muistiinpanot
11. keskiajan tilinpäätös, s. 76-81
-Ilmasto kylmeni 1300-l alkup. ->sadot pienenivät, eroosio -> viljan hinta nousi, elintaso laski -> talonpoikaiskapinat
-Musta surma eli rutto 1340-l -> n.25% väestöstä kuoli, etenkin kaupungeissa.
-> kaupankäynti väheni
-> työvoimapula -> maaorjuus alkoi purkautua
-Kansallisvaltioiden synty: rajat, lait, keskushallinto
hallitsija ja porvaristo liittoutuivat
hallinto ja armeija vahvistuivat
aateli heikkeni, talonpoikaisarmeijat
-Musta surma eli rutto 1340-l -> n.25% väestöstä kuoli, etenkin kaupungeissa.
-> kaupankäynti väheni
-> työvoimapula -> maaorjuus alkoi purkautua
-Kansallisvaltioiden synty: rajat, lait, keskushallinto
hallitsija ja porvaristo liittoutuivat
hallinto ja armeija vahvistuivat
aateli heikkeni, talonpoikaisarmeijat
14. Löytöretket siivittävät euroopan uuteen aikaan
-maailmankauppa voimistui
-Eurooppa keskus, kauppa merien kautta, kartta s.98
-Etelä-Amerikan jalometalleilla aasian yleellisyystuotteita
-Kauppakomppanioille monopoleja -> kolonialismi
-kaupan lisääntymisen vaikutuksia:
-merenkulkitekniikka, kaljuunat
-kartat kehittyivät löytöretkien myötä
-euroopan johtoasema
-inflaatio
-hallitsijan valta kasvoi
Verotulot kasvoivat
Rahan lyöminen
Keskitetty hallinto, suuri armeija ja tehokas laivasto
Uskonsodat -> kuninkaat päättivät uskonnosta
Itsevaltius
-merkantilismi ja atlantin kolmiokauppa
Valtiot itsenäisiksi talousalueiksi
Epäkohtia maatalouden laiminlyönti
-Eurooppa keskus, kauppa merien kautta, kartta s.98
-Etelä-Amerikan jalometalleilla aasian yleellisyystuotteita
-Kauppakomppanioille monopoleja -> kolonialismi
-kaupan lisääntymisen vaikutuksia:
-merenkulkitekniikka, kaljuunat
-kartat kehittyivät löytöretkien myötä
-euroopan johtoasema
-inflaatio
-hallitsijan valta kasvoi
Verotulot kasvoivat
Rahan lyöminen
Keskitetty hallinto, suuri armeija ja tehokas laivasto
Uskonsodat -> kuninkaat päättivät uskonnosta
Itsevaltius
-merkantilismi ja atlantin kolmiokauppa
Valtiot itsenäisiksi talousalueiksi
Epäkohtia maatalouden laiminlyönti
15. esikuvana englanti
-Väkiluvun kasvu nopeutui 1700-l
lapsikuolleisuus väheni, ruttoepidemiat päättyivät
sairaat eristettiin, karanteeni, hygieenia parani
rokotus 1800-l
-maatalouden uudistukset -> ravitsemus parani
englannissa aitaaminen -> uudet viljelymenetelmät ja kasvien jalostus
valurautainen aura, 1800-l puima- ja leikkuukoneet ym.
ilmasto lämpeni
Teollistumisen edellytykset
-Adam Smith, liberalismkilpailua rajoittavat säädökset poistettava -> tuotanto tehostuu ->
koko yhteiskunnan etu
tuotannossa välivaiheet, tullit poistettava -> tullit ja kaupan esteet vähenivät, kansainväliset taloussuhdanteet
lapsikuolleisuus väheni, ruttoepidemiat päättyivät
sairaat eristettiin, karanteeni, hygieenia parani
rokotus 1800-l
-maatalouden uudistukset -> ravitsemus parani
englannissa aitaaminen -> uudet viljelymenetelmät ja kasvien jalostus
valurautainen aura, 1800-l puima- ja leikkuukoneet ym.
ilmasto lämpeni
Teollistumisen edellytykset
-Adam Smith, liberalismkilpailua rajoittavat säädökset poistettava -> tuotanto tehostuu ->
koko yhteiskunnan etu
tuotannossa välivaiheet, tullit poistettava -> tullit ja kaupan esteet vähenivät, kansainväliset taloussuhdanteet
15. Esikuvana englanti. S.108
-väkiluvun kasvu nopeutui 1700-l
Lapsikuolleisuus väheni, ruttoepidemiat päättyivät
Sairaat eristettiin, karanteeni, hygienia parani
Rokotus 1800-l
Lapsikuolleisuus väheni, ruttoepidemiat päättyivät
Sairaat eristettiin, karanteeni, hygienia parani
Rokotus 1800-l
19. massatuotanto synnyttää kulutusyhteiskunnan, s. 140
-Tehtävä: kulutusyhteiskunnan turhat tavarat <---(etsi tämä)
-1800-l lopulla massatuotanto -> kulutusyhteiskunta
-taustalla kaupungistuminen ja talouskasvu -> työn jakaminen osiin, sarjatuotanto ja liukuhihna, esim. fordin autotehtaiden T-Ford
- Etuina halpa hinta, tasainen laatu ja helppo saatavuus
-edellytyksenä hyvät kuljetusyhteydet
-koneet määräsivät työtahdin, tuottavuus kasvoi -> palkat nousivat, työaika lyheni ja elintaso nousi -> palveluyhteiskunta
-Mainonta yleistyi, kauppaketjut, postimyynti, osamaksukauppa
-USA ensimmäinen kulutusyhteiskunta
periaatteena vapaa kilpailu, markkinatalous
talous ei kärsinyt 1 MS:n aikana -> 1920-l nousukausi, New York rahamaailman keskus
New Yorkin pörssiromahdus 1929 -> lamakausi, levisi muihin teollisuusmaihin
-Suurtyöttömyys ja toimeentulovaikeudet -> hätäaputyöt, esim. New Deal -> monissa maissa valtion rooli kasvoi: verotus ja sosiaalituet kasvoivat -> hyvinvointivaltion kehitys
-ennen teollistumista yhteiskunnat perustuivat alkutuotantoon eli maa- ja metsätalouteen
-Teollistumisen myötä ne muuttuivat teollisuusyhteiskunniksi
-toisen maailmansodan jälkeen länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet palveluyhteiskunniksi
-Kulutusyhteiskunnat toivat mukanaan vaurautta
-1800-l lopulla massatuotanto -> kulutusyhteiskunta
-taustalla kaupungistuminen ja talouskasvu -> työn jakaminen osiin, sarjatuotanto ja liukuhihna, esim. fordin autotehtaiden T-Ford
- Etuina halpa hinta, tasainen laatu ja helppo saatavuus
-edellytyksenä hyvät kuljetusyhteydet
-koneet määräsivät työtahdin, tuottavuus kasvoi -> palkat nousivat, työaika lyheni ja elintaso nousi -> palveluyhteiskunta
-Mainonta yleistyi, kauppaketjut, postimyynti, osamaksukauppa
-USA ensimmäinen kulutusyhteiskunta
periaatteena vapaa kilpailu, markkinatalous
talous ei kärsinyt 1 MS:n aikana -> 1920-l nousukausi, New York rahamaailman keskus
New Yorkin pörssiromahdus 1929 -> lamakausi, levisi muihin teollisuusmaihin
-Suurtyöttömyys ja toimeentulovaikeudet -> hätäaputyöt, esim. New Deal -> monissa maissa valtion rooli kasvoi: verotus ja sosiaalituet kasvoivat -> hyvinvointivaltion kehitys
-ennen teollistumista yhteiskunnat perustuivat alkutuotantoon eli maa- ja metsätalouteen
-Teollistumisen myötä ne muuttuivat teollisuusyhteiskunniksi
-toisen maailmansodan jälkeen länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet palveluyhteiskunniksi
-Kulutusyhteiskunnat toivat mukanaan vaurautta
20. väestönkasvu - maailma täynnä ihmisiä s. 146
väestöllisen muuntumisen malli, ks. pedanet
-demografinen transitio, kuvaa syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitystä
1. vaihe: esiteollinen aika
-syntyvyys ja kuolleisuus korkealla tasolla -> maapallon väkiluku kasvoi hitaasti tai ei lainkaan
-1700- luvulle asti
2. vaihe: teollistuminen ja kaupungistumisen alku
-syntyvyys korkea, kuolleisuus alkoi laskea -> nopea väestönkasvu
-Länsi-Eurooppa 1700-1800- lukujen vaihteesta alkaen
3. vaihe: teollistunut ja kaupungistununut yhteiskunta
-kuolleisuus alhainen, syntyvyys laski
-lääketiede
-Maapallon väkiluku kasvnut räjähdysmäisesti sadan vuoden kuluessa, ks. video human population through time
-Räjähdysmäinen väestönkasvu etenkin kolmannessa maailmassa
-syynä lääketieteen kehitys -> kuolleisuus laski
-Syntyvyys pysyi korkeana, syynä mm. maatalousvaltaisuus, perinteet ja uskonnolliset arvot
-demografinen transitio, kuvaa syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitystä
1. vaihe: esiteollinen aika
-syntyvyys ja kuolleisuus korkealla tasolla -> maapallon väkiluku kasvoi hitaasti tai ei lainkaan
-1700- luvulle asti
2. vaihe: teollistuminen ja kaupungistumisen alku
-syntyvyys korkea, kuolleisuus alkoi laskea -> nopea väestönkasvu
-Länsi-Eurooppa 1700-1800- lukujen vaihteesta alkaen
3. vaihe: teollistunut ja kaupungistununut yhteiskunta
-kuolleisuus alhainen, syntyvyys laski
-lääketiede
-Maapallon väkiluku kasvnut räjähdysmäisesti sadan vuoden kuluessa, ks. video human population through time
-Räjähdysmäinen väestönkasvu etenkin kolmannessa maailmassa
-syynä lääketieteen kehitys -> kuolleisuus laski
-Syntyvyys pysyi korkeana, syynä mm. maatalousvaltaisuus, perinteet ja uskonnolliset arvot
muistiinpanot 7.12
Historia
-aika tästä hetkestä taaksepäin
-menneisyyttä tutkiva tiede, kohteena ihmisten teot
Historiatieteen tutkimusten tavoitteet:
-mitä on tapahtunut?
-miksi on tapahtunut ja mitä seurauksia?
Tutkimus perustuu lähteisiin:
-mm. kirjalliset, kuvalliset, argeologiset ja suulliset
-ensiasteen lähteet eli primaarilähteet ja toisen asteen lähteet eli sekundäärilähteet.
Ongelmana historian tutkimuksessa usein lähteiden niukkuus
-kaikkia lähteitä tulee tarkastella kriittisesti-> lähdekritiikki
-tieto on luotettavaa, jos kaksi riippumatonta lähdettä antaa samanlaisen kuvan.
-tutkittava kaikki saatavilla oleva lähdeaineisto
-ulkoinen ja sisäinen lähdekritiikki s9
-tutkimustuloksena kokonaiskuva ilmiöstä, tutkijan tulkinta.
-kokonaiskuva ilmiöstä muuttuu, kun
¨-tulee ilmi uusia lähteitä
-lähteille esitetään uusia kysymyksiä
-luotettavin tutkinta perustuu monipuolisiin lähteisiin ja lähdekritiikkiin
-lopullista totuutta mahdoton saavuttaa.
Historia jaetaan aikakausiin, tulkinnallisia
Historiallinen aika alkaa kirjoitustaidosta, Lähi-idässä
n. 3200eaa.
Aikakausien vaihtuminen tulkinnallista,
-esim. vanha aika ->keskiaika -> uusiaika
neoliittinen ja teollinen vallankumous
Keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
-liikkuva elämäntapa riistan perässä.
-metsästys ->yhteistyö
-yhteisön koko n. 30 henkeä
-Ei suuria varallisuuseroja, tasa-arvoisuus, yhteenkuuluvuus.
-naiset vastasivat keräilystä ja miehet metsästyksestä
-tietämys maailmasta perustui uskomuksiin, myytteihin, luonnon kunnioittaminen
-luontoa pyrittiin hallitsemaan magian avulla
-aika tästä hetkestä taaksepäin
-menneisyyttä tutkiva tiede, kohteena ihmisten teot
Historiatieteen tutkimusten tavoitteet:
-mitä on tapahtunut?
-miksi on tapahtunut ja mitä seurauksia?
Tutkimus perustuu lähteisiin:
-mm. kirjalliset, kuvalliset, argeologiset ja suulliset
-ensiasteen lähteet eli primaarilähteet ja toisen asteen lähteet eli sekundäärilähteet.
Ongelmana historian tutkimuksessa usein lähteiden niukkuus
-kaikkia lähteitä tulee tarkastella kriittisesti-> lähdekritiikki
-tieto on luotettavaa, jos kaksi riippumatonta lähdettä antaa samanlaisen kuvan.
-tutkittava kaikki saatavilla oleva lähdeaineisto
-ulkoinen ja sisäinen lähdekritiikki s9
-tutkimustuloksena kokonaiskuva ilmiöstä, tutkijan tulkinta.
-kokonaiskuva ilmiöstä muuttuu, kun
¨-tulee ilmi uusia lähteitä
-lähteille esitetään uusia kysymyksiä
-luotettavin tutkinta perustuu monipuolisiin lähteisiin ja lähdekritiikkiin
-lopullista totuutta mahdoton saavuttaa.
Historia jaetaan aikakausiin, tulkinnallisia
Historiallinen aika alkaa kirjoitustaidosta, Lähi-idässä
n. 3200eaa.
Aikakausien vaihtuminen tulkinnallista,
-esim. vanha aika ->keskiaika -> uusiaika
neoliittinen ja teollinen vallankumous
Keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
-liikkuva elämäntapa riistan perässä.
-metsästys ->yhteistyö
-yhteisön koko n. 30 henkeä
-Ei suuria varallisuuseroja, tasa-arvoisuus, yhteenkuuluvuus.
-naiset vastasivat keräilystä ja miehet metsästyksestä
-tietämys maailmasta perustui uskomuksiin, myytteihin, luonnon kunnioittaminen
-luontoa pyrittiin hallitsemaan magian avulla
tekniikan kehitys
-maatalous
-tuulimylly-rautaesineet yleistyivät
-katedraalit ja linnoituksissa pyöreät tornit
-tykit ja käsiaseet
-paperi ja kirjanpitotaito, mekaaninen kello
-tee TEHTÄVÄ KESKIAJAN TILINPÄÄTÖS
-tuulimylly-rautaesineet yleistyivät
-katedraalit ja linnoituksissa pyöreät tornit
-tykit ja käsiaseet
-paperi ja kirjanpitotaito, mekaaninen kello
-tee TEHTÄVÄ KESKIAJAN TILINPÄÄTÖS
Teksti
-Maanviljely alkoi n. 10 000 v. sitten Lähi-idässä, ks. kartta s. 19
-mahdollisia syitä:
Ilmastoteoria: suurriista hävisi
väestöteoria: ruoan saanti turvattava
-Edellytyksenä tieto kasvien elinkaaresta ja kasvupaikoista, työvälineet
-Ensimmäisiä kasveja ruis, helppo varastoida -> pysyvä asutus-> kaupungit, jeriko ja catal huyuk
-toisaalta vanhin tunnettu temppelialue Gobekli Tepe metsästäjä-keräilijöiden rakentama
-hallitsijoiden johtamat kaupungit valvomaan myös ympäröiviä alueita -> valtiot
-ylimääräinen ruoka mahdollisti kaupankäynnin ja armeijan
-Kotieläinten kesyttäminen: koira, lammas, vuohi, nauta
-entistä nopeampi väestönkasvu.
korkeakulttuurit
-Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät jokilaaksoihin n. 3000 eaa.
-Tulvat takasivat hedelmällisen maan.
-Sadot kasvoivat ja viljan ylijäämä mahdollisti yhteiskunnan kehittymisen.
-Joet mahdollistivat liikkumisen ja kaupankäynnin.
-Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, hallinto, kaupungit, tekniikka.
-Egypti-videoon liittyvä tehtävä: kun katsot videota, kerää vihkoosi havaintoja seutaavista asioista:
1.minkälainen uskonto egyptissä oli?
2.minkälainen oli egyptiläinen yhteiskunta?
3.mitkä olivat egyptiläisen kulttuurin suurimpia saavutuksia?
-Ilmasto ja maaperä-> ruoan ylijäämä->työnjako->hierarkia
-Yläluokka: hallitsijat, papit ja virkamiehet.
6 Rooman valtakunta
-Rooma kasvoi kaupunkivaltiosta imperiumiksi (yhtenäisenä 509 eaa. -395 jaa.)
-rooman hallinto
tasavallan aikana (509-31 eaa.)
kansankokoukset, valta varakkailla
senaatti vastasi taloudesta ja armeijasta
kansa jakautunut patriiseihin ja plebeijeihin
virkamiehet valittiin vaaleilla.
-Keisariaikana (31 eaa.-476 jaa.)
ylin valta keisarilla: ylin tuomiovalta ja nimitysvaltaa
keisareiden palvonta jumalina
-virkamiesten johtamilla provinsseilla melko itsenäinen asema, tuottivat raaka-aineita ja verotuloja
-Rooman yhtenäinen talousalue, ks kartta s.45
Välimeri rooman sisämeri
ei tulleja, samat mitat, lainsäädäntö ja raha
pax romana
rahan käyttö. hopeadenaari
teiden rakentaminen
-Rooman miljoonakaupunki - Imperiumin keskus
mahtavat julkiset rakennukset, vallan monumentteja
ongelmana ahtaus
tuotteita ja siirtolaisia kaikkialla valtakunnassa
suuret yhteiskunnalliset erot
Imperiumin tuhon tulkinnat
-Rappioteoriat: valtakunta hajosi sisältä päin, esim.
perimysjärjestyksen puuttuminen
väkiluku kääntyi laskuun-> barbaarit armeijaan ja virkamiehiksi
- Katastrofiteoria: kansainvaellukset
- Jatkuvuusteoria: Rooma jatkoi elämäänsä bysantissa
nykytutkimus: sisäisten ja ulkoisten tekijöiden summa
-mahdollisia syitä:
Ilmastoteoria: suurriista hävisi
väestöteoria: ruoan saanti turvattava
-Edellytyksenä tieto kasvien elinkaaresta ja kasvupaikoista, työvälineet
-Ensimmäisiä kasveja ruis, helppo varastoida -> pysyvä asutus-> kaupungit, jeriko ja catal huyuk
-toisaalta vanhin tunnettu temppelialue Gobekli Tepe metsästäjä-keräilijöiden rakentama
-hallitsijoiden johtamat kaupungit valvomaan myös ympäröiviä alueita -> valtiot
-ylimääräinen ruoka mahdollisti kaupankäynnin ja armeijan
-Kotieläinten kesyttäminen: koira, lammas, vuohi, nauta
-entistä nopeampi väestönkasvu.
korkeakulttuurit
-Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät jokilaaksoihin n. 3000 eaa.
-Tulvat takasivat hedelmällisen maan.
-Sadot kasvoivat ja viljan ylijäämä mahdollisti yhteiskunnan kehittymisen.
-Joet mahdollistivat liikkumisen ja kaupankäynnin.
-Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, hallinto, kaupungit, tekniikka.
-Egypti-videoon liittyvä tehtävä: kun katsot videota, kerää vihkoosi havaintoja seutaavista asioista:
1.minkälainen uskonto egyptissä oli?
2.minkälainen oli egyptiläinen yhteiskunta?
3.mitkä olivat egyptiläisen kulttuurin suurimpia saavutuksia?
-Ilmasto ja maaperä-> ruoan ylijäämä->työnjako->hierarkia
-Yläluokka: hallitsijat, papit ja virkamiehet.
6 Rooman valtakunta
-Rooma kasvoi kaupunkivaltiosta imperiumiksi (yhtenäisenä 509 eaa. -395 jaa.)
-rooman hallinto
tasavallan aikana (509-31 eaa.)
kansankokoukset, valta varakkailla
senaatti vastasi taloudesta ja armeijasta
kansa jakautunut patriiseihin ja plebeijeihin
virkamiehet valittiin vaaleilla.
-Keisariaikana (31 eaa.-476 jaa.)
ylin valta keisarilla: ylin tuomiovalta ja nimitysvaltaa
keisareiden palvonta jumalina
-virkamiesten johtamilla provinsseilla melko itsenäinen asema, tuottivat raaka-aineita ja verotuloja
-Rooman yhtenäinen talousalue, ks kartta s.45
Välimeri rooman sisämeri
ei tulleja, samat mitat, lainsäädäntö ja raha
pax romana
rahan käyttö. hopeadenaari
teiden rakentaminen
-Rooman miljoonakaupunki - Imperiumin keskus
mahtavat julkiset rakennukset, vallan monumentteja
ongelmana ahtaus
tuotteita ja siirtolaisia kaikkialla valtakunnassa
suuret yhteiskunnalliset erot
Imperiumin tuhon tulkinnat
-Rappioteoriat: valtakunta hajosi sisältä päin, esim.
perimysjärjestyksen puuttuminen
väkiluku kääntyi laskuun-> barbaarit armeijaan ja virkamiehiksi
- Katastrofiteoria: kansainvaellukset
- Jatkuvuusteoria: Rooma jatkoi elämäänsä bysantissa
nykytutkimus: sisäisten ja ulkoisten tekijöiden summa