Lahopuuta syntyy puiden kuollessa sekä tuhojen, kuten myrskyjen ja metsäpalojen seurauksena. Sienet, bakteerit ja selkärangattomat eläimet hajottavat puun ligniiniä ja selluloosaa samalla lahottaen puuta. Puun lahoaminen kestää tavallisesti 50 - 100 vuotta ja sen aikana monet eliölajit hyödyntävät lahopuuta eri tavoin, esimerkiksi munimalla sen onkaloihin.

Suomen metsälajeista neljännes, eli 4000 - 5000 lajia, on lahopuista riippuvaisia eli saproksyyleja. Erityisen paljon tässä joukossa on kovakuoriaisia sekä kääpiä. Mitä enemmän lahopuuta on, sitä enemmän meillä on eliölajeja, mutta myös lahopuun laatu vaikuttaa lajien määrään. Lahopuun väheneminen sekä metsien uudistamis- ja hoitotoimet ovat merkittävimmät syyt lajien uhanalaistumiselle metsäelinympäristöjen muuttuessa.

Puu pysyy kuoltuaankin osana metsän monimuotoisuutta vielä pitkän aikaa antaen erilaisille eliöille mahdollisuuden selviytyä. Kolot, kuori ja sienet lahopuun rungolla tuovat monipuolisia koteja eri eliöille. Puun lahotessa siinä olevat yhteyttämisen avulla sidotut mineraalit, vesi ja hiilidioksidi vapautuvat takaisin luontoon ja auttavat täten kasveja ja muita ekosysteemien perustuottajia. Lopuksi lahopuu muuntuu osaksi maata.

Perinteisesti Suomessa on talousmetsistä korjattu ripeästi pois kuolevat ja kaatuneet puut. Puun energiakäyttö vähentää entisestään hakkuutäteiden ja kantojen ja siten lahopuun määrää hakkuualueilla ja metsissä. Lahopuun määrä ja laatu kuuluvat kuitenkin merkittävimpien metsäekosysteemien monimuotoisuutta ylläpitävien tekijöiden joukkoon. Niihin on nykyisin onneksi kiinnitettävä huomiota myös metsän hoidossa. Kaiken kaikkiaan lahopuun määrä Suomessa laskee, mikä voi johtaa useiden eliölajien katoamiseen.

Lahopuuta ei siis ole ikinä liikaa ja juuri sinä voit perustaa omalle takapihallesi oman lahopuutarhan ja täten auttaa eliölajeja selviytymään. Vinkkejä löydät vaikkapa täältä.

Kuvia lahopuusta Haaviston luonnonsuojelualueella, jossa biologian kurssimme vieraili elokuussa 2017:

Lähteet:

Sirke Kajava ja Timo Silver 2016: Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle. https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf Luettu: 24.8.2017

Maj ja Tor Nessling säätiö 2015: Neljä syytä miksi lahopuiden katoaminen olisi suuri katastrofi. http://www.nessling.fi/blogi/nelja-syyta-miksi-lahopuiden-katoaminen-olisi-suuri-katastrofi-blogi/. Luettu: 24.8.2017

Metsäforest: Lahopuu rikastuttaa metsiä. https://www.metsaforest.com/fi/Vinkit-ja-faktat/Pages/Lahopuu-rikastuttaa-metsi%C3%A4.aspx luettu 24.8.2017

Kuvat: Kaisa Leinonen, Maija Eskola