneet suomessa jo yli 500 vuoden ajan. Nykypäivänä romaneja asuu suomessa n. 10 000 ja euroopassa 10-15 miljoonaa. Heillä on oma kieli, tapaperinne sekä kulttuuri. Ennen romanit elivät kiertelevää elämää, mutta nykyisin he asuvat samalla tavalla, kuin kuka tahansa suomalainen. Perusopetusta on mahsollista saada myös romaninkielellä. Ennen hedän koulutasonsa oli hyvin matala, mutta siigen on koitettu saada muutosta erilaisin hankkein ja muutoksin, mutta työttömyysaste on kumminkin hyvinkin korkea.
Asenteet romaneja kohtaan on muuttuneet vuosien saatossa, mutta siltikin edelleen he kokevat syrjintää, siksipä romaniasiain neuvottelukunta edistää romanivästön asemaa suomessa ja muualla maailmalla. Neuvottelukunta on sekä asiantuntijaelin, että yhteistyökanava romanien ja viranomaisten välillä.
Romanien kansallispäivä on 8. huhtikuuta.
Romanien lippu
Venäläiset:
Venäläiset ovat suomessa asuvia henkilöitä, jotka ovat syntypeältään tai juuriltaan venäläisiä.
Silloin kun suomi itsenäistyi, Venäläiset sotilaat karkotettiin, mutta vallankumouksen yhteydessä venäläisiä sotilaita ja upseereja tuli pakolaisina suomeen .
Venäjän kansallispäivä on 12. kesäkuuta.
Venäjän lippu