• On aaltoliikettä, joka ei liiku.
• Syntyy kappaleeseen tai äärelliseen tilaan (esim. kitaran kieli).
• Tilassa heijastuvat aallot vahvistavat ja kumoavat toisiaan (eli interferoivat) siten, että vain kyseisen tilan ominaisvärähtelytaajuudet jäävät jäljelle.
• Värähtelymaksimin nimi on kupu ja minimin solmu.
• Solmu syntyy tilan reunalle. Jos jokin reuna on auki (seinämä puuttuu), syntyy sinne kupu.
• Ominaisvärähtelytaajuuksia on useita. Alinta taajuutta kutsutaan perustaajuudeksi. Lisäämällä kupuja aina yhdellä, saadaan ylitaajuuksia vastaavat aaltomuodot.

Alla olevassa kuvassa on esitelty värähtevän tilan kolme eri muotoa, vasemmalta oikealle:

1. Tilan kummatkin päät auki,
2. toinen pää auki ja toinen kiinni,
3. kummatkin päät kiinni.

Ylin edustaa perustaajuutta, alemmat ylätaajuuksia.