m u o v i t
Muovi on vanha materiaali. Sitä on käytetty yli sadan vuoden ajan, ja niiden käyttö vain lisääntyy, sillä muoveilla voidaan korvata yhä enemmän perinteisiä materiaaleja, kuten puuta, paperia, metallia ja lasia. Muovia käytetään myös tarkoituksiin, joihin muut materiaalit eivät sovi, kuten matkapuhelinten kuoriin. Muoveilla on monia käyttötarkoituksia, ja niitä käytetään oikeastaan kaikkeen leluista vaatteisiin ja astioista rakennustarvikkeisiin.
Muoveja valmistetaan raakaöljystä, ja noin 4% öljystä käytetään muovien raaka-aineeksi. Muovien valmistukseen käytetään öljynjalostuksessa syntyviä hiilivetyjä ja muita yhdisteitä. Lyhytketjuisia tyydyttämättömiä hiiivetymolekyylejä voidaan liittää yhteen, jolloin saadaan pitkiä molekyyliketjuja eli polymeerejä. Muovin valmistamiseen käytettäviä pieniä molekyylejä kutsutaan monomeereiksi. Esim. eteenistä valmistetussa polyeteenissä saattaa olla jopa 50 000 eteenimonomeeriä liittyneinä yhteen. Polymeerien ominaisuudet ovat erilaiset kuin monomeerien. Luonnostakin löytyy polymeerejä, esim. tärkkelys ja selluloosa, mutta niitä ei kutsuta muoveiksi.
Muovit ovat synteettisiä tai puolisynteettisiä materiaaleja, joita voidaan käsittelyvaiheessa muovata esimerkiksi lämmittämällä ja paineen avulla. Synteettinen tarkoittaa keinotekoisesti tuotettua ja puolisynteettinen osittain keinotekoisesti tuotettua, eli muoveja valmistetaan laboratorioissa ja tehtaissa.
Muoveista löytyy myös liuta erilaisia lisäaineita, joilla voidaan vaikuttaa muovien ominaisuuksiin, esimerkiksi väriin, pehmeyteen ja lujuuteen. Lisäaineita voi olla jopa puolet muovin massasta. Varsinainen tuote, johon muovia tarvitaan, voidaan valmistaa monilla eri menetelmillä, joista esimerkkinä ruiskuvalutekniikka, jossa kuumennettu muovi ruiskutetaan suurella paineella suljettuun muottiin. Tällä tekniikalla on tehty mm. muoviämpärit. Sula muovi voidaan myös puristaa renkaan muotoisen suuttimen läpi ja paisuttaa sisään puhalletun ilman vaikutuksesta ohutseinäiseksi putkeksi. Tällä menetelmällä on tehty muovipussit.
Muovit jaetaan kahteen ryhmään - kertamuoveihin ja kestomuoveihin. Nimistä voi päätellä aika paljon - kertamuovit säilyttävät vain kerran saamansa muodon ja kestomuovit voidaan kuumentamalla laittaa uuteen muotoon. Kertamuoveissa tämä perustuu toisiinsa todella vahvasti sitoutuneisiin polymeerimolekyyleihin joiden sidos ei katkea heti kun muovia lämmitetään, ja kestomuoveissa pitkät, ketjumaiset polymeerimolekyylit kiinnittyvät toisiinsa huonommin, joten ne voivat irrota toisistaan jos ja kun muovia lämmitetään.
Nykyisin on olemassa yli 700 erilaista muovilaatua, joissa kuitenkin käytetään vain 18:aa eri polymeeriä. Eri muoveilla on eri ominaisuuksia, eivätkä kaikki muoviesineet ole siis samasta muoviklimpistä. Osa muoveista on vahvoja, osa läpinäkyviä ja osa venyviä. Jotkut pitävät vettä ja ilmaa, jotkut taas eivät.
Muovien kierrätys on tärkeää, sillä muovi hajoaa huonosti luontoon ja jää esteettiseksi ongelmaksi (roskat maassa). Toisaalta, kun muovi poltetaan, siitä saadaan lämpöä mutta myös haitallisia kaasuja. Muovien kierrättäminen voidaan tehdä mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaanisesti muovijätteestä valmistetaan uusioraaka-ainetta, kemiallisesti muovien sisältämät aineet erotellaan ja muokataan kemiallisilla reaktioilla takaisin pienimolekyylisiksi yhdisteiksi. Nykyään muovin käyttöä säännöstellään ja mietitään hartaasti, sillä jokaisella jätteellä on oma elinkaarensa - muovilla se vaan on niin piiiiitkä.
b)polypropeeni
c) polystyreeni
d) polyeteeni (matala tiheys)
b) C
c) B
d) A
b) rikkoutumisvaara, paino
en osta mitään turhaa
teen ruoan enkä osta valmisaterioita
b) edut ja haitat (edut , haitat -)
+ "luonto säästyy"
+ muovi saadaan kiertoon ja uusiokäyttöön.
- en usko että niitä löytyy, kaikki kannattaa kierrättää
c) edut ja haitat (edut , haitat -)
+ poltosta syntyy paljon lämpöenergiaa, joka saadaan mm. polttoaineeksi ja asuntojen lämmitykseen
+ muovi hajoaa huonosti, joten polttaminen on nopea tapa päästä muovista eroon
- muovi hävitetään polttamalla ja niistä voi syntyä epämääräisiä ja vaarallisiakin kaasuja ja muita päästöjä
b) PVC, PS ja PET uppoavat veteen kelluntakokeessa.
ABS: akryylinitriilibutadieenistyreeni
PUR: polyuretaani
PC: polykarbonaatti
PMMA: polymetyylimetakrylaatti (puhekielessä akryyli tai pleksilasi)
b)
ABS:ia käytetään mm. erilaisiin kypäriin, Lego-palikkoihin, veneisiin ja kotitalous- ja konttorikoneisiin. Muovi on jäykkää, mutta kevyttä.
PUR:sta tehdään eniten vaahtomuovia, ja sitä löytyy lähes kaikkialta ympäristöstämme - PUR:ia on mm. patjoissa, istumissa ja jalkineiden pohjissa. Autojen pehmeät ja joustavat osat ovat PUR:ia, esim. istuimet ja ohjauspyörä. Jääkaappien ja pakastimien eristeet ovat kokonaan PUR:ia. Alun perin PUR:ia oli pelastusliiveissä, mutta käyttö lämmöneritteenä ylestyi 1970-luvulla.
PC:tä käytetään mm. kypäriin, CD-levyihin, iskunkestäviin ja läpinäkyviin muoveihin, suojalasien linsseihin ja matkapuhelinten näyttöihin, sillä PC:llä on hyvä iskunkestävyys.
PMMA:ta käytetään arkikielisten nimitystensä mukaisesti maaleihin, mutta myös akvaarioihin, valomainoksiin ja biomateriaalina mm. tekohampaisiin.
I: S-Marketin muovipussi antaa periksi aika helposti, ja sen saisi varmaankin repäistyä, mutta yleisen viihtyvyyden ja äidin raivon välttämiseksi en venyttänyt sitä siihen pisteeseen, mutta... no, hups, nyt se meni sitten rikki. Eli aika heikkoa materiaalia venymisen kannalta, jos käyttää kaikki voimat. Venyy paljon ja kestää paljon painoa, mutta ei ole mikään "kuolematon" pussi. Jos kiskaisee äkkiä, pussiin tulee heti kunnon reikä. Ei jatkoon.
II: Apteekin muovipussi. Äitini sanoissa on todella kestävä, jotenka... testataan! Venyy, ei mene rikki. Vaikka kuinka venytän niin venyy venytyspisteeseen, mutta reikää ei tule. Äkkiä repäistessä tulee samanlainen venymisjälki, mutta reikää on turha odottaa, toisin kuin edelliseen pussiin. En tiedä kestosta, eli kuinka paljon painoa voisi ottaa, mutta apteekkipussikisi johon tuskin paria yskänlääkepulloa enempää mahtuu, on aika kestävä. Jatkoon. Tällaisen kassin jos kaupasta saisi niin voisi käyttää varmaankin sata vuotta. Tosin repeytyy esim. ruokapaketin kulmista samalla tavalla kuin kauppakassit. Kokeilin kynnellä.
III: Pieni muovipussi. Olikin jo vähän oletusarvo että ei kestä, sillä hajotan näitä harva se päivä niistä ruokaa ottaessani, ja olen hyvä tekemään umpisolmuja, joten revin nämä AINA rikki enkä avaa solmua. Ensimmäinen ongelma syntyi pussin avaamisessa. Miksi nämä on edelleen näin vaikeita? Jää kohta testi tekemättä... Noin! Auki on! Venyy TODELLA paljon, ja lopulta räksähtää rikki. Ei läpäise kynsitestiä - vähänkin terävä esine menee läpi millisekunneissa. Ei tosiaan kestä nopeaa repäisyä, koko pussi meni halki. Ei jatkoon.
(vasemmalta oikealle) S-Marketin muovipussi repesi ihan kunnialla nopealla kiskaisulla. Apteekin pussille ei käynyt tuota pahempia vammoja nopealla kiskaisulla ja pienellä venytyksellä. S-Marketin pussi venyi tuon verran ennen repeämistään.
Muoveja valmistetaan raakaöljystä, ja noin 4% öljystä käytetään muovien raaka-aineeksi. Muovien valmistukseen käytetään öljynjalostuksessa syntyviä hiilivetyjä ja muita yhdisteitä. Lyhytketjuisia tyydyttämättömiä hiiivetymolekyylejä voidaan liittää yhteen, jolloin saadaan pitkiä molekyyliketjuja eli polymeerejä. Muovin valmistamiseen käytettäviä pieniä molekyylejä kutsutaan monomeereiksi. Esim. eteenistä valmistetussa polyeteenissä saattaa olla jopa 50 000 eteenimonomeeriä liittyneinä yhteen. Polymeerien ominaisuudet ovat erilaiset kuin monomeerien. Luonnostakin löytyy polymeerejä, esim. tärkkelys ja selluloosa, mutta niitä ei kutsuta muoveiksi.
Muovit ovat synteettisiä tai puolisynteettisiä materiaaleja, joita voidaan käsittelyvaiheessa muovata esimerkiksi lämmittämällä ja paineen avulla. Synteettinen tarkoittaa keinotekoisesti tuotettua ja puolisynteettinen osittain keinotekoisesti tuotettua, eli muoveja valmistetaan laboratorioissa ja tehtaissa.
Muoveista löytyy myös liuta erilaisia lisäaineita, joilla voidaan vaikuttaa muovien ominaisuuksiin, esimerkiksi väriin, pehmeyteen ja lujuuteen. Lisäaineita voi olla jopa puolet muovin massasta. Varsinainen tuote, johon muovia tarvitaan, voidaan valmistaa monilla eri menetelmillä, joista esimerkkinä ruiskuvalutekniikka, jossa kuumennettu muovi ruiskutetaan suurella paineella suljettuun muottiin. Tällä tekniikalla on tehty mm. muoviämpärit. Sula muovi voidaan myös puristaa renkaan muotoisen suuttimen läpi ja paisuttaa sisään puhalletun ilman vaikutuksesta ohutseinäiseksi putkeksi. Tällä menetelmällä on tehty muovipussit.
Muovit jaetaan kahteen ryhmään - kertamuoveihin ja kestomuoveihin. Nimistä voi päätellä aika paljon - kertamuovit säilyttävät vain kerran saamansa muodon ja kestomuovit voidaan kuumentamalla laittaa uuteen muotoon. Kertamuoveissa tämä perustuu toisiinsa todella vahvasti sitoutuneisiin polymeerimolekyyleihin joiden sidos ei katkea heti kun muovia lämmitetään, ja kestomuoveissa pitkät, ketjumaiset polymeerimolekyylit kiinnittyvät toisiinsa huonommin, joten ne voivat irrota toisistaan jos ja kun muovia lämmitetään.
Nykyisin on olemassa yli 700 erilaista muovilaatua, joissa kuitenkin käytetään vain 18:aa eri polymeeriä. Eri muoveilla on eri ominaisuuksia, eivätkä kaikki muoviesineet ole siis samasta muoviklimpistä. Osa muoveista on vahvoja, osa läpinäkyviä ja osa venyviä. Jotkut pitävät vettä ja ilmaa, jotkut taas eivät.
Muovien kierrätys on tärkeää, sillä muovi hajoaa huonosti luontoon ja jää esteettiseksi ongelmaksi (roskat maassa). Toisaalta, kun muovi poltetaan, siitä saadaan lämpöä mutta myös haitallisia kaasuja. Muovien kierrättäminen voidaan tehdä mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaanisesti muovijätteestä valmistetaan uusioraaka-ainetta, kemiallisesti muovien sisältämät aineet erotellaan ja muokataan kemiallisilla reaktioilla takaisin pienimolekyylisiksi yhdisteiksi. Nykyään muovin käyttöä säännöstellään ja mietitään hartaasti, sillä jokaisella jätteellä on oma elinkaarensa - muovilla se vaan on niin piiiiitkä.
: TEHTÄVÄT :
372:
373:
a) polyeteenitereftalaattib)polypropeeni
c) polystyreeni
d) polyeteeni (matala tiheys)
374:
a) Db) C
c) B
d) A
375:
a) limsapullotb) rikkoutumisvaara, paino
376:
a) pullot -> ostan Sodastreaminen osta mitään turhaa
teen ruoan enkä osta valmisaterioita
b) edut ja haitat (edut , haitat -)
+ "luonto säästyy"
+ muovi saadaan kiertoon ja uusiokäyttöön.
- en usko että niitä löytyy, kaikki kannattaa kierrättää
c) edut ja haitat (edut , haitat -)
+ poltosta syntyy paljon lämpöenergiaa, joka saadaan mm. polttoaineeksi ja asuntojen lämmitykseen
+ muovi hajoaa huonosti, joten polttaminen on nopea tapa päästä muovista eroon
- muovi hävitetään polttamalla ja niistä voi syntyä epämääräisiä ja vaarallisiakin kaasuja ja muita päästöjä
377:
a) Tiheyden pitää olla 1,0g/cm3 (vakio)b) PVC, PS ja PET uppoavat veteen kelluntakokeessa.
378:
a)ABS: akryylinitriilibutadieenistyreeni
PUR: polyuretaani
PC: polykarbonaatti
PMMA: polymetyylimetakrylaatti (puhekielessä akryyli tai pleksilasi)
b)
ABS:ia käytetään mm. erilaisiin kypäriin, Lego-palikkoihin, veneisiin ja kotitalous- ja konttorikoneisiin. Muovi on jäykkää, mutta kevyttä.
PUR:sta tehdään eniten vaahtomuovia, ja sitä löytyy lähes kaikkialta ympäristöstämme - PUR:ia on mm. patjoissa, istumissa ja jalkineiden pohjissa. Autojen pehmeät ja joustavat osat ovat PUR:ia, esim. istuimet ja ohjauspyörä. Jääkaappien ja pakastimien eristeet ovat kokonaan PUR:ia. Alun perin PUR:ia oli pelastusliiveissä, mutta käyttö lämmöneritteenä ylestyi 1970-luvulla.
PC:tä käytetään mm. kypäriin, CD-levyihin, iskunkestäviin ja läpinäkyviin muoveihin, suojalasien linsseihin ja matkapuhelinten näyttöihin, sillä PC:llä on hyvä iskunkestävyys.
PMMA:ta käytetään arkikielisten nimitystensä mukaisesti maaleihin, mutta myös akvaarioihin, valomainoksiin ja biomateriaalina mm. tekohampaisiin.
379:
Tutkimuskohteet:
I: S-Marketin muovipussi PE-LD (polyeteeni-matala tiheys)
II: Apteekin muovipussi PE-LD (polyeteeni-matala tiheys)
III: Pieni muovipussi (hedelmille yms.) PE-HD (polyeteeni-korkea tiheys)
I: S-Marketin muovipussi antaa periksi aika helposti, ja sen saisi varmaankin repäistyä, mutta yleisen viihtyvyyden ja äidin raivon välttämiseksi en venyttänyt sitä siihen pisteeseen, mutta... no, hups, nyt se meni sitten rikki. Eli aika heikkoa materiaalia venymisen kannalta, jos käyttää kaikki voimat. Venyy paljon ja kestää paljon painoa, mutta ei ole mikään "kuolematon" pussi. Jos kiskaisee äkkiä, pussiin tulee heti kunnon reikä. Ei jatkoon.
II: Apteekin muovipussi. Äitini sanoissa on todella kestävä, jotenka... testataan! Venyy, ei mene rikki. Vaikka kuinka venytän niin venyy venytyspisteeseen, mutta reikää ei tule. Äkkiä repäistessä tulee samanlainen venymisjälki, mutta reikää on turha odottaa, toisin kuin edelliseen pussiin. En tiedä kestosta, eli kuinka paljon painoa voisi ottaa, mutta apteekkipussikisi johon tuskin paria yskänlääkepulloa enempää mahtuu, on aika kestävä. Jatkoon. Tällaisen kassin jos kaupasta saisi niin voisi käyttää varmaankin sata vuotta. Tosin repeytyy esim. ruokapaketin kulmista samalla tavalla kuin kauppakassit. Kokeilin kynnellä.
III: Pieni muovipussi. Olikin jo vähän oletusarvo että ei kestä, sillä hajotan näitä harva se päivä niistä ruokaa ottaessani, ja olen hyvä tekemään umpisolmuja, joten revin nämä AINA rikki enkä avaa solmua. Ensimmäinen ongelma syntyi pussin avaamisessa. Miksi nämä on edelleen näin vaikeita? Jää kohta testi tekemättä... Noin! Auki on! Venyy TODELLA paljon, ja lopulta räksähtää rikki. Ei läpäise kynsitestiä - vähänkin terävä esine menee läpi millisekunneissa. Ei tosiaan kestä nopeaa repäisyä, koko pussi meni halki. Ei jatkoon.
