Puhe ja hyvä puhuja

-Hyvä puhuja osaa esittää asiansa mielenkiintoisesti ja tarpeeksi lyhyesti puheessaan ja saa kuuntelijansa omalle puolelleen puheellaan. Nämä ovat tärkeitä asioita, joilla pidetään kuuntelijat kiinnostuneita puheesta ja tällöin oikeasti keskittyvät kuuntelemaan sitä. Kuuntelijoiden puhujan puolelle saaminen edistää tiedon perille menemistä ja saa aikaan sitä, mikä on puheen tarkoituskin, eli vaikuttaa.

-Vastaanottaja tietysti päättää henkilökohtaisesti, millainen on hyvä puhuja. Näihin tietysti vaikuttaa itse puhe, kuinka siihen on valmistauduttu, millainen se on ylipäätään ja onko siitä saatu kiinnostava. Nämä ovat tärkeitä osia, joista vastaanottaja voi arvioida, kuinka hyvä puhuja on. Hyvään puhujaan liittyy myös muutakin, kuten esimerkiksi kuinka hän pukeutunut ja laittautunut puhetta varten ja millaisella kielellä hän puhuu. Nämäkin asiat kertovat paljon puhujasta, kuinka paljon puhujaa itseään kiinnostaa puheen pitäminen.

-Minun on hankala kuvitella itseni minkäänlaisena puhujana, koska en ole kovin suuri ystävä esiintymisen kanssa eikä liiemmin osaa puhua kovin selvästi, varsinkaan yleisön edessä. Lyhyesti sanottuna siis vahvuuksia ei oikein ole. Oma käsitys hyvästä puhujasta perustuu pitkälti edeltäviin muistiinpanoihin eli niiden pohjalta minulle olisi aika paljon matkaa kehityttänä paremmaksi puhujaksi. Ainoa lääke siihen on varmaankin vain jatkuva harjoittelu puheen pitämisten avulla, muuta ei oikein tule mieleen.

-Nonverbaliikalla tarkoitetaan sanatonta tekemistä ja viestittäessä sen tehtävä on tukea sanallista viestintää tai joskus jopa toimia yksinään ilman sanoja. Kun erittelee puhujien nonverbaliikkaa, jaetaan se esimerkiksi käden liikkeisiin ja ilmeisiin jne.. Esimerkiksi nonverbaalinen viestintä on helposti väärin ymmärrettyä, minkä takia onkin tärkeää, että se näytetään selvästi, ettei kuuntelija jää pohtimaan sitä, vaan jatkaa puheen kuuntelemista. 

-Eetos tarkoittaa puhujan luonnetta, paatos tarkoittaa kuuntelijoiden tunteita ja logos taas argumentteja. Nämä yhdessä muodostavat vakuuttumisen syyt, ja useimmiten hyvä puhuja tarvitsee näitä asioita vaikuttavassa puheessaan.

-Varmaa tapaa puheen onnistumiseen luultavasti ei ole, mutta paras keino on varmastikin valmistautua ja harjoitella puhetta, jotta olisi parhaimmat mahdollisuudet onnistuneeseen puheeseen.

-ANSVA-kaava tulee seuraavista kirjaimista:
A = Attention eli herätä kiinnostus
N = Need eli herätä tarve syventyä asiaan
S = Satisfaction eli tyydytä tarve ja esitä ratkaisu
V = Visualization eli kuvaile tulokset
A = Action eli rohkaise toimintaan
ja sitä käytetään yhtenä pohjana vaikuttavalle puheelle.

Vertailu

-Vertailu on yhtäläisyyksien ja erilaisuuksien etsimistä vertailtavista asioista. Jos vertailtavina on video ja kirjoitettu teksti, haetaan niiden sisällöistä samanlaisia ja erilaisia asioita. Kirjoitetussa tekstissä on varmasti tekstiä ja videolla on luultavasti puhetta, joita voi vertailla. Samoin voi olla toisinkin päin. Videolla varmasti on videokuvaa, mutta kirjoitussa tekstissä, voi tietysti olla mukana myös muutama valokuva, joita vertailla keskenään.

-Jos kirjoitetaan omaa tekstiä vertailun muodossa, siitä kerrotaan, että mikä niissä eroaa tai on samanlaista, jonka jälkeen perustellaan se kertomalla itse tehtyjen havaintojen perusteella. Havainto on se ero tai yhtäläisyys, josta kerrotaan ja perustelu taas kertoo miksi on havaittu näin, jotta myös tekstin lukija ymmärtää tilanteen.

Lukutaidon vastaus

-Lukutaidon vastaus rakennetaan ensin tutustumalla aineistoihin, joita on käytössä. Tämän jälkeen valitaan itselle sopiva määrä aineistoja pohjateksteiksi, valitaan aihe ja rajataan se sopivaksi. Tämän suunnitelman pohjalta kirjoitetaan itse essee aiheesta.

-Pohjatekstiin viitatessa on hyvä muistaa, mikä sen tarkoitus on, eli kertoa lukijalle, miten tämä voi itse löytää samaisen tekstin mihin on viitattu eli viittaukseen tarvitaan siis kirjoittaja, tekstilaji, julkaisupaikka ja -aika, otsikko ja aihe. Näin perusteellisen viittauksen riittää, kun kerran tekstin alkupuolella kertoo, mutta sen jälkeen riittää, kun viittaa vain tekstilajiin tai kirjoittajaan, eli esim. "Artikkelissa kerrotaan".

Kuva

-Kuvia voi jakaa niissä näkyvän sisällön perusteella eri kuvakokoihin, eli se miten ne on rajattu, joita riittää aina erikoislähikuvasta yleiskuvaan.

Mainonta

- kuka myy
- mitä myy
- kenelle myy
- miten myy
- missä ja milloin myy.

Ryhmätyö

-Ryhmätyön ideana on pitkälti se, mitä monesti kuulee muutenkin sanottavan, "lyödään viisaat päämme yhteen" ja sitä sillä oikeastaan juuri tarkoitetaankin, että yhdistetään kaikkien ideat. Ryhmätyössä oppii myös aivan eri tavalla, kun tulee muiltakin ideoita, joita ei olisi itse mitenkään keksinyt. Ryhmätyön tuloksena onkin usein jotain paljon parempaa kuin se, mitä kukaan olisi voinut yksinään saada aikaan.