Sijamuodot
| Merkitys | Pääte | ||
| NOMINATIIVI | Kissa istuu ikkunalaudalla. Tuolla kävelee Helena! Tähdet ovat kaukaisia aurinkoja. |
sanan perusmuoto mikä? kuka? |
monikossa -t |
| GENETIIVI | Kissan oma lelu on kadoksissa. Helenan täytyy kiirehtiä töihin. On kiva katsella tähtien tuiketta. |
minkä? kenen? | -n, -en, -in, -den, -ten, -tten |
| PARTITIIVI | Äiti ei halua meille toista kissaa. Seppo rakastaa Helenaa. Osaan nimetä vain joitakin tähtiä. |
mitä? ketä? |
-a, -ä, -ta, -tä |
| ESSIIVI | Lapsena pelkäsin pimeää. Hän on pelottava näky vihaisena. Pidetään paikat siisteinä! |
minä? millaisena? kenenä? | -na, -nä |
| TRANSLATIIVI | Siemenen tehtävä on kasvaa puuksi. 18-vuotiasta kutsutaan jo aikuiseksi. Omenat on tarkoitettu syötäviksi! |
miksi? millaiseksi? keneksi? | -ksi -kse (omistusliitteen yhteydessä) |
| INESSIIVI | Koulussa on mukavaa! Ei hänessä ole mitään vikaa! Kaikissa taloissa oli siniset ovet. |
missä? kenessä? | -ssa, -ssä |
| ELATIIVI | En oikein pidä Simosta. Lahdesta tuleva juna on myöhässä. Hyvistä työntekijöistä on pulaa. |
mistä? kenestä? | -sta, -stä |
| ILLATIIVI | Tutustuin Eevaan vuosi sitten. Omena putosi maahan. Taksi pysähtyi punaisiin valoihin. |
mihin? keneen? | -loppuvokaalin pidentymä + n -han, hen, hin, hon, hun, hyn, hän, hön -seen, -siin |
| ADESSIIVI | Sinulla on kauniit silmät. Lapset leikkivät pihalla. Huone koristeltiin ilmapalloilla. |
millä? kenellä? | -lla, -llä |
| ABLATIIVI | Sain tämän lahjaksi Hannulta. Kissa hyppäsi ikkunalaudalta. Nuo näyttävät tuoreilta jäljiltä. |
miltä? keneltä) | -lta, -ltä |
| ALLATIIVI | Minulle voit kertoa totuuden. Älä tule sisälle kengät jalassa! Keväällä vene lasketaan vesille. |
mille? kenelle? | -lle |