Fysiikka, materiaalit ja tehtävät

Sisältö

Fysiikan osuus on sivustoilla jaettu kolmeen osaan: sähkö ja lämpö, voima ja energia, liike. Lähde: eperusteet-sivusto 

1.Sähkö ja lämpö

  • Kuvailet ja perustelet tavallisia fysiikan ilmiöitä: lämpö ja sähkö.

  • Yhdistät yleisten fysiikan ilmiöiden ominaisuudet ja suureet.


2. Voima ja energia

  • Kuvailet ja perustelet tavallisia fysiikan ilmiöitä: voima, energia

  • Yhdistät yleisten fysiikan ilmiöiden ominaisuudet ja suureet.

  • Lasket yksinkertaisia laskuja energiasta.

3. Liike

  • Kuvailet ja perustelet tavallisia fysiikan ilmiöitä: liike

  • Yhdistät yleisten fysiikan ilmiöiden ominaisuudet ja suureet.

  • Lasket yksinkertaisia laskuja liikkeestä


Soveltaminen kuuluu kaikkiin osioihin

  • Tunnistat, miten otat huomioon fysiikan lainalaisuudet ja turvallisuuden työssä ja arjessa.

  • Tunnistat ilmiöiden ja aineiden vaikutukset ympäristöön.

  • Tunnistat, mihin tarvitset fysiikkaa työssä ja arjessa
    Tunnistat omat fysiikan osaamisen vahvuudet ja kehittämisen kohteet.


    Taustaa fysiikasta

    • ympärillämme luonnossa tapahtuu koko ajan fysikaalisia ilmiöitä
    • tekniset laitteet toimivat fysiikan lakien mukaisesti
    • alun perin vain luonnonilmiöiden havainnointia ja kokemukseen perustuvaa ilmiöiden hyödyntämistä
    • ajan myötä opittiin mittaaminen

     

    suure

    • ilmiön tai olion mitattava ominaisuus on suure
    • (massa, pituus, aika, nopeus, lämpötila, paine, sähkövirta, jännite, momentti, voima, teho, melu)
    • suureen määrittämiseksi tarvitaan mitta sekä suureen yksikkö
    • suure = mittaluku x yksikkö
    • mittaamisen tarkkuus riippuu
    • mittavälineestä
    • mittaajasta
    • mitattavasta kohteesta
    • mittauskertojen lukumäärästä

     

    suureiden jakautuminen

    • skalaarisuureet
      • kuvaa suuruutta (esim. massa, pituus)
    • vektorisuureet
      • suuruuden lisäksi suunta (esim. nopeus, kiihtyvyys)

     

    Avaa linkit, tutustu aineistoon ja katso videot: 

     

    Suureet ja mittaaminen Opetus-TV 

    https://opetus.tv/fysiikka/fy1/suureet-ja-mittaaminen/ 

    Aika, etäisyys ja muumipeikon pohdinnat 

    https://opetus.tv/fysiikka/fy1/aika-etaisyys-ja-muumipeikon-pohdinnat/ 

    1. a) Yhdistä suure ja yksikkö:

    A aika 1 ampeeri

    B pituus 2 sekunti

    C sähkövirta  3 voltti

    D massa  4 watti

    E lämpötila  5 newton

    F voima  6 metri

    G teho  7 kilogramma

    H jännite  8 kelvin

     

    Tee seuraavat muunnokset:

    1. 23 cm = mm
    2. 50 cm = mm
    3. 0,4 cm =  mm
    4. 0,01 cm =  mm
    5. 300 mm = cm
    6. 5000 mm = cm
    7. 2 m = mm
    8. 0,4 m =  mm
    9. 340 mm = m
    10. 240 g =  kg
    11. 1400 g =  kg
    12. 0,4 kg =  g

     

     

1. SI-järjestelmä, sähkö ja lämpö

1. SI-järjestelmän perussuureet ja perusyksiköt

suure = mittaluku x yksikkö

Perusyksiköt
Suure Tunnus Yksikkö Tunnus
pituus l,s metri m
massa m kilogramma kg
aika t sekunti s
sähkövirta I ampeeri A
lämpötila T kelvin K
ainemäärä n mooli mol
valovoima I kandela cd



https://opetus.tv/lukio-ops2016/matematiikka/maa3/yksikkomuunnokset/

Esimerkkejä:

1 kg = 1000 g 
1 g = 1000 mg 
1 mg = 1000 µg
1 µg = 1000 ng
1 ng = 1000 pg
ppm = µg/g

1 m = 10 dm = 100 cm = 1000 mm
1 km = 1000 m
1 m = 100 cm
1 cm = 10 mm

10 3= 1000
10-3 = 0,001
10-6 = 0,000 001
10-9 = 0,000 000 001

Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä. Neliön muotoisen hehtaarin koko on 100 metriä × 100 metriä. Hehtaaria käytetään pinta-alan yksikkönä maa- ja metsätaloudessa. Hehtaari on sata aaria. 

1 ha = 0,01 km2
1 ha = 100 a
1 ha = 10 000m2 
1 a = 0,01 ha
1 km² = 100 ha
Esim. muunna seuraavat mitat millimetreiksi (kun yksikkö pienenee, lukuarvo suurenee):
a) 1 cm
b) 2 m
c) 500 µm

Tehtävä 1 b) Yksikkömuunnoksia:

a) Muuta senttimetreiksi.*

13 mm
 
 
b) Muuta millimetreiksi* 

42 dm
 
 
c) Muuta desimetreiksi*
 
1 m
 
 
d) Muuta kilometreiksi*

20 m
 
 
e) Muuta hehtaareiksi*
 
500 m2
 
 
f) Muuta grammoiksi*

0,5 kg
 
 
g) Muuta milligrammoiksi*
 
1000 µg
 
 
h) Muuta neliödesimetreiksi*
 
123 000 mm2
 
 
i) Muuta kuutiosenttimetreiksi*

1240 mm3
 
 
j) Muuta kuutiometreiksi*
 
32000 cm3

k) Muuta milligrammoiksi

20 x 103 ng

l) Muuta mikrogrammoiksi

0,005 g


Tehtävä 2. Perehdy SI-järjestelmään ja tarkastele yhtä suuretta. Laadi infoesite.
 
Tehtävä 3. Kaverukset pääsevät kesätöihin koneliikkeeseen. Heidän tehtävänään oli suorittaa öljynvaihto ruohonleikkureihin. Koneen öljyntilavuus on 6 dl. Kuinka moneen öljynvaihtoon 4 litran kannullinen riittää?

Tehtävä 4. Mehupurkin tuoteselostuksessa ilmoitetaan mehun C-vitamiinipitoisuudeksi 38mg/100g, joka on 63% päivän saantisuosituksesta.
a) kuinka monta mg on C-vitamiinin päivittäinen saantisuositus?
b) kuinka paljon mehua tulee juoda, jotta päivän saantisuositus täyttyisi?

Tehtävä 5. Polttomoottorin bensiinissä tulee olla 2,5% 2-tahtiöljyä. Kuinka Paljon öljyä ja bensiiniä on mitattava, jotta saadaan 5,0 l polttoainetta?


2. Sähkö ja lämpö

Katso video. Millaisia vaikutuksia sähkövirralla on?



Tehtävä 6 a) Kerro kodin sähkölaitteesta ja kuinka se toimii. Mitä työturvallisuusasioita on huomioitava sähkölaitteen kanssa? Mitä jokainen sähkönkäyttäjä voi tehdä? Lähde tukes.fi. Tee posteri (koko A4).

6 b) Tutustutaan sähkösopimuksiin

Jokaisen kodin asukkaat tekevät sähkösopimuksen yleensä itse. Käytännössä asukkaat valitsevat sähköyhtiön, jolta haluavat sähköä ostaa ja sen, millaista sähköä he haluavat ostaa.

Sähkösopimusta tehdessä valintaan voivat vaikuttaa mm. sähkön hinta sekä se, miten ja missä sähkö on tuotettu.

a) Selvitä ensin netistä seuraavat asiat:

  • Mitä tarkoittavat käsitteet yleissähkö ja aikasähkö (yö- ja päiväsähkö)? Entä kausisähkö? 
  • Sähkölaskun summa koostuu yleensä kolmesta osasta. Mitä nämä ovat?
  • Mitä tarkoittaa lyhenne kWh?

b) Valitse sitten tarkempaan tarkasteluun yksi Suomessa toimiva sähköyhtiö ja selvitä seuraavat asiat:

  • Minkä yhtiön valitsit?
  • Mille alueelle yhtiö toimittaa sähköä?
  • Millä tavoin yhtiön myymä sähkö on tuotettu? Jos vaihtoehtoja on useita, mainitse ne kaikki! (Huom! Tämän tiedon löytäminen voi vaatia sinnikkyyttä!)
  • Kuinka paljon maksaa 1 kWh sähköä? Mitä muita maksuja sopimukseen sisältyy? (Huom! Tähän kysymykseen ei ole yksioikoista vastausta. Kerro, miten päädyit vastaukseesi.)





Kaavoja:

E=Pt; E=energia (J), P= teho (W), t =aika (h)
P=UI; P= teho (W), U= jännite (V), I= sähkövirta (A)
1 kWh = 1000 W x 1 h = 1000 W x 3600 s = 3600000 J = 3600 kJ = 3,6 MJ

Tehtävä 7. Kaverukset imuroivat autoa. Imurin teho on 1200W. Imurointi kestää 45 min. Kuinka paljon on sähköenergian kulutus imuroinnin aikana? Kuinka paljon imurointi tuli maksamaan, kun yksi kilowattitunti sähköä maksaa 12snt?

Tehtävä 8. Kotitaloudessa pistorasiat on suojattu 10 A sulakkeella. Kuinka suuri teho pistorasiasta voidaan ottaa, kun verkkojännite on 230 V? Jos pistorasiasta otetaan suurempi teho, mitä tapahtuu?

Katso video:


Lämpöenergia on yksi energian esiintymismuoto. Lämpö on energiaa, joka siirtyy lämpötilaeron vuoksi kappaleesta toiseen. Tällöin kylmempi kappale kuumenee ja kuumempi jäähtyy. Lopussa lämpötilaerot ovat tasoittuneet. Toisaalta lämpöenergia voidaan käsittää myös aineen rakenneosasten liike-energiaksi. Esim. saunassa lämpöenergia siirtyy kiukaasta ympäristöön säteilemällä, johtumalla, vesihöyryn mukana kulkeutumalla löylyn heiton yhteydessä. Olomuodon muutokset joko vapauttavat tai sitovat energiaa. Kiukaasta höyrystyvä vesi sitoo energiaa ja samalla laskee kiukaan lämpötilaa. Vastaavasti saunojan iholle tiivistyessään vesihöyry vapauttaa energiaa, jolloin seurauksena on lämmönaistimus iholla.

Q=kappaleen luovuttama tai vastaanottama lämpöenergia, c=ominaislämpökapasiteetti, m=massa, Δt =lämpötilan muutos
Q=cmΔt 

Tehtävä 9. Olomuotojen muutokset ja niissä tapahtuvat energian muutokset. Tee kaaviokuva. Esimerkkinä voi olla esim. vesi.

Mistä olomuodon muutoksesta on kyse?
a) H2O (g) → H2O (l)
b) H2O (l) → H2O (s)
c) CO2 (s) → CO2 (g)
d) H2O (g) → H2O (s)

Olomuotojen muutokset

>> energiaa sitoutuu >>

kiinteä neste kaasu

<< energiaa vapautuu <<





Lisätehtävä. Sekoitetaan vatiin vettä. Kuumavesi padassa on 100 C ja kaivovesi on 10 C.
Padasta vettä otetaan 2 litraa ja kaivosta 4 litraa. Mikä on veden loppulämpötila?

2. Energia ja voima


1. Energia

Energialajit

Energia voi esiintyä eri muodoissa
  • Vapaana
    • Auringon säteilyenergia
    • Lämpöenergia
    • liike-energia

  • Sidottuna (varastoituna)
    • kemiallinen energia (varastoituneena kemiallisiin sidoksiin)
    • ydinenergia (atomin ytimeen varastoitunut energia, muista E=mc2!)
    • potentiaalienergia

    • Energian säilymislaki: Energia voi muuttua muodosta toiseen, mutta ei hävitä!
    • Lämmön säilymislaki: Lämpö siirtyy aina kuumemmasta kylmempään
      • (lämpö on energiaa, joten se ei voi hävitä!)
Tehtävä 10. Perehdy yhteen vapaaseen tai sidottuun energian muotoon (tee infoesite).
  • Sidottu energia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa eli kemiallista energiaa (aineen rakenteeseen varastoitunutta energiaa, esim. ruoka) tai potentiaalienergiaa (esim. viritetty jousi tai maanpinnan tasolta nostettu kappale).
  • Vapaata energiaa ovat liike-energia, lämpöenergia, valoenergia ja sähköenergia.

Potentiaalienergia : Ep = mgh, yksikkö on joule (J)
m=massa (kg) h=korkeus (m) g=putoamiskiihtyvyys m/s2
g= 9,81 m/s2
Potentiaalienergian yksikkö on (Ep ) = (m)(g)(h)=kg x m/s2 x m =kgm/s2 =joule =J
Liike-energia: Ek = 1/2mv2 , yksikkö on joule (J)
Liike-energian yksikkö on (m)(v)2 = kg x (m/s)2 = kgm2 /s2 =joule =J

Katso video:



Tehtävä 11. 1000 gramman punnus nostetaan 1 metrin korkeudelle. Kuinka paljon punnuksen potentiaalienergia lisääntyy?
(tämä energia kuluu ihmisen elimistössä noston aikana)

Tehtävä 12. Kaverukset ajoivat autolla (massa 950 kg) 100 km/h nopeudella. Kuinka suuri liike-energia autolla oli? Muista muuntaa nopeus m/s.

Törmäys nopeudella 50 km/h vastaa pudotusta 10 m korkeudelta!!!

Tehtävä 13. Kerro esimerkein potentiaali- ja liike-energiasta.

Esimerkkejä potentiaalienergiasta:

1. Vesivoimalaitokset: Vesivoimalaitosten säiliöissä varastoidulla vedellä on gravitaatiopotentiaalienergiaa, joka muuttuu sähköenergiaksi.
2. Jouset: Jouset varastoivat elastista potentiaalienergiaa, kun niitä puristetaan tai venytetään.
3. Akut: Akut varastoivat kemiallista potentiaalienergiaa, joka voidaan muuntaa sähköenergiaksi.
4. Ruoka: Ruoka sisältää potentiaalista energiaa, joka vapautuu ruoansulatuksen aikana ja tuottaa energiaa keholle.
5. Polttoaineet: Polttoaineet, kuten bensiini ja diesel, varastoivat potentiaalienergiaa, joka muuttuu moottorissa liike-energiaksi.
6. Magneetit: Magneetit varastoivat magneettista potentiaalienergiaa, jota voidaan käyttää sähkömoottoreissa.
7. Jousi ja nuoli: Jousijänne varastoi elastista potentiaalienergiaa, joka vapautuu, kun nuoli ammutaan.
8. Vaa'at: Vaa'at varastoivat gravitaatiopotentiaalienergiaa, joka vapautuu, kun esinettä nostetaan.
9. Vedettävät kellot: Vedettävät kellot varastoivat jousiinsa elastista potentiaalienergiaa, joka vapautuu viisarien liikuttamiseksi.
10. Säilykkeet: Suolakurkku varastoi kemiallista potentiaalienergiaa, joka voi vapautua kypsennyksen aikana.
11. Ritsat: Ritsat varastoivat elastista potentiaalienergiaa, joka vapautuu, kun kivi heitetään.
12. Puut: Puut varastoivat korkeuteensa painovoimapotentiaalienergiaa, joka voidaan muuntaa rakentamiseen soveltuvaksi puutavaraksi.
13. Vedettävät lelut: Vedettävät lelut varastoivat jousiinsa elastista potentiaalienergiaa, joka vapautuu lelun liikuttamiseksi.
14. Vedenkäsittelylaitos: Vedenkäsittelysäiliöihin varastoidulla vedellä on potentiaalienergiaa, joka muunnetaan sähköenergiaksi pumppaamista varten.
15. Katapultit: Katapultit varastoivat elastista potentiaalienergiaa, joka vapautuu, kun ammus laukaistaan.
16. Tikapuut: Portaikko varastoi gravitaatiopotentiaalienergiaa, joka vapautuu, kun joku kiipeää portaita.
17. Kattotuulettimet: Kattotuulettimet varastoivat sähköistä potentiaalienergiaa, joka muunnetaan kineettiseksi energiaksi lapojen liikuttamiseksi.
18. Heilurikellot: Heilurikellot varastoivat gravitaatiopotentiaalienergiaa, joka vapautuu heilurin liikkeen ylläpitämiseksi.
19. Trampoliinit: Trampoliinit varastoivat elastista potentiaalienergiaa, joka vapautuu, kun joku hyppää niille.
20. Aurinkoenergialla toimivat laturit: Aurinkolatauslaitteet varastoivat auringon potentiaalienergiaa, joka muunnetaan sähköenergiaksi elektronisten laitteiden lataamista varten.

Esimerkkejä kineettisestä energiasta:

1. Liikkuva auto: Kun auto liikkuu, sillä on kineettistä energiaa nopeutensa ja massansa vuoksi. Tämä energia on välttämätöntä ajoneuvon liikkeelle.

2. Heiluri liikkeessä: Liikkuvalla heilurilla on liike-energiaa, joka muuttuu potentiaalienergiaksi sen liikkuessa ylöspäin.

3. Jalkapalloa potkaistaan: Kun jalkapalloa potkaistaan, se saa liike-energiaa, joka saa sen liikkumaan kohti maalia.

4. Lentokone nousemassa ilmaan: Lentoonlähdön aikana lentokone saa kineettistä energiaa, kun se lisää nopeutta kiitotiellä.

5. Juokseva henkilö: Kun ihminen juoksee, hänellä on kineettistä energiaa nopean liikkumisensa ansiosta.

6. Newtonin heiluri: Newtonin heiluri on lelu, joka havainnollistaa kineettisen ja potentiaalienergian säilymistä.

7. Rullalauta alas ramppia: Ramppia alas laskevalla rullalaudalla on liike-energiaa nopeudensa ja liikkuvan massansa vuoksi.

8. Liikkuva juna: Liikkuvalla junalla on liike-energiaa, joka on välttämätöntä sen liikkumiselle raiteilla.

9. Polkupyörä liikkeessä: Kun joku polkee polkupyörää, sillä on liike-energiaa, joka työntää sitä eteenpäin.

10. Lattialle putoava matkapuhelin: Kun matkapuhelin putoaa maahan, sillä on liike-energiaa, joka haihtuu törmäyksen vaikutuksesta.



Newtonin ensimmäinen laki (jatkavuuden laki): ”Jos kappaleeseen ei vaikuta mitään ulkoista voimaa, kappale jatkaa tasaista, suoraviivaista liikettä tai pysyy levossa.”

Newtonin toinen laki eli dynamiikan peruslaki sekä kokonaisvoiman käsite

Kappaleeseen vaikuttavan voiman suuruus on kappaleen massan ja kappaleen kiihtyvyyden tulo

Newtonin kolmas laki eli voiman ja vastavoiman laki

Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus aiheuttaa kappaleisiin yhtä suuret vastakkaissuuntaiset voimat, jotka ovat toistensa vastavoimia.

 

Opetus-TV videot 1,2,3 https://opetus.tv/fysiikka/fy1/newtonin-lait/



2. Voima ja teho

Voiman tekemä työ = voiman ja matkan tulo
Voima: W=Fs, W=työ (J), F=voima (N), s=matka (m)

Paino (eli siis painovoima) lasketaan kaavalla
G=m⋅g​

esim. 1: Henkilön massa on 70 kg kuinka suuri paino häneen kohdistuu? (eli kuinka suurella voimalla maa vetää häntä puoleensa?)
    • G=mg=70kg⋅10m/s2=700N​
    • yksikkö newton on sovittu olevan sama asia kuin kg⋅m/s2​ koska se on helpompi kirjoittaa

Fysiikassa työtä tehdään, kun kappaletta siirretään paikasta toiseen.

Teho =työ/työhön kulutettu aika
P=W/t, P=teho (W), W=työ (J), t=aika (s)
1 kWh = 3600 kJ = 3,6 MJ

Tehtävä 14. (kotitehtävä)
  • Määritä tekemäsi nostotyö ja teho portaita ylösnoustessa.
  • Voit tehdä tutkimuksen haluamallasi tavalla (esim.matka alhaalta ylös)
  • Mitä tietoja tarvitset?
  • Tee tuloksista vihkoon siisti yhteenveto (laskut & tulokset!)

nimi paino
voima
G (N)		 korkeus
h (m)		 työ
W=Gh
(Nm=J)		 aika
t (s)		 teho
P=W/t
(J/s = W (watti)
           
           
           
           
           


3. Liike ja ympäristö

Suoraviivainen liike on sellaista, jossa ei tapahdu suunnanmuutoksia.

Tasainen liike - vakionopeus

Kertausvideo:



keskinopeus = siirtymä/siirtymään kulutettu aika = paikka lopussa - paikka alussa/siirtymään kulutettu aika = s/t

Kun kappale liikkuu vakionopeudella (merkitään tämän vakionopeuden suuruutta tässä v0), sen paikka (x) muuttuu jokaisen sekunnin aikana yhtä paljon. Tällöin puhutaan tasaisesta liikkeestä. Jos kappale lähtee liikkeelle paikasta x0 (paikka hetkellä t = 0 s), sen paikka hetkellä t voidaan laskea yhtälöstä:

x(t) = x0 + v0t

Tämä on suoran yhtälö, joten paikkafunktion x(t) kuvaaja (t, x)koordinaatistossa on suora (vertaa y(x) = kx + b). Tämän suoran kulmakerroin on nopeus v0 ja lähtöpaikka x0 on sama kuin suoran ja pystysuoran akselin leikkauspiste.

Kokeellisesti voimme määrittää paikkafunktion mittaamalla kappaleen paikan eri ajanhetkillä ja piirtämällä paikan kuvaajan. Tasaisessa liikkeessä tästä kuvaajasta laskettu suoran kulmakerroin on kappaleen nopeus v0 ja pystyakselin leikkauspiste on lähtöpaikka x0.

Negatiivinen nopeus tarkoittaa vastakkaiseen suuntaan liikkumista. Jos siis vertaillaan esimerkiksi kahden samalla suoralla tiellä liikkuvan auton nopeuksia.

Tehtävä 15.

Keskinopeus

keskinopeus = kokonaismatka / matkaan kulutettu aika

keskinopeuden yksikkö on 

 

kävelijä 5 km/h =  m/s (muunna)

ääni ilmassa 340 m/s  =  km/h (muunna)

ääni vedessä 1500 m/s

ääni alumiinissa 5000 m/s

valonnopeus 300 000 km/s

 

Nopeuden yksikön m/s muuntaminen muotoon km/h ja päinvastoin

=> kerro luvulla 3,6

=> jaa luvulla 3,6

Laske taulukkoon muunnokset

 

km/h

m/s

tuuliasteikolla

Ajonopeus

40

?

navakkaa tuulta

 

?

13,9

kovaa tuulta

 

60

?

kovaa tuulta

 

80

?

myrskyä

 

?

27,8

myrskyä

 

120

?

hirmumyrskyä

 

 

 

 

 

vrt. tuulennopeuksiin https://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet

v=s/t; s= v=nopeus (m/s), matka (m), t=aika (s)
s=vt

Tehtävä 16. Kaverukset testasivat auton nopeusmittarin näyttämää ajamalla 40 km/h mittarinopeudella. Kahden pyväsvälin 100m matkaan kului aikaa 10 s. a) Mikä oli mittauksen mukaan todellinen nopeus? Missä ajassa auton olisi pitänyt kulkea pylväsväli, jotta mittari olisi näyttänyt oikein?

Tehtävä 17. Kaverukset näkevät salaman välähdyksen ja kuulivat jyrähdyksen 9 sekunnin kuluttua. Kuinka kaukana ukonilma on havaintopaikasta? Äänen nopeus ilmassa on 340 m/s

Esimerkki momentista M (Nm)
Voiman vääntövaikutusta sanotaan voiman momentiksi.
M = F∙d
M – voiman momentti (Nm)
F – voima (N)
d – etäisyys kiertoakselista eli voiman varsi (m)
Esimerkkitehtävä:
Kuinka suuri momentti kohdistuu pulttiin, kun sitä väännetään 280 mm pitkällä avaimella 400 N:n voimalla?
Ratkaisu: F= 400 N
d= 280 mm = 0, 28m
M- ?
M= F∙d
M= 400 N∙0,28 m = 112 Nm
Vastaus: voiman momentti on 112 Nm


Ympäristö

Katso video:



Tehtävä 18. Kerro ympäristössä tapahtuvasta säteilystä. Perehdy yhteen säteilynmuotoon mm. sen vaikutuksiin, aallonpituuksiin, käyttötarkoituksiin. Tee posteri (muista lähdeluettelo).

Tehtävä19. Pohdi, miten voit hyödyntää ja mihin tarvitset oppimaasi fysiikkaa omassa työssäsi ja arjessasi. Tee Mind Map ajatuskartta.