Colosseum sijaitsee Roomassa, Italiassa. Roomalaiset kutsuivat Colosseumia sen rakentajien mukaan Flaviusten amfiteatteriksi. Nykyisen nimen se on saanut keisari Neroa esittäneestä kultaisesta patsaasta, Colossuksesta, joka seisoi areenan vieressä.
Colosseumin rakentamisen aloitti keisari Vespasianus vuonna 72 jaa. Se vihittiin käyttöön 80 jaa. ja sen teki keisari Vespasianuksen poika. Avajaiset kestivät sata päivää.
Colosseumilla esitettiin kahdenlaisia näytöksiä: gladiaattoritaisteluita ja eläintaisteluita. Taistelut oli tärkeitä niihin aikoihin ja ne toimivat poliittisena propagandana.
Gladiaattorit olivat kuolemaan tuomittuja varkaita, orjia ja sotavankeja mutta myös miehiä, jotka työskentelivät gladiaattorina. Jos gladiaattori ei osoittanut taistelutahtoa hänet voitiin tuomita kuolemaan. Jotkut anoivat armoa yleisöltä ja silloin jotkut armahdettiin. Voittaja sai esimerkiksi kultaa tai palmunoksia.
Ensimmäinen gladiaattoritaistelu käytiin järjestettiin Brutus Peran hautajaisten yhteydessä 264 eaa.
Eläintaisteluissa eläimiä jahdattiin tai ussutettiin toisten eläimien kimppuun.
Colosseumissa on neljä kerrosta. Se on 52 metriä korkea, 188 metriä pitkä, 156 metriä leveä travertiinista tehty soikio. Sinne mahtuu jopa 73 000 katsojaa.
Colosseumin alla sijaitsivat kellarisellit, joissa säilytettiin eläimiä ja orjia. Valentinus lopulta lopetti gladiaattoritaistelut vuonna 438 jaa. Eläintäistelut lopetettiin vuonna 523 jaa. Colosseumilta varastettiin marmoria katolisen kirkon tarkoituksiin kun colosseum jätettiin heitteille.
Kirkko muutti Colosseumin pyhäksi paikaksi 1500-luvun alussa.




Katolisen kirkon pääkirkko on Pietarinkirkko. Antiikin aikana Pietarinkirkko ja Vatikaani sijaitsivat tuolloisen kaupungin ulkopuolella. Pietari ristiinnaulittiin Galigulan rakentamalle kilpa-ajoradalle ja haudattiin sen viereiselle hautausmaalle. Pietarin haudasta tuli pyhiinvaelluskohde ja pian hänen haudan luona kohosi alttari. Konstantinus Suuri rakennutti paikalle basilika-kirkon 300-luvulla, mikä rappeutui ajan saatossa joten 1500-luvulla paavi Julius ll rakennutti sen tilalle uuden basilikan. Rakentaminen aloitettiin 1506 mutta paavin kuoltua arkkitehdit rupesivat kilpailemaan siitä kuka saa rakentaa. 1547 paavi Paavali lll nimitti Michelangelon saattamaan kirkon rakennustyön loppuun. Michelangelon kuoltua työtä jatkoi Giacomo della Porta ja Domenico Fontana. Kirkon rakentaminen vei 120 vuotta, tarvittiin 20 paavia ja 10 arkkitehtia. Lopulta paavi Urbanus Vlll Barberini vihki Pietarinkirkon käyttöön 18. marraskuuta 1626.
Kirkkosta tuli kristikunnan suurin vuoteen 1990 saakka jolloin Norsunluurannikolle tuli veilä suurempi basilika. Kirkon pituus on 218,7 metriä ja korkeus 136,57 metriä kupolin kohdalla. Pietarinkirkkoon mahtuu kerralla 60 000 ihmistä. Pietarinkirkon pääoven yläpuolella on parveke, josta paavi toivottaa pääsiäissiunauksensa maailmalle.