Jaakko Tsekissä 13.-15.10.2025

 

Ma 13.5.

Aamulla saapuminen yhteistyökouluun. Koulu on erään opettajan mukaan 350 oppilaan yhtenäiskoulu luokat 1-9. Alakoulussa luokat 1-5, kaksisarjainen, oppilaita noin 200-250, ope ei tiennyt tarkemmin, täytyy myöhemmin tarkistaa.

Oppilasryhmien koot 18-24 omien havaintojen mukaan. Inkluusioita on, mutta on silloin ohjaajiakin. Koulullamme vieraillut Marketa oli kakkosluokassa ”kakkosopena”, täytyy yrittää tämä vielä onkia selville.

Kouluruokailu on, maksaa about 2e/oppilas. Hyvätasoinen ruoka ainakin eka päivänä.

Koulurakennus uudehko (2017), viihtyisät tilat, opeille kokoushuoneita, joissa olivat tekemässä paljon suunnittelu- ja valmistelutyötä. Kaksi opehuonetta, ylä- ja alakoulupuolelle erikseen.

Välitunneista yksi huomio: välitunnit 10 min, paitsi yksi välkkä 30 min. Tällöin ainut välkkä, jolloin sai mennä ulos, sekin vapaaehtoista. Olisiko ollut 30-40 lasta ulkona, kun kävin katsomassa.

Mutta sitten:

 

RWCT eli Reading and Writing for Critical Thinking. Tekoälyn mukaan tämä kehitetty entisten sosialistimaiden kouluihin kasvattamaan nuorista muutakin kuin kuuliaisia lampaita. Tsekeissä paljon käytössä ja ainakin tässä koulussa ihan aidosti ja oikeesti: ”Everybody using this same method”

 

Chat gpt kertoo, että RWCT:ssä kolme eri vaihetta:

 

Vaihe	Tarkoitus	Esimerkkejä menetelmistä
1. Virittäminen (Evocation)	Aktivoidaan aiempi tieto ja herätetään kiinnostus aiheeseen.	Aivoriihi, KWL-taulukko (“What I Know / Want / Learned”), keskustelukysymykset, ennakkoarviot.
2. Tiedon rakentaminen (Realization of Meaning)	Luetaan, tutkitaan, pohditaan uutta tietoa. Oppilas muodostaa merkityksiä tekstistä.	Yhteislukeminen, tiivistämistekniikat, Venn-diagrammit, käsitteiden vertailu, ryhmätyö.
3. Reflektio (Reflection)	Oppilaat jäsentävät ja arvioivat, mitä ovat oppineet, ja muodostavat omia johtopäätöksiä.	Oppimispäiväkirjat, kirjoitelmat, keskustelu, “Exit ticket”, yhteenvetoposterit.

 

Ja nyt ensimmäinen oma tärkeä havainto: tämä todellakin käytössä jostain ylhäältä annetun ohjeen mukaisesti: tapaani opettajat tiesivät tarkkaan tämän menetelmän teoriatason ja osasivat myös englanniksi vaiheet nimetä. Hyvää varmasti se, että systemaattisesti ja teoria tiedostaen tätä ohjelmaa noudatetaan. Toisaalta herää kysymys opettajien pedagogisesta vapaudesta.

 

Tänään maanantaina jo kahta oppituntia seurasin. Alla oleva perustuu tuntein seuraamiseen ja open kanssa keskusteluun. Itsellä olen tässä untuvikko, ja lisäksi yhteisen kielen puuttuminen haastoi, joten väärinymmärrykset paljon mahdollisia, mutta jotenkin näin edettiin

 

2lk (Äidinkieli)

Vaihe 1 virittäminen

Oppilaat istuivat piirissä matolla. Oppilaille jaettiin erilaisia ”varjokuvia” eläimistä. Niistä sittten ylösnostettiin siili, joka oli tunnin aiheena.

Oppilaat saivat monisteen, jossa neljä lausetta siilistä. Oppilaat arvioivat oikein/väärin -monivalinnalla lauseiden totuudenmukaisuutta.

 

Vaihe 2 Tiedon rakentaminen.

Opettaja luki (huom! 2.-lk)  tietotekstin aiheesta siili. Oppilaat saivat luetun aikana ja sen jälkeen uudelleen arvioida siililauseiden totuudellisuutta

 

Vaihe 3 Reflektio

Oppilaat tekivät ”The fifth leaf” tehtävän. Tämä käytössä ilmeisesti hyvin yleisesti tässä metodissa, ainakin tänään käymissäni kahdella (2.lk ja 5.lk) eri oppitunnilla. The fifth Leaf eli viides lehti menee seuraavasti:

Lehti 1. Aiheen nimi: Siili

Lehti 2 Siilin adjektiiiveja (2): piikikäs suloinen

Lehti 3 Siilin verbejä (3): tuhisee, nukkuu, käpertyy

Lehti 4 Virke. Suloinen siili tuhisee puutarhassa (en ole varma, pitääkö yllämainittuja sanoja tässä käyttää)

Lehti 5. Synonyymi: Tätäpä en nyt itse keksi.

 

Sitten jotain vielä keskusteltiin, mutta se jäi minulle hebreaksi tai ainakin tsekiksi.

 

 

5lk (äidinkieli)

1. Virittäytyminen

• oppilaat lukivat tarinan Rosum a Stesti (Viisaus ja Onnellisuus)
• mind mapin teko tarinasta. Ainakin yksi poika teki mindmapin sijasta nelikentän, jossa oli viisauden hyvät ja huonot puolet, sekä samat onnellisuudesta. Kertoo minusta, että tälläistä plussien ja miinusten nelikenttää on harjoiteltu, koska en ole omien oppilaiden vastaavissa tehtävissä moiseen ryhtyvän.

 

2. Tiedon rakentaminen.

• meni keskustellen. Tämä meni siis aika lailla minulta ohi ja oliko tässä kaikki, jäi nyt huomaamatta.

 

3. Reflektio

• tarinan loppu oli jätetty avoimeksi ja oppilaat saivat itse suunnitella lopun. Sen jälkeen heille kuitenkin näytettiin tarinan alkuperäinen loppu. Taas vähän keskusteltiin
• Ja taas: Five leaf,otsikkona Viisaus. Eli siitä piti tehdä samat asiat kuin edellisessä siilistä.

 

Paljon tässä on vielä opittavaa. Tykkään kuitenkin systemaattisuudesta: oli metodi mikä hyvänsä, niin kyllä sen toistojen kautta oppii.

Sukuahan tämä on sille, mitä mekin teemem. Virittäytyminen voidaan nähdä motivointina, jonka perusteet on okl:ssä jo ykköskurssin syksyllä. Työnteon vaihe, jossa hankitaan uutta tietoa, varmaan aika peruskauraa ja se reflektointikin eli about ”mitä tämä kaikki merkitsee” ainakin teoriassa tuttua.

Mutta: huono omatuntohan tästä taas tuli. Miksi minä en tee näin systemaattisesti töitä? Miksi tekemisestä tulee vähän sinnepäin tekemistä arjen tekemisen runsaudessa? Tämä henkilökohtaisia pohdintojani, en tiedä onko sitten sukulaissieluja tämän suhteen.

RWCT on hyvä menetelmä. Ei se muuten olisi päässyt näin laajaan suosioon. Nimenomaan tuo reflektointi on tärkeää kriittisen lukutaidon kannalta. Vaatii taatusti opelta runsasta ohjausta alkuun, mutta kyllä kai ne oppilaat siinäkin kehittyvät, kun toistoja saavat. Ainakin tätä omaan opetukseeni jatkossa tuon ja eiköhän sinne monilukutaitopassin harjoituksiin tätä ainakin joku treeni otetaan.

Se oli eka päivä. Huomenna opitaan lisää.

Ti 14.10.2025

Päivä alkoi vierailulla aivan upouuteen, vasta syyskuussa avattuun uuteen yhtenäiskouluun. Koulu on iso, suunniteltu yli 800 oppilaalle ja sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä yhteistyökoulustamme. Tämä koulu on niin iso, että se on tehty yhteistyössä naapurikaupungin kanssa, sillä pienen Chynen kunnan (alle 5000 asukasta) resurssit eivät näin isoon kouluun riittäisi, varsinkin kun iso yhteistyökoulumme on valmistunut vasta 2017.

Arkkitehtuuriltaan tämä uusi koulu muistuttaa hyvin paljon uusinta suomalaista koulurakentamista. Paljon on avaraa tilaa, siirrettäviä seiniä, pienempiä tiloja eriyttämistä varten. Aika paljon mieleen tuli Karsikon uusi koulu, tämä ehkä hiukan avarampi kokonaisuus. Yhteys suomalaisiin kouluihin ei liene sattumaa, sillä suunnittelussa kiinteästi mukana ollut yhteistyökoulumme rehtori oli käynyt 2010-luvun lopulla lähellä Oulua tutustumismatkalla uuteen suomalaiseen kouluarkitehtuuriin. Sanoi siellä nähneensä elämänsä parhaan koulun, 900- oppilaalle suunnitellun yhteinäiskoulun (näytti nettisivutkin, mutta nyt jo unohdin koulun nimen).

Kouluun viereen oli rakennettu täysimittainen yleisurheilukenttä jalkapallokenttineen, iso urheiluhalli, ym. Sisätilojen hukkapätkiin oli rakennettu mm 50 m juoksusuora novotanpäällysteineen. Iso ruokala-/luentosali, samoin kuin kirjasto- ja käsityötilat olivat suunniteltu omilla uloskäynneillään myös iltakäyttäjiä varten. Koko hökötys lämpeni urheilukentän alle vedetyillä maalämpöputkilla, katolla oli aurinkopaneelit, puutarhaistutuksia ja leikkikenttäkin. Todella hieno kokonaisuus, johon on taatusti käytetty paljon aikaa, suunnittelua ja rahaa. Rakennettu siis kahden kunnan yhteistyöllä ja tässä ennakoitu myös tuleva positiivinen muuttoliike. Täytyy muistaa, että olemme pääkaupunkiseudulla ja tässäkin kohtaa ollut vielä muutama vuosi sitten lähinnä peltoa. Nyt alueellinen asukasluku voimakkaassa kasvussa.

Tutustumisen jälkeen takaisin ”omalle” koululle ja siellä seiskaluokan äidinkieleen (huom! oppilaiden ikä meidän kutosia vastaava, koulu alkaa kuudennella luokalla. Metodina – kuinkas muuten- RWCT.

Otetaan tähän tuntisuunnitelma, niin saadaan taas tähän nuo kolme vaihetta ylös

 

1. Virittäytyminen (evocation)

• opettaja lukee Juri Orlevin kirjasta ”The island on Bird Street” osan kappaleesta 7
• opiskelijat vastaavat muutamiin kysmyksiin Mentimeterin avulla
• opsikelijat pohtivat hetken, Alex (päähenkilö) on ja millaisesta ympäristöstä hän tulee
• keskustelu: Pystytkö kuvittelemaan itsesi Alexin paikalle? Mitä tekisit?

2. Merkityksen ymmärtäminen (realization of meaning)

• nyt tulee uusi uusi ja vähän syvempi metodi tähän, ope oli kääntänyt sen ”blindly” mutta ei ollut itsekään varma, onko käännös hyvä. Mutta siis tässä kohtaa hivenen symemmälle RWCT:n tekniikkaan pääsemme:
• teksti jaetaan osiin ja kukin oppilas 4 hengen ryhmästä saa oman tekstipätkänsä ja kertoo sen muille. Sen jälkeen oppilaat laittavat tekstit järjestykseen keskustelemalla siitä, mikä on järkevä järjestys tapahtumille. Toisen papereita ei saa katsoa.

3. Reflektointi (reflection)

Ryhmissä keskustelu

• mikä on luetun tärkein viesti?
• miksi Uri kirjoitti Alexista
• kuinka hyvin ymmärsitte ja osasitte laittaa tekstin järjestykseen?

 

Tästä nyt omat havainnot: Luettu teksti pureskellaan tosi tarkkaan läpi ryhmissä keskustellen. Tässä riittää varmasti parannettavaa ainakin omassa opetuksessani. Kaiken järjen mukaan tämä kehittää luetun ymmärtämistä, ellei sitten ryhmätyömuoto passivoi osaa oppilaista. Mutta entä jos tuon pureskelun tekisi vaihtelevasti ryhmissä ja välillä itsenäisesti. Pureskelua opetellessa ope näyttäköön mallia, pikkuhiljaa sitten suorempaa vastuuta oppilaille.  

 

Oppitunnin jälkeen minulla oli vielä tunnin tapaaminen tämän saman open kanssa. Hän täällä jonkinlainen RWCT-mentori kokemattomille opeille myös omassa talossa. Tässä vähän vahvistettiin omia havaintoja ja syvennettiin niitä, näkyvät osin jo yllä olevassa tekstissä. Ehkä kirkkaammin jäi keskustelusta mieleen, että RWCT:ssä aina kyse myös siitä, että pyritään havaitsemaan ja tiedostamaan tekstin kirjoittajan tarkoitusperät (intensions). Tämä taatusti tärkeää kriittisyyttä kehitettäessä.

Heti tämän palaverin jälkeen Prahan vanhaan kaupunkiin, jossa kahdeksan kilometrin kävely vanhassa kaupungissa ja herkullinen ateria hyvässä ravintolassa. Oppaana meille tulevat opettajat. Prahaa on kehuttu ja minä liityn nyt kehujien joukkoon: todella kaunis ja upea tuo iso ja laaja vanha kaupunkin.

Ilta venyi sen verran pitkälle, että tämäkin raportointi jäi seuraavaan päivään.

 

Ke 15.10.2025

Aamun eka tunti kaksin talon rehtorin tai kuten täällä sanotaan ”Director”in kanssa. Director voi todellakin olla oikea sana, sillä hänellä vastuullaan koulun lisäksi päiväkoti ja kaikki tämä viidessä eri rakennuksessa. Alaisia, ml. tukipalvelut, yli 100, oppilaita ja päiväkotilaisia yhteensä lähes 700 eli kyllähän kokonaisuus kaiken kaikkiaan on paljon haastavampi kuin esim. rehtorin hommat Niittylahdessa. Jaroslavilla käytössään kuitenkin neljä apulaisjohtajaa, joten helpottanee hommia hiukan.

Juteltiin rexin työstä ja  demokratiasta, mikä tässä koulussa tärkeällä sijalla. Puhutaan nimenomaan oppilaiden vaikutusmahdollisuuksista.

Vierailu neljällä oppitunnilla tänään: 3.lk ai, 4lk kirjoittaminen, 4.lk maantieto ja viidennen luokan englanti.

 

3.lk:n äidinkielessä luettiin taas monistetta. Ei mikään pitkä teksti, mutta oli jaettu taas neljään osaan ja jokaisen osan välissä ryhmä kokoontui keskustelemaan. Kysymykset olivat seuraavanlaisia:

- sano omin sanoin, mitä juuri luettiin

- kysy muutama kysymys

- selitä tuntemattomat sanat

- ennusta, mitä seuraavaksi tapahtuu

(Ja tähän kohtaan oma huomio: Minna on yrittänyt tätä minulle selittää jo pitkään 😊)

 

Hyviä luetun ymmärtämisen tehtäviä jokapäiväiseen tai viikottaiseen käyttöön.

 

Kirjoittamistunti oli todella mielenkiintoinen. Kirjoitustehtävän saatua oppilaat ilmoittivat ”liikennevaloilla” eli pöydälle asetetuilla pikkuruisilla erivärisillä kupeilla avun tarpeensa. Tästä kuva tulossa Whatsappiin.

Edit 16.10.

Lyhyesti tuo kirjoitustunti, seinällä taisi lukea työpaja. En ehtinyt tunnin alkuun, joten tarkka tehtävänanto jäi näkemättä. Systeemi oli kuitenkin selvä ja oppilaille tuttu. 

Luokassa kirjoitettiin ja siellä oli ehdoton hiljaisuus. Oppilas teki työtään ja samalla pöydällä ollut "liikennevalo " kertoi hänen "tilanteestaan". Vaihtoehtoja taisi olla neljä
1. Olen töissä enkä halua tulla häirityksi.
2. Työskentelen ja voin neuvoa.
3. Pohdin. 
4. Tarvitsen apua.

Ideana oli se että oppilas voi hakea tai tarjota apua toiselle oppilaalle. Apu annettiin luokan ulkopuolella neuvotellen. Kun tulin luokkaan, siellä oli ope ja ehkä puolet luojasta. Muut olivat käytävällä open mukaan aittamassa toisiaan. Kun kysyin, kuinka voit tietää että he pysyvät asiassa, hän sanoi, ettei voikaan olla varma. Kirjoitelmalla on kuitenkin deadline ja oppilas vastaa, että kirjoitelma palautetaan ajallaan.

Toimisikohan? Vaikea sanoa, osalla toimisi varmasti, mutta mitenhän huonosti motivoituneilla?

Enkun tunnista sen verran, että siellä jännä systeemi. Enkussa kaksi opettajaa, varsinainen ope, mutta yksi tunti viikossa oli suullisen englannin tunti ja sen piti "native speaker" eli amerikkalainen ope. Kivan tunnin tämä entinen Morgan Stanley -pankkiiri pitikin. Ja hyvää englantia vitosluokkalaiset puhuivatkin. Tämä ilmeisesti ystävyyskoulumme erikoisuus.

Reflektoidaan hiukan.

Opinko mitään uutta? Kyllä, Rwct-metodi ei ollut entisestään tuttu. Toisaalta, se antoi ehkä enemmänkin nimen toiminnalle, jota on tehnyt itsekin. Kuitenkin se syvyys ja perusteellisuus, jolla teksti käsiteltiin oli sellaista, jota arjessa ei useimmiten tule tehtyä. Minulle oli varmaankin valmisteltu näytetunteja ja ne viimeisen päälle pohdittuja, joten voihan se arki Tsekissäkin olla hivenen vaatimattomampaa. Sillä tavalla kuitenkin uskon heidän toimintaansa, että rwct on kouluun tuotu malli, joka ohjaa kaikkea teksteihin liittyvää toimintaa. Sitä on sovittu käytettävän, opettajat tuntevat sen teorian ja käytännön ja pitävät kaiken tämän mielessään tunteja suunnitellessaan. Uskon, että se tuo systemaattisuutta ja tuloksellisuutta opetukseen.

Niittylahdessa olemme lisänneet ensin lukemisen määrää, sitten laatua panostaen lukemisen ymmärtämiseen. Tuo ymmärtäminen lienee se päämäärä mitä tavoittelemme. Se paranee kyllä lukemalla runsaasti, sekin on varmaa, mutta tehokkaammin se paranee päämäärätietoisella työllä ja harjoituksilla, jotka tukevat oppilaan kykyä luetun tekstin ymmärtämiseen. Samalla tälläiset harjoitukset auttavat tulkitsemaan myös muuta mediaa kehittäen kykyä löytää merkityksiä. Tämä tärkeää monilukutaidossa ja sen eri ulottuvuuksissa.

Täällä tähän nyt perehtyneenä aion ainakin omasan opetukseen tuoda tätä lisää. Hiljainen lukutunti muuttuu nyt 30-35 minuutin hiljaiseksi lukemiseksi ja loppuosa käytetään luetun ymmärtämisen osoittamiseen. Pienempiä lukutehtäviä, esim ympin tekstejä, pureskellaan myös tarkemmin. 

Muutetaan tämä kaikki kestävyysjuoksutermeiksi: juoksemaan oppii juoksemalla ja enemmän juoksemalla oppii paremmaksi juoksijaksi. Kuitenkin, jos haluat oikeasti pärjätä kisoissa, ei hölkkäili riitä, vaan tarvitaan intensiiviä, kovavauhtisia harjoituksia tekemään sinusta huipputason juoksija.

Tuskin maltan odottaa allu-testejä huhtikuussa 😃

Jaakko