Juolavehnä on monivuotinen rikkakasvi, joka muodostaa laajoja kasvustoja. Se leviää sekä siemenestä että juurakon avulla. Varsi on ontto ja solmuinen, pitkänä varsin rento. Juurakko on ohut ja suikertava, väriltään valkoinen. Kukinto on tuulipölytteinen tähkä. Lehtíen yläpinnalla on vaaleita karvoja. Juolavehnä leviää tehokkaasti juurakoidensa avulla, jotka usein tarttuvat muokkausvälineisiin. Myös siemen on tehokas lisääntymisväline, sillä se on itämiskykyinen jo maitotuleentumisvaiheessa. Kypsä siemen kestää itämiskykyisenä jopa säilörehun seassa tai naudan ruoansulatuksen läpi kulkeuduttuaan.
Rikkajuolavehnä on hyötynyt suuresti ihmisen toiminnasta ja se suosii runsastyppisiä maita. Rikkajuolavehnää tavataan pelloilla, puutarhoissa, pientareilla, joutomailla ja kylä- ja venerannoilla. Kotoperäinen rantajuolavehnä on merenrantojen laji, jossa sitä kasvaa usein laajoina yhtenäisinä kasvustoina rantasoraikoilla.

Juolavehnä on erinomainen rehukasvi, sillä sen ravintoarvo on korkea. Juurakkoa on käytetty sikojen ravintona.[13] Runsaasti hiilihydraatteja sisältävänä juurakkoa on käytetty myös siirapin ja viinan valmistuksessa. Pula-aikoina jauhettua juurakkoa on lisätty leipätaikinoihin ja paahdettuna sitä on käytetty kahvin korvikkeena.

Juolavehnä on myös vanha rohdoskasvi, jota on myyty apteekeissa. Sitä on käytetty muun muassa edistämään ruoansulatusta, lisäämään virtsaneritystä, ulostuslääkkeenä ja irrottamaan limaa. Kansanlääkinnässä kasvia on käytetty hyvin moniin vaivoihin, muun muassa reumaan, kihtiin ja veren puhdistamiseen.