HISTORIA

Oppiaineen tehtävä
Historian opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan historiatietoisuutta sekä ymmärrystä omista juuristaan. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla opiskelijaa autetaan hahmottamaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä. Historian opiskelu kehittää erityisesti opiskelijan ajattelua, monilukutaitoa sekä kulttuurien tuntemusta. Tarkoituksena on edistää opiskelijan kehittymistä oma-aloitteiseksi ja erilaisuutta ymmärtäväksi demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi, joka kykenee suunnittelemaan tavoitteellisesti omaa tulevaisuuttaan.

Historian opetuksessa opiskelija perehtyy yhteiskunnan kehityksen päälinjoihin. Häntä ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta, moniperspektiivisyyttä ja historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Opiskelijaa ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Historian opiskelun kautta opiskelija oppii tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä ymmärtämään yhteiskunnan tapakulttuuria ja toimintatapoja. Opiskelija tutustuu lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella ja että tämä kuva voi ajan kuluessa muokkaantua.

hi1 Suomen historian käännekohdat (valtakunnallinen)
Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssi syventyy selittämään Suomen rakentumista autonomian ajalta itsenäistymisen kautta hyvinvointiyhteiskunnaksi antaen opiskelijalle välineitä ymmärtää ja tulkita ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Tuodaan esiin suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaiset juuret. Paneudutaan kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian aikana. Perehdytään Suomen itsenäistymisprosessiin ja valtiolliseen kehitykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen ja elinkeinorakenteen muutoksen kautta käydään läpi arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Linkitetään sisältöjä yleisen historian viitekehykseen sopivissa yhteyksissä. Suomen sisällissodan käsittelyn yhteydessä voidaan pohtia opiskelijoiden lähtömaan tilannetta ja sisällissotien luonnetta. Kurssiin liittyvät sanat ja käsitteet.

Työtavat: Kurssilla perehdytään esim. aikalaisdokumenttien avulla ajan tapahtumiin sekä erilaisiin tulkintoihin niistä (esim. talvisodan syttyminen, suomettuminen). Työtapoina ovat esimerkiksi opetuskeskustelut, kirjalliset työt, videomateriaalin pohjalta tehtävät työt sekä tehtävät sähköisessä oppimisympäristössä. Työtapojen valintaan vaikuttaa opiskelijoiden kielitaito ja lähtötaso.

hi2 Teollisuusyhteiskunnan synnystä nykyaikaan (koulukohtainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssi keskittyy selittämään syitä nykypäivän yhteiskunnalle avaamalla ensin teollistumisen aiheuttamaa murrosta ja toisaalta esittämällä syitä totalitarismin, suursotien ja kylmän sodan jälkeiselle maailmanpolitiikalle. Teollistumisen kautta perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, suhdetta luontoon sekä maailmaan. Tutustutaan murrosajan yhteiskunnallisiin aatteisiin ja niiden seurauksiin. Perehdytään maailmansotien ja kylmän sodan aikaan painottaen tavallisen ihmisen näkökulmaa sekä ihmisoikeuskysymyksiä. Kurssiin liittyvät sanat ja käsitteet. 

Työtavat: Kurssilla perehdytään esim. aikalaisdokumenttien avulla ajan tapahtumiin sekä erilaisiin tulkintoihin niistä (esim. tulkinnat kylmästä sodasta). Työtapoina ovat esimerkiksi opetuskeskustelut, kirjalliset työt, videomateriaalin pohjalta tehtävät työt sekä tehtävät sähköisessä oppimisympäristössä. Työtapojen valintaan vaikuttaa opiskelijoiden kielitaito ja lähtötaso.

hi3 Antiikista uuden ajan murrokseen (koulukohtainen) Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssi luo opiskelijalle ymmärrystä eurooppalaisen aatemaailman, kulttuurin ja yhteiskunnan kehittymisestä. Opiskelija ymmärtää suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvän eurooppalaisen kulttuuriperinnön. Kurssin alussa pohditaan, mitä historia on ja miten sitä tutkitaan. Kurssilla paneudutaan demokratian syntyyn ja roomalaisen maailman perintöön. Tutustutaan keskiajan ihmisten maailmankuvaan Euroopassa; uskonnon ja kirkon merkitys. Uuden ajan murrosvaiheeseen perehdytään tutkimalla tieteessä, taiteessa ja uskomuksissa tapahtuneita muutoksia, esimerkiksi “löytöretket” ja reformaatio sekä heliosentrinen maailmankuva. Kurssiin liittyvät sanat ja käsitteet.

Työtavat: Kurssilla tutustutaan mm. historian lähdeaineistoihin (mm. teksti ja kuvat) ja historiaan ympärillämme erilaisten tehtävien, nykymedian ja keskustelujen avulla. Tehtävät ja keskustelut voidaan toteuttaa myös sähköisessä oppimisympäristössä. Työtapojen valintaan vaikuttaa opiskelijoiden kielitaito ja lähtötaso.

-----------------------------------------------------------------------------------------
Reaaliaineiden opiskelutaidot:

rehi1 Johdatus historian opiskeluun (koulukohtainen)

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: Kurssin aikana vahvistetaan opiskelijoiden ymmärrystä kronologiasta sekä historiallisen tiedon luonteesta. Kurssilla käydään läpi historian keskeisiä kehityskulkuja, tapahtumia ja ilmiöitä esihistorialliselta ajalta nykypäivään. Kurssilla pohditaan lähteiden merkitystä historiallisen tiedon tuottajina ja perehdytään ajanlaskun ja periodisoinnin käsitteisiin. Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia perusopetuksen valtakunnallisten historian kurssien opiskeluun oppiaineiden sanaston ja oppiaineelle tyypillisten tehtävien harjoittelun avulla. 

Työtavat: Kurssin työtavoissa korostuu suomen kielen käyttö. Oppitunneilla käydyt keskustelut, läksyn kuulustelut ja kirjalliset työt ovat olennainen osa oppimisprosessia. Koulun sähköistä oppimisympäristöä ja internetin lähdemateriaaleja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kurssin sisältö ja työtavat painottuvat kulloisenkin opiskelijaryhmän tarpeiden ja ryhmäkoon mukaan. 

Arvioinnista: Kurssi arivoidaan arvosanoilla hylätty H /suoritettu S. Kurssisuorituksen edellytyksenä on, että opiskelija osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kurssitehtävät sekä mahdollisen kurssikokeen. Opiskelijan osaamisen arviointi perustuu kaikkiin kurssin osatehtäviin. Kurssia ei voi tenttiä, eikä suorittaa itsenäisesti. Kopioidut ja toisen tekemät tehtävät hylätään.


Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa  Sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä. Historian opetus tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen kommunikointiin sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Opiskelussa rohkaistaan tietojen hankkimiseen ja käyttämiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa myös mediaa hyödyntäen. Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa vuorovaikutuksellisia työtapoja. Opiskelijaa rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan ja tekemään johtopäätöksiä suullisesti, kirjallisesti sekä muita viestinnän muotoja käyttäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden, erityisesti suomen kielen s2-opetuksen kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa    Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksessa on tarjota riittävä tuki käsitteiden ja siten tekstien ja lähteiden ymmärtämiseen. Ymmärtämistä edesautetaan keskittymällä tekstien pääkohtiin ja avaamalla kerronnassa käytettyjä käsitteitä. Ilmiöihin perehdytään elämyksellisesti esimerkiksi visualisoinnin, draaman ja keskustelun avulla sekä monipuolisia tekstejä hyödyntäen. Historian opiskelussa opiskelijaa autetaan ymmärtämään lähteiden mahdollinen monitulkintaisuus. Vastaavasti opetuksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijan tiedot omasta kulttuuristaan ja kannustetaan häntä esittämään vertailuja esimerkiksi lähtömaan ja Suomen kulttuurien välillä.

Opiskelijan oppimisen arviointi historiassa aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan opiskelijaa omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon opiskelijan monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historialliseen ajatteluun. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin tavoitteisiin siten kuin tässä opetussuunnitelmassa on kuvattu. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit. Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin aikuisten perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden edellyttämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

linkki arviointitaulukkoon