Keramiikkaa käytännössä
Linkkilista
saven ominaisuuksia
Savi on pitkän ajan kuluessa kallioperästä rapautunut maalaji, joka pitää sisällään eri kivilajeja. Savimassassa on mm. maasalpää, kvartsia, pallosavea, kaoliinia, samottia sekä väriaineita. Savi on plastista ja muovailtavaa. Polttaessa savi muuttuu keramiikaksi.
Savia jaotellaan polttolämpötilan, karkeuden sekä värin mukaan
1. Polttolämpötilan mukaan
Savet jaetaan karkeasti matalapolttoisiin (alle 1000°C) ja korkeapolttoisiin (yli 1200°C) saviin.
Matalapolttoisia savia ovat mm. kotimainen punasavi ja savitavaramassat (eri värisiä ja eri karkeuksia savia, jotka jäävät poltossa jonkin verran huokoisiksi). Matalapolttoisten savien polttolämpötila on yleensä alle 1100°C. Matalapolttoisista savista tehdään usein mm. koriste-esineitä, mutta ne soveltuvat myös astioihin, joilta ei vaadita vedenpitävyyttä. Näihin saviin käytetään matalapolttoisia lasitteita (n.1020- 1100°C).
Korkeapolttoisten savien eli kivitavarasavien ja posliinisavien polttolämpötilat ovat n. 1200-1300°C. Kivitavarasavia ei saa Suomen maaperästä, vaan nämä massat ovat pääosin tuontisavia. Korkeapolttoinen keramiikka on tiiviimpää ja vedenkestävämpää kuin matalapolttoinen keramiikka. Se sopii hyvin astioiden valmistukseen. Posliini on valkoisin massa, jonka lämpötila voi olla jopa yli 1300°C. Se on tiivistä ja läpikuultavaa.
Aina on tärkeää tietää käyttämänsä saven maksimilämpötila. Savi muuttuu laavaksi, jos se poltetaan yli sen. Tällöin uunille aiheutuu suuret vahingot.
2. Saven karkeuden mukaan
Toinen jaottelutapa on saven karkeuteen eli samottipitoisuuteen perustuva. Saven karkeus määrittelee käyttötapaa: dreijaus, käsinrakennus- ja kuvanveistosavet. Raja niiden välillä on häilyvä. Perussääntönä on, että dreijaussavina käytetään yleensä sileitä savia eli joko samotittomia tai savia, joiden samottikoko on pieni (0,2 mm). Savet, joissa on vähintään 0,5 mm kokoista samottia sopivat paremmin käsinrakennustekniikoihin. Keraamisen kuvanveiston savet voivat olla jopa 3-5 mm karkeita. Samotin määrä vaihtelee massoissa yleensä 15 % - 45 %.
Samotti on tulenkestävää keramiikkasirua, jota lisätään massoihin eri kokoisina siruina ja eri prosenttimäärinä. Samotti tekee massan lujemmaksi, pienentää kutistumaa ja helpottaa kuivumisvaihetta sekä saven työstämistä.
3. Värin mukaan
Savia voidaan jaotella myös värin mukaan. Niitä on eri värisiä mm. mustia, ruskeita, harmaita, vaaleita, kellertäviä, pilkullisia jne.
Polttolämpötila vaikuttaa saven väriin, kutistumaan sekä massan tiivistymiseen (vedenpitävyyteen).
Savia jaotellaan polttolämpötilan, karkeuden sekä värin mukaan
1. Polttolämpötilan mukaan
Savet jaetaan karkeasti matalapolttoisiin (alle 1000°C) ja korkeapolttoisiin (yli 1200°C) saviin.
Matalapolttoisia savia ovat mm. kotimainen punasavi ja savitavaramassat (eri värisiä ja eri karkeuksia savia, jotka jäävät poltossa jonkin verran huokoisiksi). Matalapolttoisten savien polttolämpötila on yleensä alle 1100°C. Matalapolttoisista savista tehdään usein mm. koriste-esineitä, mutta ne soveltuvat myös astioihin, joilta ei vaadita vedenpitävyyttä. Näihin saviin käytetään matalapolttoisia lasitteita (n.1020- 1100°C).
Korkeapolttoisten savien eli kivitavarasavien ja posliinisavien polttolämpötilat ovat n. 1200-1300°C. Kivitavarasavia ei saa Suomen maaperästä, vaan nämä massat ovat pääosin tuontisavia. Korkeapolttoinen keramiikka on tiiviimpää ja vedenkestävämpää kuin matalapolttoinen keramiikka. Se sopii hyvin astioiden valmistukseen. Posliini on valkoisin massa, jonka lämpötila voi olla jopa yli 1300°C. Se on tiivistä ja läpikuultavaa.
Aina on tärkeää tietää käyttämänsä saven maksimilämpötila. Savi muuttuu laavaksi, jos se poltetaan yli sen. Tällöin uunille aiheutuu suuret vahingot.
2. Saven karkeuden mukaan
Toinen jaottelutapa on saven karkeuteen eli samottipitoisuuteen perustuva. Saven karkeus määrittelee käyttötapaa: dreijaus, käsinrakennus- ja kuvanveistosavet. Raja niiden välillä on häilyvä. Perussääntönä on, että dreijaussavina käytetään yleensä sileitä savia eli joko samotittomia tai savia, joiden samottikoko on pieni (0,2 mm). Savet, joissa on vähintään 0,5 mm kokoista samottia sopivat paremmin käsinrakennustekniikoihin. Keraamisen kuvanveiston savet voivat olla jopa 3-5 mm karkeita. Samotin määrä vaihtelee massoissa yleensä 15 % - 45 %.
Samotti on tulenkestävää keramiikkasirua, jota lisätään massoihin eri kokoisina siruina ja eri prosenttimäärinä. Samotti tekee massan lujemmaksi, pienentää kutistumaa ja helpottaa kuivumisvaihetta sekä saven työstämistä.
3. Värin mukaan
Savia voidaan jaotella myös värin mukaan. Niitä on eri värisiä mm. mustia, ruskeita, harmaita, vaaleita, kellertäviä, pilkullisia jne.
Polttolämpötila vaikuttaa saven väriin, kutistumaan sekä massan tiivistymiseen (vedenpitävyyteen).
Makkaratekniikka
Makkaratekniikkassa savesta leivotaan pitkulaisia makkaroita, joita asetellaan päällekkäin
Makkarat voidaan a) sulauttaa yhteen, jolloin pinnasta tulee tasainen. Yhdistettävät pinnat raaputetaan ensin karheaksi, sen jälkeen painetaan karheat pinnat yhteen tai b) jättää tahallaan näkyväksi.
Makkarat voidaan a) sulauttaa yhteen, jolloin pinnasta tulee tasainen. Yhdistettävät pinnat raaputetaan ensin karheaksi, sen jälkeen painetaan karheat pinnat yhteen tai b) jättää tahallaan näkyväksi.
Levytekniikka
Levytekniikka tarkoittaa saven kaulitsemista kaulimella ohueksi levyksi. Tämän jälkeen savesta leikataan halutun muotoisia paloja ja liitetään ne lietteellä yhteen. Savilevy ei saa olla liian ohutta, jotta se kestää uunin lämmön.
Maljakkomuotti=lasipullo tässä tapauksessa, tai mikä tahansa muotti, asetetaan sanomalehtipaperia eristeenä käyttäen saven sisään. Tasaiseksi vaivattu savilevy levitetään maljakon ympärille.Sanomalehtipaperin ansiosta savi ei tartu kiinni muottiin
Maljakkomuotti=lasipullo tässä tapauksessa, tai mikä tahansa muotti, asetetaan sanomalehtipaperia eristeenä käyttäen saven sisään. Tasaiseksi vaivattu savilevy levitetään maljakon ympärille.Sanomalehtipaperin ansiosta savi ei tartu kiinni muottiin
Nipistelytekniikka
Nipistelytekniikassa savesta muovataan ensin pallo. Tämän jälkeen palloa aletaan kaivertaa peukalolla ja muovata kuoppaa pallon halutun muotoiseksi.Palloa pyöritetään ja jatketaan peukalokka kuopan painamista spiraalimaisesti reunaa kohden. Seinämät ohenevat ja kohoavat.
Painantatekniikat
Mm. pitsit, kankaat ja niiden struktuurit, muovailupuikot, sabluunat, leimasimet, kohokuviot jne.
Dreijaus
Dreijaus on saven tasoittamista aivan sileäksi dreijauspyörän, lämpimän veden, pesusienten ja puulastojen avulla. Tärkeää on ennnen dreiausta muokata ilmakuplat savesta pois.
Pienoisveistokset
Savea voi lähteä muovailemaan veistoksenomaisesti myös suoraan savipalasesta. Yhteenliitettävät osat rapsutetaan pinnalta karheiksi ja liitetään vedellä =lietteellä yhteen.
Kuivatus
Kuivatuksen on hyvä olla tarpeeksi hidas (mitä isompi esine sitä hitaampi kuivausaika, jopa viikkoja). Pienet työt voidaan jättää kuivumaan suoraan huoneilmaankin, jos niissä ei ole liitoksia.
Saven on päästävä kutistumaan alkuvaiheessa vapaasti. Kuivata työt puualustoilla ja irrota muoteista ennen kutistumista.
Kun kuivumista halutaan hidastaa, voidaan töiden päälle laittaa ensin muutamaksi päiväksi sanomalehteä ja/tai muovia.
Saven on oltava täysin kuivaa ennen polttoa, jotta työ ei ”räjähdä” poltossa.
Saven on päästävä kutistumaan alkuvaiheessa vapaasti. Kuivata työt puualustoilla ja irrota muoteista ennen kutistumista.
Kun kuivumista halutaan hidastaa, voidaan töiden päälle laittaa ensin muutamaksi päiväksi sanomalehteä ja/tai muovia.
Saven on oltava täysin kuivaa ennen polttoa, jotta työ ei ”räjähdä” poltossa.
Lasittaminen
Lasitejauhe sekoitetaan veteen. Lasituksessa on tärkeä olla nopea ja pyrkiä levittämään lasite tasaisesti savityön pinnalle, ettei se ehdi kuivua mistään kohtaa ennen kuin koko esine on lasitettu. Näin lasitetusta pinnasta tulee tasainen.
Lasitteen levitystekniikoita on erilaisia: esineen kastaminen, lasitteen valelu, levittäminen siveltimellä.
Ylimääräinen lasite voidaan märkänä pyyhkiä märällä rätillä esineen pinnasta pois. Tärkeää on puhdistaa esineen pohja puhtaaksi lasitteesta, jotta pohja kestää uunin kuumuuden
Lasitteen levitystekniikoita on erilaisia: esineen kastaminen, lasitteen valelu, levittäminen siveltimellä.
Ylimääräinen lasite voidaan märkänä pyyhkiä märällä rätillä esineen pinnasta pois. Tärkeää on puhdistaa esineen pohja puhtaaksi lasitteesta, jotta pohja kestää uunin kuumuuden
