Valtimon itsenäistyminen

Matkat Valtimolta Nurmekseen olivat pitkiä ja aikaa vieviä. Vuonna 1891 Valtimolta lähti miehiä kysymään Nurmeksen pitäjänkokoukselta, voisivatko he perustaa oman seurakunnan ja kunnan. 20.7.1891 Nurmeksen uusi kellotapuli syttyi tuleen. Siinä samassa paloi kirkko ja 38 taloa. Vanhasta kylästä tuli nimeltään Porokylä.

Valtimolaiset eivät halunneet maksaa Nurmeksen uutta tiilikirkkoa, joten he päättivät rakentaa Valtimolle oman kirkon sekä perustaa oman seurakunnan.

Samalla he itsenäistyivät Nurmeksesta vuonna 1910. Nimeksi ajateltiin Haapajärveä, mutta sellainen paikka oli jo Pohjanmaalla. Pekka Savolainen ehdotti nimeksi Valtimoa. Nimi merkitsi samalla sekä Ylä-, Iso- että Ala-Valtimoa.

Asukkaita tuli Karjalasta sekä Valtimon lähialueilta.

Vuonna 1980 Valtimolla oli 4019 asukasta ja tällä hetkellä (31.12.2016) Valtimolla on 2297 asukasta, joten asukasmäärän kehitys on laskussa palveluiden häviämisen myötä.

Koulujen historiaa Valtimolla

Aluksi Valtimolla oli kiertokouluja ja niiden lisäksi kansakouluja.
Kansakoulu oli maallisempi kuin kiertokoulu ja kirkon asema oli vahva kansakoulujen opetuksessa. Jos lapset eivät päässeet kansakouluun, he menivät kiertokouluun, joka kiersi muualla kuin Kirkonkylällä.

Ensimmäinen Valtimon kansakoulu oli puinen Kirkonkylän kansakoulu, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleen Haapajärven läheisyydessä. Se rakennettiin vuonna 1908.

Kyläkoulut

Kansakouluja sijaitsi myös jokaisella Valtimon sivukylällä ja niitä oli enimmillään yhteensä 15 kappaletta. Kouluja lakkautettiin 1970- ja 1980-luvuilla, sillä niihin ei riittänyt enää kuin muutamia oppilaita. Rumon koulu lakkautettiin vuonna 2002 ja se oli samalla myös viimeinen lakkautettu kyläkoulu Valtimolla.

Köyhiä avustettiin

Köyhät lapset saivat jauhoja ja leipää ruoka-avuksi. Keittola aloitti Kirkonkylällä vasta vuonna 1921, mutta joinain vuosina keittola ei ollut toiminnassa määrärahojen tai keittäjän puutteesta. Kaikki koululaiset alkoivat saamaan ruokaa vasta syksystä 1940 alkaen. Ruokatarpeita oli niukasti, joten vanhemmilta toivottiin ruoka-apua. Oppilaat keräsivät keittoloihin marjoja ja lahjoittivat juureksia ja viinimarjoja.

Koulun vaiheita

Kirkonkylän kansakoulun pihapiiriin rakennettiin vuonna 1951 Kirkonkylän koulu, joka suljettiin vuonna 2008 sisäilmaongelmien vuoksi. Oppilaille järjestettiin tämän jälkeen vaihtoehtoisia opiskelutiloja, kunnes uusi A-taloon yhdistetty siipirakennus valmistui vuonna 2016.

A-talon vanha opetuskäytössä purkuun asti ollut siipi purettiin vuonna 2014.

Vuosina 1972-2016 käytössä oli A-rakennuksen lisäksi B-rakennus, jossa oli taideaineluokkia ja ruokala. Myös tässä rakennuksessa mitattiin myöhemmin sisäilmaongelmia, jonka vuoksi se suljettiin lopullisesti kesällä 2016. B-talossa järjestettiin sen loppuaikoina enää vain ruokailu ilmanpuhdistimien avulla, sillä koulun uudisosa valmistui vasta syksyksi 2016.

Koulun tiloissa toimi myös lukio, joka oli toiminnassa vuosina 1973-2015.

Syksystä 2016 alkaen kaikki koulun luokat, keskuskeittiö ja ruokailutila on yhdistetty samaan yhteyteen uuden koulurakennuksen valmistumisen myötä.


Lähteet: Ismo Björn: Valtimo: kunnan historia
Tilastokeskus
Arja Heikkinen (vuosilukujen tarkistus)

Pinja, Mika, Lauri ja Heikki 9K