Valtiomuoto: Kansanvalta

Presidentti: Xi Jinping

Pääministeri: Li Keqiang

Pääkaupunki: Peking, 19 612 368 asukasta.

Pinta-ala: 9 596 961 km²

Väkiluku: 1 357 000 000

Väestötiheys: 140,6 km

Valuutta: Renminbi

Kiinan kansallislaulu




Viralliset kielet: mandariinikiina paikoittain myös korea, mongoli ja tiibet. Hongkongissa puhutaan myös englantia, macaossia ja portugalia.

HISTORIA
Kivikausi: Kiinan yksi vanhimpia historisiallisia löytöjä ovat noin 400 00-300 000 vuotta vanhoja homoniditien luita. jotka löydettiin Pekingin lähellä olevasta luolasta. Noin 700 000 vuotta tehtiin uusi löytö. Lantian lähistöltä löydettiin lisää homonidien luita.

Keisariaika
Kiina kuuluu yksiin maailman vanhimpiin sivilisaatioihin, joissa on katkeamaton historia. Kiinan kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taakseppäin. Kiinassa riisinviljelyä on harjoiteltu jo tuhansia vuosia. Kiinan ensimmäinen dynastia, (kun valta siirtyy hallitsialta pojalle) Xia-dynastia aikakausi alkoi vuonna 2100 eaa. Kiinan dynastia ei todennäköisesti hallinnut lähestkään koko nykyisen Kiinan aluetta. Myöhemmin Kiina jakautui pieniksi valtioiksi, ja alkoi taistelevien valtioiden kausi, jolloin valtiot kävivät sotia keskenään. Kiinan yhdisti 200-eaa Qin-dynastian keisari Shi Huang Ti. Hän perusti ensimmäisen koko Kiinaa hallinneen dynastian, Qin-dynastian, jonka mukaan Kiina onkin saanut nimensä.

Kiinassa on käytössä renmbinit toisin kuin meillä täällä Suomessa on eurot. Esimerkiksi yksi euro on Kiinassa 6,45. Kiinassa setelirahoja kutsutaan nimellä "juani" ja kolikoita taas sanotaan "fen".





Valtio: itä-Aasia


Kiinan naapurimaita ovat Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Korean demokraattinen kansantasavalta, Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadžikistan, Afganistan ja Kazakstan.

KASVILLISUUS JA ILMASTO
Kiinan maastomuodot laskevat kolmena eri aluetyyppinä Himalajalta meren pinnalle.
Ylinpänä on maan lounaisosassa sijaitseva Tiibetin ylänkö, joka on noin 4000 metriä merenpinnan yläpuolella, sitä ympäröivät korkeat Himalajan ja Kunlunin vuoristot, ja Himalajalla Kiinan ja Nepalin rajalla sijaitsee 8 850 metrin korkuinen, maailman korkein vuori Mouth Everest.

Tiibetin ylängön pohjois-ja itäpuolella alkaa Kiinan toinen vyöhyke, joka nousee noin 900-1 800 metrin korkeuteen. Tiibetin pohjoispuolella on Kiinan kuiva luoteisosa jossa sijaitsevat vuorten reunustamat painaumet, Tarimin allas ja Džungaria. Tarimin keskiosassa on Taklimanin aavikko.
Kiinan keskiosassa on pohjoiseen mentäessä kolme laajaa tasankoa, kuiva Mongolin ylänkö, lössistä muodostunut Lössiylänkö ja Karstimuodostumista tunnettu Yamanin-Guizheun ylänkö.

Kiinan kolmas topografinen alue on yksi maan suurimmista tasangoista. Siellä on laajoja alankoja, jotka ovat hyviä kulkuyhteyksiä ja joissa on Kiinan suurimmat asutuskeskukset. Kiinan suurimmat tasangot ovat Mantšurian tasanko, Pohjois-Kiinan tasanko ja Jangtsejoen keski- ja alajuoksun tasanko. Mantšurian tasanko on Kiinan koillisosissa sijaitseva kumpuileva tasanko. Pohjois-Kiinan tasanko on pääosin tasainen Keltaisenjoen ja Huaijoen sedimenteistä muodostunut alanko. Jangtsejoen tasingolla puolestaan on paljon järviä ja kanavia ja siihen kuuluu myös suistoalue.

Kiinassa on yli 50 000 jokea. Pinnanmuotojen takia monet Kiinan joista virtaavat lännestä itään, ja esimerkiksi kolme merkittävintä Kiinan läpi kulkevaa jokea lähtevät Tiibetin ylängöltä. Suurin joista 6 300 kilometrin pituinen Jangtse. Merkittäviä Tiibetistä virtaavia jokia ovat esimerkiksi Keltainenjoki ja Xi Jiang. Pohjois-Kiinan suurimmat joet ovat Venäjän rajajoki Amur ja sen sivujoki Sungari. Järviä on eniten Jangtsen tasangolla ja Tiibetin ylängöllä, jossa on Kiinan suurin järvi Qinghain.

Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään ja vuoristoista aavikoihin.

Aasian monsuunit korostavat vuodenaikojen eroja. Talvella vallitsevat pohjoisenpuoleiset tuulet, jotka tuovat kylmää ilmaa Siperiasta maan pohjoisosiin. Lämpötilaerot maan osien välillä ovat silloin suurimmillaan, pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on talvisin pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta. Maan eteläosissa pakkanen on harvinaista, ja lounaassa sitä on harvakseltaan vain vuoristoissa. Kesämonsuuniin liittyy etelävirtaus, kuuma kausi ja sateet huhtikuusta syyskuuhun.


ilmastodiagrammit

Harbin pohjoisessa. Shanghain rannikolla













Keskimääräinen vuosittainen sademäärä Kiinassa.


KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ

Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään ja vuoristoista aavikoihin.

Aasian monsuunit korostavat vuodenaikojen eroja. Talvella vallitsevat pohjoisenpuoleiset tuulet, jotka tuovat kylmää ilmaa Siperiasta maan pohjoisosiin. Lämpötilaerot maan osien välillä ovat silloin suurimmillaan, pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on talvikuukausina pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta, kun maan eteläosissa pakkanen on harvinaista, ja lounaassa sitä on harvakseltaan vain vuoristoissa. Kesämonsuuniin liittyy etelävirtaus, kuuma kausi ja sateet huhtikuusta syyskuuhun.




Kiinan kaksi suurta metsäaluetta ovat Mantsuria pohjoisessa ja Lounais-Kiinan subtrooppiset metsät. Pohjoisessa kasvavat koreansembra ja lehtikuuset, sekä koivut, saarnet, poppelit, vaahterat ja lehmukset. Etelässä kasvavia lajeja ovat Picea asperata, Pinus yunnanensis, tiikki, santeli, kamferi sekä neidonhiuspuu






Pandojen ruokakasvia bambua kasvaa metsinä lännempänä kuten Sichuanin maakunnassa. Etelän metsäalue jatkuu Vietnamin puolelle, ja se on määritelty erityiseksi luontotyypikseen. Koska alue on tiheään asuttua, luonnontilaisia metsiä on jäljellä erittäin vähän.







Kiina on eurooppalais-siperialaisen ja kaakkois-aasialaisen eläimistön ja kasvillisuuden kohtaamispaikka. Kiinassa elää hirviä ja ilveksiä, mutta myös apinoita ja alligaattoreita.
Kiinassa elää 18 apinalajia, joista suurin osa lauhkealla vyöhykkeellä, mikä on melkein ainutlaatuista. Tunnetuimmat apinat ovat karhumakaki, lumiapina ja muut pystynenäapinat, joista monia on metsästetty hienon turkin takia. Eräs pystynenäapinalaji elää vuoristossa havumetsävyöhykkeellä kolmen tuhannen metrin korkeudessa.



Karhumaki ja Lumiapina

Kiinan ikonisimmat nisäkkäät ovat kultapanda ja isopanda, mutta niitä tapaa enää lähinnä Länsi-Kiinan syrjäisessä vuoristossa.
Kultapanda Isopanda







Vuoristojen syvissä laaksoissa on kehittynyt muutamia erikoisia eläimiä, kuten maamyyräpäästäinen. Muita pieniä hirvieläimiä ovat, kuten kiinanmuntjakki, japaninpeura, myskihirvi ja lyyrysarvi. Hieman suurempia ovat serovi, härkägemssi, tupsuhirvi, goraali ja valkonaamahirvi. Tiibetin alueilla elää myös jakkeja.

härkägemssi



Kiinan uhanalaisimpia eläimiä ovat kiinanjokidelfiini, kiinanalligaattori ja kiinantiikeri, jotka kaikki ovat välittömässä häviämisvaarassa erityisesti elinympäristön kutistumisen takia. Myös leopardi ja puuleopardi ovat Kiinassa harvinaisia, mutteivät välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kiinassa elää myös villisikoja ja karhuja.

kiinanjokidelfiinipuuleopardi
kiinantiikeri
Linnusto on monipuolinen muiden eliöiden tapaan, etenkin fasaanilajit. Kiinassa elää noin kolmasosa maailman fasaanilajeista eli tiettävästi 62 lajia.Kaikkiaan lintulajeja tunnetaan noin 1 100. Sini-irenan huilumainen luritus on olennainen osa Kauko-Aasian metsiä. Kaijaset sen sijaan viihtyvät vain subtrooppisilla seuduilla. Kurjetkin ovat Kiinassa hyvin edustettuina, mantšuriankurki, mustakaulakurki ja neitokurki ovat kaikki pääosin Kiinassa tavattavia lajeja. Runsaaseen lintulajistoon kuuluu myös punavarpusia, vihertalitiaisia, pyrstötimaleja, minivettejä, tikkoja ja varislintuja. Vesilinnustokin on omalaatuinen, siihen kuuluvat muun muassa mandariinikoskelo, amurinkoskelo ja amurinsorsa.
neitokurki









mustakaulakurki














Sammakko- ja matelijalajisto on melko runsas. Endeemisiä matelijalajeja on yli 140. Suurin sammakkoeläinlaji on 180 cm:n pituiseksi kasvava kiinanjättisalamanteri, joka on äärimmäisen
uhanalainen.










ELINKEINOT JA LUONNONVARAT
Itä-Kiinan alangolla maatalous tuottaa ruokaa yli miljardille asukkaalle. Sikoja kasvatetaan yleisesti maatiloilla. On arvioitu, että Kiinassa tuotetaan vuodessa yli 50 miljardia kiloa sianlihaa vuodessa.

Myös kanan- ja lampaanlihan tuotannossa Kiina on maailman suurimpia tuottajia.

Riisi ja vehnä ovat Kiinan tärkeimmät tuotantokasvit. Riisiä kasvatetaan pengerretyillä pelloilla.

Kiina on maailman suurin kalastusvaltio. Kalaa kalastetaan meristä ja joista, mutta kaloja kasvatetaan suuria määrä makean veden altaissa.


Kiina on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn ja öljynjalostustuotteiden maahantuoja. Kiinan maatalous on ollut tiheästi asutuilla alueilla hyvin tiheässä käytössä jo tuhansia vuosia. Viimeaikainen väkiluvun kasvu on johtanut myös vuoristoalueiden hyödyntämiseen maanviljelyssä. Pengerviljelyksiä on lisätty huomattavasti kastelun avulla. Valtion pinta-alasta vain 10 prosenttia on viljelty. Kiinalla on myös suuria metallikaivoksia, ja se on yksi maailman suurimmista volframin tuottajista. Teollisuus on pääosin vanhaa, fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta, jolle maan kivihiili ja öljy ovat elintärkeitä. Maan merkittävimpiä teollisuuden tuotteita ovat rauta, teräs, kivihiili, aseet, koneet ja polttoaineet.
Kiinan suosituimpia turisti nähtävyyksiä ovat kiinan muuri, kielletty kaupinki, Terrakotta-armeija, Jiuzhaigou, Huangshan, Taivaan temppeli ja Kesäpalatsi.

Kielletty kaupunki kiinan muuri

Terrakotta-armeija







Jiuzhaigou

Huangshan









Taivaan temppeli






Kesäpalatsi

















KULTUURI

MUSIIKKi
Kiinalainen musiikki, varsinkin perinteinen musiikki, poikkeaa selkeästi länsimaisesta, niin soitinten kuin sävelkuulonkin osalta. Kun-ooppera on vanhin kiinalainen oopperalaji, hienostuneempi kuin Peking-ooppera, joka on kiinalaisen teatteritaiteen laajimmalle levinnyt ja myös länsimaissa tunnetuin muoto. Se syntyi vuonna 1790
Video kiinalaisesta oopperasta

Cui Jian oli yksi ensimmäisiä kiinalaisen rock-musiikin 1980-luvun puolivälissä suosioon nostaneita. Kiinalainen näyttämötaide sisältää usein enemmän akrobatiaa kuin länsimainen. Erityisen huomattava näyttämötaiteen osa-alue on kiinalainen ooppera. Kiinalainen maalaustaide on niin ikään omaleimaista. Merkittävin juhlapäivä kiinalaisessa kalenterissa on kiinalainen uusivuosi, joka osuu gregoriaanisessa kalenterissa vuoden alkupuolelle.
Cui Jianin ensimmäinen laulu

KIRJALLISUUS
Tätä varhaisempi säilynyt kirjallisuus on pääosin tietokirjallisuutta, filosofisia tai uskonnollisia teoksia sekä runoutta. Näistä koulutetun ihmisen tulee tuntea "viisi klassikkoa ja neljä kirjaa". Kalligrafia on kiinalaisille sivistyksen korkein mittari. Kertomakirjallisuuden neljä pääteosta ovat Xiyouji Lännenmatkan kertomus), Honglou meng Punaisen huoneen uni), Shui hu zhuan Vesirajan tai vedenvarren tarinat) ja Sanguo yanyi Kolmen kuningaskunnan tarinoita).

KUVATAIDE
Merkittävimpiä ja tunnetuimpia kiinalaisen kuvataiteen muotoja ovat maisemamaalaus, kalligrafia, posliinikeramiikka ja jadeveistokset. Kiinalaisessa taiteessa tärkeää on tradition merkitys, symboliikka sekä sivellintekniikka. Kuvanveistoa ei ole perinteisesti pidetty taiteena, vaan käsityönä.



RUOKAKULTUURI
Kiinalainen keittiö käyttää paljon riisiä.
Monilla alueilla etenkin Pohjois-Kiinassa vehnäpohjaiset tuotteet kuten nuudelit ovat kuitenkin yleisempiä.

Makumaailmassa haetaan toisiaan täydentäviä vastakohtia: makea ja suolainen, hapan ja imelä, kylmä ja lämmin. Maan eri osien keittiötä luonnehditaan usein niin, että idässä ruoka on suolaista, etelässä makeaa, lännessä tulista ja pohjoisessa hapanta.

Tee on tärkeä juoma. Lähinnä vihreää teetä juodaan aamuin, illoin ja ruokajuomana. Joskus on tarjolla myös mustaa tai jasmiinilla maustettua teetä.





Ateria Jiangsun maakunnassa. Aterioita pidetään tärkeinä sosiaalina hetkinä perheen tai ystävien kesken.






lähde: wikipedia
youtube
googlen kuvahaku