8.A  Artikkeli: Ville Husgafvel, Modernit mindfulness-menetelmät yhdistävät tutkimustietoa ja buddhalaista ajattelua

Pääasiassa buddhalaisiin harjoitusperinteisiin pohjautuvat mindfulness-menetelmät ovat nykyään osa länsimaista valtavirtakulttuuria. Uskonnollis-filosofisista juuristaan huolimatta menetelmiä hyödynnetään kasvavassa määrin niin julkisissa terveys- ja koulutuspalveluissa, yritysmaailmassa kuin kaupallisilla hyvinvointimarkkinoillakin. Kehitystä on tukenut sekä harjoitusmenetelmien hyötyihin kohdistuva laaja tieteellinen kiinnostus että pyrkimys irrottaa menetelmät niiden taustalla vaikuttavista katsomuksellisista viitekehyksistä. Lukuisista sekulaareista käyttöyhteyksistään huolimatta buddhalainen ajattelu on kuitenkin modernien mindfulness-menetelmien perusteissa monin tavoin läsnä.

’Mindfulness’ on vakiintunut käännös paalinkieliselle buddhalaiselle termille sati, jonka perusmerkityksiä ovat valppaus, tarkkaavaisuus ja muistaminen. Mindfulness-harjoituksen nykymuotoja koskevasta keskustelusta välittyy usein vaikutelma, että kyseessä on jokin selvärajainen harjoitustekniikka tai menetelmä. Tosiasiassa trendikkään nimen alla kulkee valtava määrä erilaisia sovelluksia, kursseja, opaskirjoja ja vakiintuneita harjoitusohjelmia, joiden sisällöt ja tavoitteet voivat huomattavasti poiketa toisistaan. Tämä moninaisuus tekee tarpeelliseksi kohdentaa aiheen tarkastelu tiettyihin harjoitusmenetelmiin ja -konteksteihin.

Mindfulness-pohjaiset harjoitusohjelmat terveydenhuollossa

– – Hyväksyvän, tietoisen läsnäolon sekä säännöllisen meditaatioharjoituksen perustalle rakentuva MBSR-menetelmä otettiin käyttöön Massachusettsin yliopistollisessa sairaalassa vuonna 1979. Kroonisen kivun ja stressin hoitoon suunnatun menetelmän keskeisenä pyrkimyksenä on oppia erottamaan välittömät aistikokemukset niihin liittyvistä arvostelmista ja käsitteellisistä tulkinnoista. Samalla harjoitetaan omien ajatusten ja mielikuvien havainnointia erilaisten emootioiden, toiveiden ja pelkojen sävyttäminä mielen liikkeinä ilman automaattista samaistumista niiden sisältöön ja tunnelataukseen. Nämä harjoituksella kehitettävät taidot tukevat terveydelle ja hyvinvoinnille vahingollisten ajattelu- ja toimintamallien tunnistamista sekä haitallisiksi koetuista ehdollistumista ja tottumuksista vapautumista.

Buddhalaisesta ajattelusta ja länsimaisesta psykologiasta ammentava teoreettinen perusta sekä moderneista zen-, vipassana- ja joogaperinteistä omaksutut harjoitusmenetelmät on myöhempien mindfulness-pohjaisten harjoitusohjelmien myötä valjastettu moniin terapeuttisiin ja pragmaattisiin käyttötarkoituksiin. Tunnetuin ja tutkimusperustaltaan vahvin esimerkki on Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa kehitetty MBCT (mindfulness-based cognitive therapy) -menetelmä, joka on suunnattu uusiutuvan masennuksen hoitoon ja ollut Iso-Britanniassa osa terveydenhuollon virallisia hoitosuosituksia vuodesta 2004 alkaen. Myös Suomessa mindfulness-menetelmät on huomioitu mm. masennuksen ja syömishäiriöiden hoitoon liittyvissä kansallisissa suosituksissa.

Inhimillinen kärsimys ja siitä vapautuminen MBSR-menetelmän perusteissa

Edellä kuvatut kognitiivis-emotionaaliset itsesäätelytaidot ovat yksi buddhalaisen ajattelun ja länsimaisen psykologian keskeisiä vuoropuhelun kohteita, mutta ne eivät kata nykymuotoisten mindfulness-menetelmien buddhalaisten vaikutteiden koko kirjoa. Tätä alleviivaa MBSR-menetelmän kehittäneen amerikkalaisen Jon Kabat-Zinnin (s. 1944) näkemys harjoitusohjelman ”universaalista dharma-perustasta”, eli Buddhan opetusten yleisinhimilliseksi tulkitusta osa-alueesta, johon myös mindfulness-käsite hänen kielenkäytössään viittaa.

Varhaisia buddhalaisia opetuksia seuraten Kabat-Zinn kuvaa emotionaalisen kärsimyksen perussyiksi takertuvan halun sekä asioiden todellista tilaa koskevan ymmärtämättömyyden. Eri muodoissaan ne näkyvät riippuvuuden kaltaisena kiinnittymisenä miellyttäviin kokemuksiin, epämiellyttävien kokemusten torjuntana, omiin vakiintuneisiin näkökulmiin takertumisena sekä todellisuuden ja yksilöllisen minuuden luonnetta koskevina harhakäsityksinä.

Koska asioiden havainnointi- ja tulkintatavat ovat hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia, MBSR-menetelmän perusteksteissä parantuminen kuvataan kokonaisvaltaisena näkökulman muutoksena yksilön tavassa kohdata maailma. Etenkin asioiden pysymättömyyden hyväksyminen sekä kokemus itsestä erottamattomana osana elollista luontoa ja laajempaa maailmankaikkeutta ovat tärkeitä sisäisen tyytyväisyyden, mielentyyneyden ja myötätunnon kehittymisessä. Vakiintuessaan oivallukset heijastuvat ihmisen toimintaan ja eettisiin valintoihin, joiden kautta Kabat-Zinn liittää mindfulness-harjoituksen keskeisenä tekijänä myös ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen muutokseen kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää elämäntapaa. – –