06 Epämetallit muodostavat tuttuja molekyylejä
Tunnin materiaalia
Tunnin kalvot liitteenä.
Alla on myös syventävä harjoitusmoniste tuttujen molekyylien rakenteesta.
Alla on myös syventävä harjoitusmoniste tuttujen molekyylien rakenteesta.
Liitteet:
Uusia sanoja
Kemiallinen sidos: Kemiallinen sidos yhdistää atomit toisiinsa. Kemiallisia sidoksia ovat esimerkiksi kovalenttinen sidos ja ionisidos. Elektronit ovat tärkeitä kemiallisen sidoksen muodostumisessa.
Kovalenttinen sidos: Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos. Kovalenttinen sidos muodostuu, kun kaksi atomia jakaa elektroniparin. Negatiivinen elektronipari vetää molempia positiivisia atomiytimiä yhteen.
Oktetti: Oktetti tarkoittaa sitä, että atomin isoimmalla elektronikuorella on kahdeksan elektronia.
Oktettisääntö: Oktettisäännön mukaan atomit yrittävät saada uloimmalle kuorelle kahdeksan elektronia. Sääntö pätee parhaiten pienille atomeille kuten C, N, O ja F.
Liukeneminen: Liukeneminen tarkoittaa, että jokin aine sekoittuu nesteeseen tasaisesti. Esimerkiksi sokeri liukenee veteen. Esimerkiksi ruokaöljy liukenee bensiiniin. Ruokaöljy ei liukene veteen.
Vesiliukoinen: Vesiliukoinen aine sekoittuu veteen tasaisesti. Kun vesiliukoista ainetta laitetaan veteen, enää ei näe veden ja aineen rajaa. Esimerkiksi suola on vesiliukoinen aine. Kun suolaa laittaa veteen, muodostuu tasainen seos.
Kovalenttinen sidos: Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos. Kovalenttinen sidos muodostuu, kun kaksi atomia jakaa elektroniparin. Negatiivinen elektronipari vetää molempia positiivisia atomiytimiä yhteen.
Oktetti: Oktetti tarkoittaa sitä, että atomin isoimmalla elektronikuorella on kahdeksan elektronia.
Oktettisääntö: Oktettisäännön mukaan atomit yrittävät saada uloimmalle kuorelle kahdeksan elektronia. Sääntö pätee parhaiten pienille atomeille kuten C, N, O ja F.
Liukeneminen: Liukeneminen tarkoittaa, että jokin aine sekoittuu nesteeseen tasaisesti. Esimerkiksi sokeri liukenee veteen. Esimerkiksi ruokaöljy liukenee bensiiniin. Ruokaöljy ei liukene veteen.
Vesiliukoinen: Vesiliukoinen aine sekoittuu veteen tasaisesti. Kun vesiliukoista ainetta laitetaan veteen, enää ei näe veden ja aineen rajaa. Esimerkiksi suola on vesiliukoinen aine. Kun suolaa laittaa veteen, muodostuu tasainen seos.