Jo joutui armas aika​ 
ja suvi suloinen.​ 
Kauniisti joka paikkaa​ 
koristaa kukkanen.​ 
Nyt siunaustaan suopi​ 
taas lämpö auringon,​ 
se luonnon uudeks luopi,​ 
sen kutsuu elohon. 

 
Taas niityt vihannoivat​ 
ja laiho laaksossa.​ 
Puut metsän huminoivat​ 
taas lehtiverhossa.​ 
Se meille muistuttaapi​ 
hyvyyttäs, Jumala,​ 
ihmeitäs julistaapi​ 
se vuosi vuodelta. 

Taas linnut laulujansa​ 
visertää kauniisti.​ 
Myös eikö Herran kansa​ 
Luojaansa kiittäisi!​ 
Mun sieluni, sä liitä​ 
myös äänes kuorohon​ 
ja armon Herraa kiitä,​ 
kun laupias hän on.