Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt eri toimintamuodoissa varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

 

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan

• kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjaavat paikalliset periaatteet ja käytännöt
• lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt
• tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt
• lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen aikana
• lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana
• monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryttäessä esiopetukseen

 

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustamispalveluihin sekä apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

5.5.1 Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjaavat paikalliset periaatteet ja käytännöt

Kun lapsella ilmenee kehitykseen tai oppimiseen liittyviä haasteita tai henkilöstöllä ilmenee huoli lapsen hyvinvoinnista, ollaan heti yhteydessä huoltajaan. Myös huoltajan ilmaisemaan huoleen lapsesta suhtaudutaan vastuullisesti. Lasta tuetaan tarpeen mukaan, myös silloinkin, kun huoltajat eivät ole valmiita sitoutumaan yhteistyöhön. Lapsen asioihin liittyen tehdään monialaista yhteistyötä. Haapaveden kaupungissa toimii palveluohjaus, jonne huoltajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö voivat olla yhteydessä, kun huoli syntyy. (Katso luku 3.4)
Yhteistyötä ja sen käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Yhteistyön pohjana on aina lapsen etu. 

”Myös lapsen vahvuuksien havaitseminen ja esilletuominen on ollut hienoa.”

”Autetaan ja tuetaan asioissa, joissa tarvitsee apua.”

”Että lapsi saa tarvitsemansa tuen.”

 

5.5.2 Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt

Kun tuen tarvetta määritellään, sen pohjana on lapsen havainnointi vertaisryhmässä sekä huoltajan kertoma lapsesta. Tarvittaessa pidetään keskustelu huoltajien kanssa esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmää käyttäen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä ja otetaan yhteyttä palveluohjaajaan sekä monialaisiin yhteistyötahoihin.

 

5.5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt

Lapselle annetaan tukea ensisijaisesti omassa ryhmässä lapsen tarpeiden mukaisesti.
Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama tuki lasta tai henkilöstöä ohjaamalla, kommunikointia tukevat keinot, kuten viittomat ja kuvat, sekä erityisten apuvälineiden hyödyntäminen ja erilaisten terapiapalvelujen antama ohjaus. 

Rakenteellisia järjestelyjä ovat esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen ja riittävä määrä henkilöstöä. Lisäksi lapselle pyritään löytämään sopivin ryhmä ja määritellään lapsen hoitopäivän pituus lapsen jaksamista ja tarpeita vastaavaksi aina kun se on mahdollista.

Henkilöstön erityisosaamisen vahvistaminen erilaisilla koulutuksilla tukee hyvinvointia työssä.

”Ryhmiin jakaminen ja liiallisen melun sekä viriketulvan hillitseminen on myös tärkeää.”

 

5.5.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen aikana

Ryhmän lastentarhanopettajat vastaavat vasun laatimisesta yhdessä huoltajien kanssa. Mikäli ryhmässä ei ole lastentarhanopettajaa, esimies vastaa vasujen laatimisesta. 

Lapsen vasun tarkoituksena on arvioida käytössä olevia toimintatapoja ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Näitä asioita muutetaan tarpeen mukaan lapselle paremmin sopiviksi. 

 

5.5.5 Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana 

Lapsen tarvitsema tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuen suunnittelu perustuu lapsen vahvuuksiin ja siihen, mikä on lapselle mieluista. Nämä kirjataan yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Jotta lapsen tarvitsema tuki toteutuisi, toimintatapoja arvioidaan jatkuvasti ja suunnitelma päivitetään puolivuosittain. 

5.5.6 Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

Monialaista yhteistyötä toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Monialainen yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteistyökäytännöistä ja periaatteista on tärkeää pitää kiinni, jotta voidaan paremmin taata ennaltaehkäisevä ja johdonmukainen tuki lapselle. Monialaisessa yhteistyössä jokainen taho tuo ryhmään oman asiantuntijuutensa lapsen tukemiseksi. Tuen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan.

 

5.5.7 Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryttäessä esiopetukseen

Lapsen vaihtaessa ryhmää tai hoitomuotoa ryhmän vastuuhenkilö siirtää lapsen vasun uuteen ryhmään. Tällöin käydään myös saattaen vaihto -keskustelu lapsen asioista. Lapsen vasua ei koskaan luovuteta huoltajalle, vaan siirrosta vastaavat aina ryhmän työntekijät. Huoltajalle voidaan antaa kopio lapsen vasusta sitä pyydettäessä.
Esiopetukseen siirryttäessä jokaisesta lapsesta täytetään Minusta tulee esikoululainen -tiedonsiirtolomake, johon kirjataan lapsen saama tuki ja mahdollinen monialainen yhteistyö. Liite (NUMERO). Lomakkeen täyttämisestä vastaa joko varhaiskasvatuksen työntekijä, huoltaja, kerho-ohjaaja, neuvolan terveydenhoitaja tms. lapsen hoitopaikasta riippuen.