Toga

Roomalaiset eivät käyttäneet alusvaatteita siinä mielessä kuin me ymmärrämme alusvaatteet: alushousuja, sukkia tai paitoja. Ainoa alusvaatekappale, jota sekä miehet että naiset käyttivät, oli tunika, joka ulottui miehellä polven alapuolelle, naisilla nilkkoihin. Entisaikaan, tasavallan päivinä, miehet käyttivät togan alla ainoastaan lannevaatetta.

Toga, joka lienee etruskilaista perua, oli muinaisten roomalaisten miesten ainoa vaatekappale. Eräiden korkeimmissa asemissa olevien virkamiesten ja poikien togat reunustettiin purppuranvärisellä nauhalla. Tätä viittaa, jonka nimi oli toga praetexta, pojat käyttivät 16-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen he siirtyivät käyttämään aikuisen miehen täysvalkoista togaa (toga pura tai toga virilis). Suruaikana pukeuduttiin tummanvihreään tai ruskeaan togaan, toga pullaan.

Myös naiset käyttivät pitkää tunikaa ja sen päällä vyötäröltä tiukkaa pukua, stolaa. Ulos mennessään he pukivat ylleen laskostetun vaipan, pallan. Vain prostituoidut naiset käyttivät togaa sen merkkinä, etteivät he olleet hyveellisiä, kunnon naisia.

Toga, joka oli alkujaan yksinkertaisesti peite, suureni, kunnes sen läpimitta oli 6m: silloin sen laskostamiseen tarvittiin toisen henkilön apua. Toga kuvasti kantajansa sosiaalista asemaa, sillä sen pukemisessa auttoi yleensä orja.

Keisari Augustukselle, joka vaati kansalaisiltaan togan käyttöä, toga edusti Rooman kansalaisuutta ja valtakunnan loistokkuutta. Muiden valtioiden kuninkaat, prinssit ja kenraalit osoittivat mahtiaan sonnustautumalla koreisiin asuihin ja asusteisiin, mutta roomalaisen ei tarvinnut kuin ilmestyä paikalle valkoisessa togassaan, ja hän saattoi odottaa itseään kohdeltavan arvonsa mukaisesti. Togaa saivatkin käyttää vain Rooman kansalaiset.

Togan muuttuessa alkuperäisestä keveästä ja yksinkertaisesta päällysviitasta kuusimetriseksi villavaipaksi, sen käyttö muuttui roomalaisille yhä vastenmielisemmäksi. Se oli epäkäytännöllinen säässä kuin säässä. Sateella sen helmat pyyhkivät vesilätäköitä ja lakaisivat mukaansa kaiken lian ja kuran, ja kesähelteillä monille laskoksille aseteltu toga oli sietämättömän kuuma. Togan kankaalla oli lisäksi taipumus valua alaspäin, mutta sen lukuisten laskosten tuli kuitenkin istua moitteettomasti. Näin ollen togaa piti koko ajan asetella paikoilleen.

Myöhemmin keisarivallan aikana sen käyttö väheni, kunnes se puettiin ylle ainoastaan juhlatilaisuuksissa ja senaatissa. Tunikan päälle puettiin togan sijaan kevyt laskostettu kreikkalaistyyppinen viitta, pallium. Tunikasta tuli päällysvaate, joka puettiin toisen alustunikan päälle. Vierasta vaikutusta olivat kapeiden pitkien housujen käyttö, paksun hupullisen sadetakin tai caracallaksi sanotun takin käyttö.