Pikkuvarpunen
Tuntomerkit
Sen tieteellinen nimi on Passer montanus. Se on varpusen sukulaislaji sillä ja varpusella ei ole paljoa koko eroa.Pikkuvarpusista suurin osa on olemukseltaan hieman varpusia sirompia. Eroa varpuseen on vain pähkinänruskea päälaki ja musta täplä valkoisessa poskessa. Sillä on myös kirkkaampi ääni. Uros ja naaras on saman näköisiä keskenään.Nuoren linnun pään väritys on harmaansävyinen.
Elinympäristö
Pikkuvarpunen on varmimmin puutaloalueilla ja taajama-alueiden laitamilta, joissa on penassitoja saatavilla. Loppukesällä ja syksyllä pikkuvarpusia esiintyy myös pellon laitamilla ja rikkaruohostoissa.
Ravinto
Se pesii rakennusten ja puiden koloissa eli on siis kolopesijä. Pesii myös pöntöissä. Se vuoraa pesänsä hyöhenillä ja muulla pehmeällä. Se saa huhti-toukokuussa 4-8 munaa. Usein 2 poikuetta vuodessa.
Talvehtiminen
Pikkuvarpunen talvehtii suomessa eli on paikkalintu.
Sen tieteellinen nimi on Passer montanus. Se on varpusen sukulaislaji sillä ja varpusella ei ole paljoa koko eroa.Pikkuvarpusista suurin osa on olemukseltaan hieman varpusia sirompia. Eroa varpuseen on vain pähkinänruskea päälaki ja musta täplä valkoisessa poskessa. Sillä on myös kirkkaampi ääni. Uros ja naaras on saman näköisiä keskenään.Nuoren linnun pään väritys on harmaansävyinen.
Elinympäristö
Pikkuvarpunen on varmimmin puutaloalueilla ja taajama-alueiden laitamilta, joissa on penassitoja saatavilla. Loppukesällä ja syksyllä pikkuvarpusia esiintyy myös pellon laitamilla ja rikkaruohostoissa.
Ravinto
Pikkuvarpusen ravintoa on pääasiassa hyönteiset, muut selkärangattomat ja siemenet sekä marjat. Talvella se käy lintulaudoilla. Sen herkkua ovat orapihlaja-aidan marjat. 
Se pesii rakennusten ja puiden koloissa eli on siis kolopesijä. Pesii myös pöntöissä. Se vuoraa pesänsä hyöhenillä ja muulla pehmeällä. Se saa huhti-toukokuussa 4-8 munaa. Usein 2 poikuetta vuodessa.
Talvehtiminen
Pikkuvarpunen talvehtii suomessa eli on paikkalintu.