Tehtävät
1. a) Isoaivot jaetaan vasempaan- ja oikeaanpuoliskoon. Isoaivoihin kuuluu otsalohko, päälakilohko, takaraivolohko, ohimolohko, aivokuori ja aivokurkiainen.
b) Vasenpuolisko säätelee kehon oikeaa puolta ja tuottaa puhetta sekä kieltä. Oikeapuolisko säätelee kehon vasenta puolta, vastaanottaa aistiärsykkeitä ja tuottaa näkö- sekä äänihavaintoja. Otsalohko säätelee tiedollisia ja älyllisiä toimintoja sekä ohjaa tunnereaktioita. Päälakilohko vastaanottaa tuntoaistimuksia. Takaraivolohko on näkemisen ja tunnistamisen kannalta tärkeä alue sekä osallistuu mielikuvien luomiseen. Ohimolohko tapahtuu äänen ja puheen käsittely sekä se osallistuu muistamiseen. Aivokuoressa on valtava määrä hermosoluja ja se ohjaa ajattelua, päättelyä, suunnittelua ja aistimusten syntymistä. Aivokurkiainen yhdistää vasemman- ja oikeanpuoliskon.
2. a) Pikkuaivot pitävät yllä kehon tasapainoa, säätelevät liikkeitä, auttavat oppimaan liikesarjoja ja vastaa lihasten yhteistyöstä sekä ohjauksesta.
b) Väliaivot ohjaavat hormonitoimintaa aivolisäkkeen avulla, säätelee nälkää, janoa, mielihyvää, seksuaalisuutta, lämmönsäätelyä ja vuorokausirytmiä.
3. Ydinjatke ohjaa sydämen sykettä, verenpainetta, hengitystä, nielemis- ja aivastusrefleksejä.
4. Muistin toiminta perustuu hermosolujen kykyyn muodostaa uusia yhteyksiä toistensa välille. Mitä useammin vahvistat hermosolujen yhteyksiä, sitä paremmin opeteltu asia muistetaan.
5. a) Työmuistiin mahtuu hyvin vähän tietoa ja sen sisällä oleva tieto vaihtuu nopeasti. Työmuistia tarvitan väliaikaiseksi tietovarastoksi.
b) Säilömuistiin siirtyy asioita työmuistista, kun niitä opetellaan. Säilömuistin sisällä oleva tieto on pitkäaikaista.
6. Aivojen hyvinvointia voi edistää nukkumalla hyvin, liikkumalla hyvin, virkistämällä aivoja, syömällä hyvin, pysymällä erossa päihteistä ja ajattelemalla positiivisesti.
7. Tarvitsemme unta, jotta aivot palautuvat rasituksesta, poistavat päivän aikana kertyneitä haitallisia aineita, unen aikana aivot järjestelevät päivän aikana saatuja tietoja ja tarpeeton tieto siivotaan pois.
b) Vasenpuolisko säätelee kehon oikeaa puolta ja tuottaa puhetta sekä kieltä. Oikeapuolisko säätelee kehon vasenta puolta, vastaanottaa aistiärsykkeitä ja tuottaa näkö- sekä äänihavaintoja. Otsalohko säätelee tiedollisia ja älyllisiä toimintoja sekä ohjaa tunnereaktioita. Päälakilohko vastaanottaa tuntoaistimuksia. Takaraivolohko on näkemisen ja tunnistamisen kannalta tärkeä alue sekä osallistuu mielikuvien luomiseen. Ohimolohko tapahtuu äänen ja puheen käsittely sekä se osallistuu muistamiseen. Aivokuoressa on valtava määrä hermosoluja ja se ohjaa ajattelua, päättelyä, suunnittelua ja aistimusten syntymistä. Aivokurkiainen yhdistää vasemman- ja oikeanpuoliskon.
2. a) Pikkuaivot pitävät yllä kehon tasapainoa, säätelevät liikkeitä, auttavat oppimaan liikesarjoja ja vastaa lihasten yhteistyöstä sekä ohjauksesta.
b) Väliaivot ohjaavat hormonitoimintaa aivolisäkkeen avulla, säätelee nälkää, janoa, mielihyvää, seksuaalisuutta, lämmönsäätelyä ja vuorokausirytmiä.
3. Ydinjatke ohjaa sydämen sykettä, verenpainetta, hengitystä, nielemis- ja aivastusrefleksejä.
4. Muistin toiminta perustuu hermosolujen kykyyn muodostaa uusia yhteyksiä toistensa välille. Mitä useammin vahvistat hermosolujen yhteyksiä, sitä paremmin opeteltu asia muistetaan.
5. a) Työmuistiin mahtuu hyvin vähän tietoa ja sen sisällä oleva tieto vaihtuu nopeasti. Työmuistia tarvitan väliaikaiseksi tietovarastoksi.
b) Säilömuistiin siirtyy asioita työmuistista, kun niitä opetellaan. Säilömuistin sisällä oleva tieto on pitkäaikaista.
6. Aivojen hyvinvointia voi edistää nukkumalla hyvin, liikkumalla hyvin, virkistämällä aivoja, syömällä hyvin, pysymällä erossa päihteistä ja ajattelemalla positiivisesti.
7. Tarvitsemme unta, jotta aivot palautuvat rasituksesta, poistavat päivän aikana kertyneitä haitallisia aineita, unen aikana aivot järjestelevät päivän aikana saatuja tietoja ja tarpeeton tieto siivotaan pois.