Käsitteet monilukutaito ja äänimaisema olivat aluksi sekä minulle että oppilaille hieman tuntemattomia käsitteitä. Monilukutaito-käsite tuli kuitenkin itselleni tutuksi jo OH4-harjoittelun aikana, kun opetin 5lk oppilaille äidinkieltä, yhtenä aiheena juurikin monilukutaito. Voidakseni itse opettaa, tulee minun itsekin tietää edes jotain opetettavasta aiheesta. Tutustuin käsitteeseen monilukutaito mm. SanomaPron tarjoamien tehtävävien kautta ja sitä kautta tutustutin oppilaat aiheeseeen.

Monilukutaito on mielestäni asia, jonka kohtaamme päivittäin, mutta sitä ei osaa välttämättä edes ajatella. Haluaisin, että puhuttaessa monilukutaidosta, ajatus siitä tulisi mieleeni yhtä kirkkaasti, kun ajatus esim. kertolaskuista. Jotta siihen tavoitteeseen pääsisi, tulee minun itsekin vielä tutustua monilukutaitoon ja ihan konkreettisesti opettaa sitä esim. koululuokassa - toisto lisää muistamista.

Säynätsalossa emme ehtineet perehtyä itse monilukutaitoon käsitteellisellä tasolla, mutta toivoimmekin, että luokan oma opettaja olisi aiheesta opettanut/keskustellut aiemmin. Sen sijaan äänimaisema-käsitettä avasimme yhdessä oppilaiden kanssa keskustellen. Kysyttäessä, ovatko oppilaat kuulleet sanaa äänimaisema, ei käsiä noussut. Työskentelyn edetessä oppilaat sitten huomasivatkin, että ovat toteuttaneet eräänlaisen äänimaisemaprojektin jo aiemmin, mutta eivät kutsuneet sitä sillä nimellä. Projektissa oli kuitenkin käytetty äänimaisemaelementtejä. Eli tästä johtopäätöksenä voikin todeta, että aivan kuten sanoin monilukutaidosta, niin myös äänimaisematyöskentelyä on saattanut toteuttaa ihan "huomaamattaan". On kuitenkin tärkeää, että oppilaat tietävät, mitä tekevät ja miksi. Eli asetetaan työskentelylle tavoitteita ja avataan työskentelyä koskevat käsitteet mahdollisimman konkreettiselle tasolle. Nyt työstimme äänimaisemia 3lk oppilaiden kanssa ja aiemmin olen työstänyt äänimaisemia 5lk oppilaiden kanssa - huomasin eron juuri tässä asioiden konkretisoinnissa. Mutta myös motivoinnilla on suuri rooli KAIKESSA oppimisessa.