Suomen kielen monta eri kieltä
Slangi
1 a) 1890-luvulla. Koska ruotsinkieliseen Helsinkiin muutti suomenkielisiä ja tarvittiin yhteinen kieli.
b) Suomi, ruotsi, venäjä
c) suomi, somali, turkki, arabi ja englanti
d) Koska jokaisella on hieman oma tyyli, joka tarttuu muihin ja ryhmässä halutaan pitää ulkopuoliset poissa.
e) sanoja lainataan, sanoja lyhennetään, antamalla yleiskielen sanastolle uusia merkityksiä
2. S.37 t.6
a)
b)
c) hölmö
e) raha
f) känni
3.
Frendil on hirvee hedari. ----------------- Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää
Skobeist tulee stydii fjongaa. ---------------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. --------------- Osta junalippu.
4.
Saat työn, luulen että hoidat hommat helposti.
Tässä sulle työlaukku saat hyvin palkkaa.
Jes, kivaa.
Jätkät saa auttaa minua, ne saa vähän palkkaakin.
Nyt mennään pojat kohta minulla on miljoona tai siis meillä.
Ai siis töitä?
Minä olen perintäkonsultti ja te apupoikia.
Unohda koko juttu, konsultit on syvältä mene vaan keskenäs.
Jos sanon että lähdette mukaan niin sillon te lähdette.
b) Suomi, ruotsi, venäjä
c) suomi, somali, turkki, arabi ja englanti
d) Koska jokaisella on hieman oma tyyli, joka tarttuu muihin ja ryhmässä halutaan pitää ulkopuoliset poissa.
e) sanoja lainataan, sanoja lyhennetään, antamalla yleiskielen sanastolle uusia merkityksiä
2. S.37 t.6
a)
b)
c) hölmö
e) raha
f) känni
3.
Frendil on hirvee hedari. ----------------- Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää
Skobeist tulee stydii fjongaa. ---------------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. --------------- Osta junalippu.
4.
Saat työn, luulen että hoidat hommat helposti.
Tässä sulle työlaukku saat hyvin palkkaa.
Jes, kivaa.
Jätkät saa auttaa minua, ne saa vähän palkkaakin.
Nyt mennään pojat kohta minulla on miljoona tai siis meillä.
Ai siis töitä?
Minä olen perintäkonsultti ja te apupoikia.
Unohda koko juttu, konsultit on syvältä mene vaan keskenäs.
Jos sanon että lähdette mukaan niin sillon te lähdette.
Yleiskielestä murteisiin
S.31 T.1.
1. a) Yleiskieli on sävyltään asiallista ja se muuttuu ajan mukana.
b) Yleiskieltä tulee puhua virallisissa tilaisuuksissa.
c) Kirjakieltä käytetään sellaisissa asijoissa joita kaikkien täytyy ymmärtää esim. laki.
d) Jotta kaikki ymmärtää asian ja sen täytyy olla täsmällistä.
e) Osaa valita eri tilaisuuksissa käytettävän kielen.
2. a) Peinttareiden kummitäti
b) Pitää tietää mitä murteiden sanat tarkoittaa.
c) Nuorille
d) A
B
C 80-luvun ABC
D Hauskaa työtä
F Kaadetaan Neuvostoliitto
T.2. a) Etäisyys ja vuorovaikutuksen puute.
b) länsimurteet ja itämurteet
c) savolaismurteet
d) murteiden välisiä muotoja.
e) ääntäminen, taivutus, rytmi ja merkitykset.
3. a) vasta
b) vene
c) lapaset
d) hiekka
e) kesä
f) ilta
g) huivi
4. Sarmööriv virka vapaana=hämäläismurteet
Krämyitten pruuvausta=Peräpohjolan murteet
Viije tähe majotusta=kaakkoismurteet
Kukka ku kukka=Keski- ja Pohjois-pohjanmaan murre
Tiäräksää tai eksä tiärä=lounaismurteet
Eto kytö julukisuuven=Savolaismurteet
Maailman rikkahin miäs=Etelä-Pohjanmaan murre
5.
a)See pahus puhus lööperi. = Hän valehteli.
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? = Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! = Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis? = Miksi sinulla on vene mukana?
b)Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? = Mihin voin pysäköidä?
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. = Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
Uotahan jonnin aekoo. = Hetkinen.
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! = Ole aloillasi!
c)Mennähän äireen kans yhyres. = Menemme yhdessä äidin kanssa.
Son tuallaane mettäpöyröö. = Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. = Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. = Syö toki puuroa padasta.
d)Sie haastat järkevvii. = Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. = Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
Sie käyt käet taskus. = Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. = Pääsi kastui sateella.
6.
a)
b)
c)
d)
e) Ne on mukavan kuuloisia.
1. a) Yleiskieli on sävyltään asiallista ja se muuttuu ajan mukana.
b) Yleiskieltä tulee puhua virallisissa tilaisuuksissa.
c) Kirjakieltä käytetään sellaisissa asijoissa joita kaikkien täytyy ymmärtää esim. laki.
d) Jotta kaikki ymmärtää asian ja sen täytyy olla täsmällistä.
e) Osaa valita eri tilaisuuksissa käytettävän kielen.
2. a) Peinttareiden kummitäti
b) Pitää tietää mitä murteiden sanat tarkoittaa.
c) Nuorille
d) A
B
C 80-luvun ABC
D Hauskaa työtä
F Kaadetaan Neuvostoliitto
T.2. a) Etäisyys ja vuorovaikutuksen puute.
b) länsimurteet ja itämurteet
c) savolaismurteet
d) murteiden välisiä muotoja.
e) ääntäminen, taivutus, rytmi ja merkitykset.
3. a) vasta
b) vene
c) lapaset
d) hiekka
e) kesä
f) ilta
g) huivi
4. Sarmööriv virka vapaana=hämäläismurteet
Krämyitten pruuvausta=Peräpohjolan murteet
Viije tähe majotusta=kaakkoismurteet
Kukka ku kukka=Keski- ja Pohjois-pohjanmaan murre
Tiäräksää tai eksä tiärä=lounaismurteet
Eto kytö julukisuuven=Savolaismurteet
Maailman rikkahin miäs=Etelä-Pohjanmaan murre
5.
a)See pahus puhus lööperi. = Hän valehteli.
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? = Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! = Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis? = Miksi sinulla on vene mukana?
b)Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? = Mihin voin pysäköidä?
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. = Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
Uotahan jonnin aekoo. = Hetkinen.
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! = Ole aloillasi!
c)Mennähän äireen kans yhyres. = Menemme yhdessä äidin kanssa.
Son tuallaane mettäpöyröö. = Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. = Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. = Syö toki puuroa padasta.
d)Sie haastat järkevvii. = Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. = Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
Sie käyt käet taskus. = Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. = Pääsi kastui sateella.
6.
a)
b)
c)
d)
e) Ne on mukavan kuuloisia.