Tekstiilikuituja on kahdenlaisia - luonnonkuituja ja tekokuituja. Silkki tulee silkkiperhosten toukkien koteloista, villa lampaista ja puuvilla puuvillakasvin höytyvistä. Luonnonkuidut jaotellaan kasvi- ja eläinkuituihin. Kasveista saadaan selluloosakuitua, ja eläimistä saatavat kuidut ovat proteiinikuituja. Luonnonkuiduilla on omia ominaisuuksia eikä voi sanoa että kaikki em. kuidut olisivat samanlaisia. Maaperästä saadaan mineraalikuitua ja turvekuitua. Mineraalikuitu louhitaan maaperästä, ja se on kevyttä, helposti muokattavaa ja tulenkestävää. Esimerkiksi asbesti. Turvekuitu, joka saadaan vuosisatoja vanhasta suosta (tupasvillan lehtituppien liuetessa maahan), kelpaa tekstiilikuiduksi, ja se on kevyttä, lämmintä ja imukykyistä. Luonnonkuidut menevät yleensä vaatteisiin ja tekstiileihin, turvekuitu kankaisiin (eli tyynyihin ja peittoihin). Mineraalikuiduista yksi, asbesti, altistaa syövälle ja sen käyttö on kielletty Suomessa vuodesta 1994.

Tekokuidut valmistetaan teollisesti. Niille on kehitetty keinotekoisesti ominaisuuksia. Niillä on erilaisia ominaisuuksia, joita ei ole luonnonkuiduissa. Villa kutistuu liian kuumassa pesussa, mutta tekokuitupa on muokattu niin ettei sitä ongelmaa ole. Luonnonkuitujen ominaisuuksia ei vaan voida muuttaa. Tekokuituja valmistetaan kemiallisin ja fysikaalisin menetelmin. Niillä voidaan vaikuttaa tekokuidun pituuteen, ohuuteen, poikkileikkaukseen ja kiharuuteen, vähän käyttötarkoituksen mukaan.

Kun kasveista saatavaa kuituraaka-ainetta muokataan kemiallisin menetelmin, saadaan muuntokuituja. Kuusesta ja koivusta saadaan selluloosaa, josta valmistetaan esim. viskoosia, joka on muuntokuitu. On olemassa myös epäorgaanisia kuituja, kuten lasikuituja, metallikuituja ja kumia. Niitä ei käytetä tekstiilissä sellaisenaan, vaan koristeina tai kuituseoksen osana.

Erilaisia kuituja voidaan myös yhdistää, ja silloin saadaan kuituseosta. Siinä on yhdistetty erilaisia kuituja, jotta tuotteelle saataisiin tietyt ominaisuudet. Kuituseokset voivat olla luonnonkuitujen seoksia, luonnonkuitujen ja tekokuitujen seoksia tai eri tekokuitujen seoksia. Kuituseos on esimerkiksi puuvilla/pellava-seos. Siksi vaatteissa lukee joskus prosentteja, jotka ilmoittavat seoksen kuitujen pitoisuuden.

Tekstiilejä värjätään kemiallisesti. Luonnostakin saadaan eri väriaineita eli luonnonvärejä. Tekstiilikuidut värjätään yleensä synteettisillä väriaineilla, eli teollisesti valmistetuilla väriaineilla. Niillä saadaan useasti parempi väritulos kuin luonnonväreillä.

Tekstiilikuitujen valmistus saastuttaa ympäristöä. Kuituraaka-aineiden tuottamisessa käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Jos nämä aineet joutuvat veteen, aiheutuu siitä vesistöjen rehevöitymistä. Päästöjä aiheuttaa myös kuitujen kuljetus eri paikkoihin. Jopa 75% tekstiilikuitujen aiheuttamista ympäristövaikutuksista tulee valmistuksen jälkeen...

Tekstiilikuidut voidaan kuitenkin kierrättää, tai ainakin osa niistä. Kierrätys tapahtuu mekaanisesti, kemiallisesti ja/tai termisesti. Tekniikka on vähän sama kuin muoveissa - mekaanisesti tekstiilit menevät uusioraaka-aineeksi, kemiallisesti tekstiilit hajotetaan ja erotellaan alkuperäisiksi yhdisteiksi ja termisessä kierrätyksessä synteettisten kuitujen jätteet sulatetaan ja niistä valmistetaan uusia tuotteita.

: TEHTÄVÄT :

380:

Luonnonkuitu saadaan luonnosta ilman mitään kemiallisia apuja, tekokuitu tehdään teollisesti eikä se tule luonnosta. Asian voisi ilmaista niin, että aikojen alusta lähtien luonnonkuitu on ns. "se alkuperäinen juttu", tekokuitu taas jäljittelee luonnonkuituja

381:

a) Kasvikuitu saadaan luonnosta, kasvista, esimerkiksi pellava on kasvikuitu ja pellavaa saadaan pellavakasvin varresta.

b) Eläinkuitu on elänperäinen kuitu, ja hyvä esimerkki on villa, jota saadaan kerimällä lampaista.

c) Muuntokuitu on tekokuitu joiden pääraaka-aine on luonnosta ja kasveista, esimerkiksi selluloosa. Siihen on vain sotkettu tekokuituja, jotta siitä saadaan halutunlaista kuitua. Esimerkiksi viskoosi on muuntokuitu.

d) Synteettiinen kuitu on tekokuitu, joka on tehty täysin kemiallisesti, eikä siinä ole luontoperäisiä kuituja. Tekokuitu tehdään siksi, että sille saisiin precis halutut ominaisuudet. Tekokuidut kuitenkin jäljittelevät luonnonkuituja, eivätkä ole tyystin erilainen asia/kuitu ulkonäöllisesti. Esimerkkinä lasikuitu, joka tosiaankin tehdään lasista vetelemällä siitä pieniä, todella ohuita säikeitä.

382:

a) Villa valmistetaan lampaan turkista, joka keritään.

b) Puuvilla valmistetaan puuvillakasvista, tarkemmin sen siemenhöytyvistä.

c) Silkkiä saadaan silkkitoukkien koteloista.

383:

+ Luonnonkuitu tarkoittaa kuitua, jonka alkuperä on luonnossa.
+ Kasvikuituja jaetaan eri ryhmiin, eli runkokuituihin, siemenkuituihin, lehtikuituihin sekä hedelmäkuituihin.
+ Proteiinikuitu tarkoittaa eläinkuitua.
+ Eläinten turkeista saatava kuitu on nimeltään eläinkuitu.
+ Tekokuitu jäljittelee luonnonkuitua.
+ Pellava ja villa ovat luonnonkuituja - toinen tulee kasvista, toinen eläimestä.
+ Viskoosista tehdään mm. hygieniatuotteita.
+ Selluloosakuitu on useimpien kasvien perusrakenneaine.

384:

+ Ihminen voi miettiä joka vaatteen kohdalla tarvitseeko hän sitä oikeasti.
+ Onko vaate helppo myydä myöhemmin pois vai onko se uniikkikappale ja kallis ettei sitä kukaan ota?
+ Mistä vaate on tehty, onko ko. kuidulle oma keräyspiste lähellä jos vaatetta ei voi enää käyttää?
+ Onko vaate kestävä vai hajoaako heti ja joutuu roskikseen?
+ Onko vaate valmistettu missä? Tämä ei varsinaisesti vaikuta ainakaan lähiympäristöön pitkällä aikatähtäimellä, mutta kuljetuskulut vaikuttavat yleismaailmallisesti. Kannattaa kannattaa (heh) suomalaista työtä.

385:

_{Sarjakuva on tehty tosissaan ja hyvällä mielellä. En siis meinaa, että yhdestä kotelosta saadaan yksi kimono, mutta sarjakuvan idea lähti siitä kun en ollut varma tapettiinko ne toukat että saatiin se kotelo vai odotettiin että toukko syntyi.....}

386:

a) Silkki puhdistetaan yleensä pesukoneessa, mutta poikkeuksiakin on. Silkki pestään hienopesuohjelmassa tai erillisessä silkille tarkoitetussa pesuohjelmassa. Silkin pesu tehdään suhteellisen matalassa pesulämpötilassa, korkeintaan 30 asteessa. Silkkivaatetta ei saa säilyttää pitkään likaisena, vaan ne tulee pestä melko nopeasti käytön jälkeen.

Silkki luovuttaa helposti väriä pesun aikana, mutta imee itseensä myös väriä pesuvedestä. Siksi huolellinen lajittelu on tarpeen silkkivaatteita pestäessä. Samasta syystä silkkiä ei saa liottaa pitkään vedessä. Pesuaine silkin pesemisessä tulee olla silkinpesu - tai hienopesuaine (pH-arvo 7/neutraali), mutta jos silkkivaatteen hoito-ohjeessa suositellaan muuta, tulee noudattaa sitä. Silkinpesuun valittava pesuaine ei saisi sisältää entsyymejä, sillä silkki on luonnonkuitu, ja entsyymit kuluttavat luonnonkuituja.

Silkin voi myös pestä varovasti käsin, mutta silloin tulee välttää hankausta ja silkin turhaa liottamista. Pesuainejäämät huuhdellaan pois silkistä. Silkki kuivataan sisätiloissa, suojassa voimakkailta valon- ja lämmönlähteiltä. Suora auringonvalo haalistaa silkin helposti, joten silkkivaatteita ei kannata viedä ulos kuivumaan. Silkin voi silittää, mutta silloin tulee olla varovainen ja silkin kannattaa antaa olla vähän märkä.

b) Villaneule pestään käsin villalle tarkoitetulla pesuaineella, ja pesukoneeseen saa laittaa vain villaneuleet, joissa on konepesun salliva merkintä. Pesulämpötila saa olla korkeintaan 40 astetta, ja usein se on vähemmän. Kloorivalkaisu ei ole hyvä juttu. Ei saa käyttää. Käsin pestessä pesuaine liuotetaan huolellisesti veteen, ja vaate pestään ja huuhdellaan hellästi puristellan, ei saa liottaa tai hangata. Neuleet kuivataan vaakatasossa mittoihinsa oiottuina. Älä kuivaa rumpukuivaajassa. Suora auringonvalo saattaa kellastuttaa villavaatteen. Villavaatteen saa silittää 150 asteisella kuumuudella nurjalta puolelta kostean vaatteen läpi.

Olen myös kuullut, että esim. villakangastakkeja ei kannata pestä ollenkaan, vaan ne kannattaa puhdistaa muuten kuin vedellä ja vesipesun sijasta tuulettaa hyvin ulkona.

387:

a) Polyesterin kaavasta löytyy happea (O), hiiltä (C) ja vetyä (H).

b) Poly tarkoittaa, että jotakin on monta. Esteri on orgaaninen yhdiste joka on muodostunut epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä on korvautunut O-alkyyliryhmällä.

c) Polyesteria valmistetaan teollisesti polykondensaatioreaktiolla diolista ja dihaposta.

388:

Löysin vaatteistani villaa, puuvillaa ja polyesteriä. joistakin löytyi myös akryylia.