Kasvio
VARIKSENMARJA
- 10–30 cm. Varsi rento–koheneva, usein punertava
-Kangasmetsät, kalliot, hietikot, kalliosaaret, merenrannat, karut rämeet, tunturikankaat.
-Kukinta: Huhti–kesäkuu.
-Voidaan käyttää ruuan laittoon
Liitteet:
ORAVANMARJA
-5 - 20 cm
-Lehdoissa, kangasmetsissä.
-Yleinen koko maassa, harvinaistuu Pohjois-Lapissa.
-koko kasvi on lievästi myrkyllinen.
-Se kukkii toukokuussa.
Liitteet:
SEINÄSAMMAL
-Sammal on kookas ja muodostaa laajoja kasvustoja.
-Monenlaiset metsät, karttaa lehtoja.
-Seinäsammalta on ennen käytetty hirsiseinien tilkitsemiseen ja se on saanut siitä nimensä.
-Yleinen koko maassa.
Liitteet:
KYNSISAMMAL
-Sammal on 1 - 6 cm korkea, pystykasvuinen ja muodostaa kiven pinnalle tai karikkeelle löyhiä, joskus tiiviitäkin kasvustoja.
-Kivillä ja kallioilla sekä kuivissa kangasmetsissä, kuivemmassa kuin isokynsisammal.
-Hyvin monimuotoinen laji ulkonäöltään ja
kasvupaikoiltaan, siksi joskus vaikea määrittää lajilleen.
Liitteet:
KERROSSAMMAL
-Kookas sammal, joka muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja.
-Tuoreet kangasmetsät ja lehdot, maalla lahopuulla kivillä ja jyrkänteillä.
-Sammalta on käytetty seinäsammalen tapaan seinäntilkkeenä.
-Hyvin yleinen sammal koko maassa.
Liitteet:
KARHUSAMMAL
-Karhunsammal on iso kokoinen
-Korpikarhunsammal muodostaa mättäitä happamiin suoperäisiin metsiin, puronvarsille ja rannoille, kosteille niityille, soiden reunamille ja erityisesti kuusikorpiin.
-Saamelaiset ovat käyttäneet kuivaa korpikarhunsammalta patjojen täytteenä.
