Minä ihmisenä
Minä ihmisenä
12. Ihmisen hyvinvointi
Ihmisen hyvinvointi:
Tiesin:
Ihmissuhteet:
Ystävyys on kullanarvoinen asia. Ystävä ymmärtää jos toisella on huono päivä. Ystävyydestä saa turvallisuutta, voimaa, hyvää mieltä ja energiaa. Eri tilanteissa olisi hyvä osata tulkita toisen sanoja myös ilmeitä ja eleitä. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä.
Kuva1
Opiskelutaidot:
Opiskelu on nuoren ja lapsen työtä. Koulupäivät eivät tunnu niin raskaalle jos pysyy oikeilla opiskelurutiineilla. Opiskelutaitoja: ole kärsivällinen, tee muistiinpanoja, opettele muistisääntöjä, huolehdi aikatauluista, valmistaudu, kuuntele, keskity ja innostu.
Kuva2
Perhe:
Kaikki perheet ovat erinlaisia. Perheissä yleensä autetaan ja kannustetaan toisia. Aikuiset hakeutuvat olemaan turvallisia nuoren kasvua tukevia lähimmäisiä.
Kuva3
Lepo:
Hyvä uni tekee hyvää nuoren terveydelle. Joskus voi tuntua siltä ettei haluaisi mennä millään nukkumaan. Jos ei nuku monena yönävoi muuttua ärtyneeksi. Jos menet aikaisin nukkumaan aamulla on helpompi herätä.
Kuva4
Harrastukset:
Tärkeintä hyvinvoinnille on harrastukset. Harrastukset edistävät taitojasi ja tietojasi. On tärkeää että viihdyt harrastuksessasi.
Kuva5
Osallistuminen:
On tärkeää osallistua asioihin. Arvostus ja luottamus eneentyvät kun joku ottaa huomioon toimintasi.
Kuva6
Liikunta:
Ihminen tarvitsee paljon liikuntaa. Liikkumalla kohotat vireystasoasi ja saat kuntosi kohenemaan. Hyviä liikunta juttuja on esim. reipas kävely, pelata pallolla, voimistella tai juosta.
Kuva7
Monipuolinen ruoka:
Ihminen tarvitsee joka päivä vettä ja ruokaa. Ruokaa pitäisi syödä aamiaisen-, lounas-, välipala-, päivällis- ja iltapala-aikaan. Kasviksia on hyvä syödä. Energiaa pitää saada.
Kuva8
Päihteet:
Päihteitä ovat tupakat, alkoholi ja huumeet. Päihteet ovat vaarallisia ihmiselle. Ne aiheuttavat riippuvuutta. Päihteistä kieltäytyminen on järkevää.
Kuva9
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
Kuva7
Kuva8
Kuva9
Tiesin:
- Hyvä uni tekee hyvää nuoren terveydelle.
- Jokaisella on oikeus olla oma itsensä.
- Opiskelu on nuoren ja lapsen työtä.
- Tärkeintä hyvinvoinnille on harrastukset.
- Arvostus ja luottamus eneentyvät kun joku ottaa huomioon toimintasi.
- Koulupäivät eivät tunnu niin raskaalle jos pysyy oikeilla opiskelurutiineilla.
Ihmissuhteet:
Ystävyys on kullanarvoinen asia. Ystävä ymmärtää jos toisella on huono päivä. Ystävyydestä saa turvallisuutta, voimaa, hyvää mieltä ja energiaa. Eri tilanteissa olisi hyvä osata tulkita toisen sanoja myös ilmeitä ja eleitä. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä.
Kuva1Opiskelutaidot:
Opiskelu on nuoren ja lapsen työtä. Koulupäivät eivät tunnu niin raskaalle jos pysyy oikeilla opiskelurutiineilla. Opiskelutaitoja: ole kärsivällinen, tee muistiinpanoja, opettele muistisääntöjä, huolehdi aikatauluista, valmistaudu, kuuntele, keskity ja innostu.
Kuva2Perhe:
Kaikki perheet ovat erinlaisia. Perheissä yleensä autetaan ja kannustetaan toisia. Aikuiset hakeutuvat olemaan turvallisia nuoren kasvua tukevia lähimmäisiä.
Kuva3Lepo:
Hyvä uni tekee hyvää nuoren terveydelle. Joskus voi tuntua siltä ettei haluaisi mennä millään nukkumaan. Jos ei nuku monena yönävoi muuttua ärtyneeksi. Jos menet aikaisin nukkumaan aamulla on helpompi herätä.
Kuva4Harrastukset:
Tärkeintä hyvinvoinnille on harrastukset. Harrastukset edistävät taitojasi ja tietojasi. On tärkeää että viihdyt harrastuksessasi.
Kuva5Osallistuminen:
On tärkeää osallistua asioihin. Arvostus ja luottamus eneentyvät kun joku ottaa huomioon toimintasi.
Kuva6Liikunta:
Ihminen tarvitsee paljon liikuntaa. Liikkumalla kohotat vireystasoasi ja saat kuntosi kohenemaan. Hyviä liikunta juttuja on esim. reipas kävely, pelata pallolla, voimistella tai juosta.
Kuva7Monipuolinen ruoka:
Ihminen tarvitsee joka päivä vettä ja ruokaa. Ruokaa pitäisi syödä aamiaisen-, lounas-, välipala-, päivällis- ja iltapala-aikaan. Kasviksia on hyvä syödä. Energiaa pitää saada.
Kuva8Päihteet:
Päihteitä ovat tupakat, alkoholi ja huumeet. Päihteet ovat vaarallisia ihmiselle. Ne aiheuttavat riippuvuutta. Päihteistä kieltäytyminen on järkevää.
Kuva9Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
Kuva7
Kuva8
Kuva9
11. Ihmisen syntyminen
Ihmisen syntyminen:
Tiesin:
Hedelmöitys:
Munasolu kypsyy naisen munasarjassa ja se irtoaa. Emättimeen menee yhdynnän seurauksena miehen siittimestä siittiöitä. Kohdun läpi munajohtimeen uivat siittiöt. Munasolun hedelmöittää nopein siittiö.
Kuva1
Kehitys kohdussa:
Hedelmöyttynyt munasolu muuttuu alkioksi. Muutaman millimetrin kokoinen alkio tunnistaa ihmiseksi sitä myös aletaan kutsua sikiöksi. Sikiö kehittyy kohdussa. Sitä suojaa lapsivesi. Se tarvitsee ravintoa ja happea. Sikiö saa niitä äidiltä napanuoran kautta.
Kuva2
Syntyminen:
Lapsi syntyy 9 kk jälkeen. Lapsi tulee pois emättimen kautta. Kun lapsi on syntynyt siltä leikataan napanuora. Lapsi alkaa hengittää itse. Vauva kaipaa turvaa ja hellyyttä.
Kuva3
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Tiesin:
- Lapsi syntyy 9 kk jälkeen.
- Kun lapsi on syntynyt siltä leikataan napanuora.
- Lapsi alkaa hengittää itse.
Opin:
- Lapsi tulee pois emättimen kautta.
- Sikiötä suojaa lapsivesi.
- Hedelmöittynyt munasolu muuttuu alkioksi.
Hedelmöitys:
Munasolu kypsyy naisen munasarjassa ja se irtoaa. Emättimeen menee yhdynnän seurauksena miehen siittimestä siittiöitä. Kohdun läpi munajohtimeen uivat siittiöt. Munasolun hedelmöittää nopein siittiö.
Kuva1Kehitys kohdussa:
Hedelmöyttynyt munasolu muuttuu alkioksi. Muutaman millimetrin kokoinen alkio tunnistaa ihmiseksi sitä myös aletaan kutsua sikiöksi. Sikiö kehittyy kohdussa. Sitä suojaa lapsivesi. Se tarvitsee ravintoa ja happea. Sikiö saa niitä äidiltä napanuoran kautta.
Kuva2Syntyminen:
Lapsi syntyy 9 kk jälkeen. Lapsi tulee pois emättimen kautta. Kun lapsi on syntynyt siltä leikataan napanuora. Lapsi alkaa hengittää itse. Vauva kaipaa turvaa ja hellyyttä.
Kuva3Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
10. Murrosikä
Murrosikä:
Tiesin:
Murrosikä:
Murrosikä alkaa n. 9-14 vuotiaana. Murrosikä johtuu hormonien erityksen muutoksista. Murrosikäinen kasvaa pituutta. Hikeä alkaa tulle enemmän. Finnien tuleminen on yleisempää. Murrosiässä koulupäivät voi tuntua kurjilta.
Kuva1
Pojat:
Poikien kivekset alkaa kasvaa n. 12 vuotiaana. Poikien ääni madaltuu ja karvat kasvaa. Poikien siittiöt on sukupuolisoluja. Ne varastoutuvat lisäkiveksiin. Siittiöt purkautuvat pois siemensyöksyssä.
Kuva2
Tytöt:
Tytön murrosiässä lantio levenee. Murrosiässä munasarjoissa alkaa kypsyä munasoluja. Kuukautiset voi olla hieman kivuliaat. Murrosikäisen tytön kuukautisetvoi olla epäsäännölliset. Niitten nimi tulee siitä että ne tulee n. kuukauden välein. Ne kestävät yleensä parin päivän.
Kuva3
Tunteet:
Omat vanhemmat on seuranneet lapsen kehitystä ja kasvua. Murrosiässä vanhempien huolehtivaisuus voi tuntua kauhealta.
Kuva4
Hyvinvointi:
Luonteenpiirteet ja ulkonäkö tulee geeneistä. Murrosiässä tunteet usein menevät laidasta laitaan. Tärkeää on tuntea omat vahvuudet ja kehitykset.
Kuva5
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Tiesin:
- Murrosikä alkaa n. 9-14 vuotiaana.
- Murrosikäinen kasvaa pituutta.
- Hikeä alkaa tulla enemmän.
- Murrosikä johtuu hormonien erityksen muutoksista.
- Luonteenpiirteet ja ulkonäkö tulee geeneistä.
- Tärkeää on tuntea omat vahvuudet ja kehitykset.
Murrosikä:
Murrosikä alkaa n. 9-14 vuotiaana. Murrosikä johtuu hormonien erityksen muutoksista. Murrosikäinen kasvaa pituutta. Hikeä alkaa tulle enemmän. Finnien tuleminen on yleisempää. Murrosiässä koulupäivät voi tuntua kurjilta.
Kuva1Pojat:
Poikien kivekset alkaa kasvaa n. 12 vuotiaana. Poikien ääni madaltuu ja karvat kasvaa. Poikien siittiöt on sukupuolisoluja. Ne varastoutuvat lisäkiveksiin. Siittiöt purkautuvat pois siemensyöksyssä.
Kuva2Tytöt:
Tytön murrosiässä lantio levenee. Murrosiässä munasarjoissa alkaa kypsyä munasoluja. Kuukautiset voi olla hieman kivuliaat. Murrosikäisen tytön kuukautisetvoi olla epäsäännölliset. Niitten nimi tulee siitä että ne tulee n. kuukauden välein. Ne kestävät yleensä parin päivän.
Kuva3Tunteet:
Omat vanhemmat on seuranneet lapsen kehitystä ja kasvua. Murrosiässä vanhempien huolehtivaisuus voi tuntua kauhealta.
Kuva4Hyvinvointi:
Luonteenpiirteet ja ulkonäkö tulee geeneistä. Murrosiässä tunteet usein menevät laidasta laitaan. Tärkeää on tuntea omat vahvuudet ja kehitykset.
Kuva5Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
9. Kuulo- ja näköaisti
Kuulo- ja näköaisti:
Tiesin:
Kuulo:
Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni menee korvakäytävää pitkin tärykalvolle. Voimistunut ääni menee välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan. Ääniaistimus menee kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle. Kuulon suojaaminen on tärkeää. Musiikkia liian kovalla kuunteleminen vaurioittaa kuuloa. Tasapaino- ja liike-elimet sijaitsevat sisäkorvassa.
Kuva1
Näkö:
Pääkopan sisällä silmät on suojassa. Näemme silmistä vain sarveiskalvon, värikalvon ja linssin. Tieto kuvasta kulkee näköhermoa pitkin aivoihin. Värikalvon tehtävä on säädellä kuinka paljon valoa tulee silmään. Linssin työtä voi auttaa silmälasit. Silmiä pitää suojella hyvin.
Kuva2
Aistit:
Ihmisellä on 5 aistia kuulo, näkö, maku, haju ja tunto. Tärkeimmät ovat maku- ja hajuaisti.
Kuva3
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Tiesin:
- Ihmisellä on 5 aistia.
- Aistit on maku, näkö, haju, kuulo ja tunto.
- Kuulon suojaaminen on tärkeää.
- Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan.
- Linssin työtä voi auttaa silmälasit.
- Tasapaino- ja liike-elimet sijaitsevat sisäkorvassa.
Kuulo:
Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni menee korvakäytävää pitkin tärykalvolle. Voimistunut ääni menee välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan. Ääniaistimus menee kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle. Kuulon suojaaminen on tärkeää. Musiikkia liian kovalla kuunteleminen vaurioittaa kuuloa. Tasapaino- ja liike-elimet sijaitsevat sisäkorvassa.
Kuva1Näkö:
Pääkopan sisällä silmät on suojassa. Näemme silmistä vain sarveiskalvon, värikalvon ja linssin. Tieto kuvasta kulkee näköhermoa pitkin aivoihin. Värikalvon tehtävä on säädellä kuinka paljon valoa tulee silmään. Linssin työtä voi auttaa silmälasit. Silmiä pitää suojella hyvin.
Kuva2Aistit:
Ihmisellä on 5 aistia kuulo, näkö, maku, haju ja tunto. Tärkeimmät ovat maku- ja hajuaisti.
Kuva3Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
8. Aivot
Aivot:
Tiesin:
Aivot:
Aivoja suojaa pääkallon luut. Aivot on hyytelömäistä kudosta. Isoaivojen eri osissa on omat alueet monille eri alueille eli makualue, tuntoalue, näköalue, kuuloalue, hajualue ja liikealue. Aivoilla on monta osaa. Aivot tarvitsevat energiaa ja happea. Muisti on aivojen kyky varastoida tietoa. Ei kannata lukea kokeisiin lukemisen vuoksi vaan aivojen muistamisen. Oppimisessa syntyy uusia aivoissa olevissa soluissayhteyksiä.
Kuva1
Hermot:
Tieto menee hermoissa aivoista selkäytimeen. Hermojen verkosto on hermosto. Tärkeimpiä tiedon hankkijoita on aistinsolut. Ihon tuntosolut aistivat onko kylmä vai lämmin.
Kuva2
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Tiesin:
- Aivoja suojaa pääkallon luut.
- Aivot tarvitsevat energiaa ja happea.
- Aivoilla on monta osaa.
- Aivot on hyytelömäistä kudosta.
- Tieto menee hermoissa aivoista selkäytimeen.
- Hermojen verkosto on hermosto.
Aivot:
Aivoja suojaa pääkallon luut. Aivot on hyytelömäistä kudosta. Isoaivojen eri osissa on omat alueet monille eri alueille eli makualue, tuntoalue, näköalue, kuuloalue, hajualue ja liikealue. Aivoilla on monta osaa. Aivot tarvitsevat energiaa ja happea. Muisti on aivojen kyky varastoida tietoa. Ei kannata lukea kokeisiin lukemisen vuoksi vaan aivojen muistamisen. Oppimisessa syntyy uusia aivoissa olevissa soluissayhteyksiä.
Kuva1Hermot:
Tieto menee hermoissa aivoista selkäytimeen. Hermojen verkosto on hermosto. Tärkeimpiä tiedon hankkijoita on aistinsolut. Ihon tuntosolut aistivat onko kylmä vai lämmin.
Kuva2Lähteet:
Kuva1
Kuva2
7. Veri ja sydän
Veri ja sydän:
Tiesin:
Veri:
Veri on nestettä. Veren punainen väri johtuu punasoluista. Punasoluissa on hemoglobiiniä eli verenpunaa. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista sydämmeen ja siitä muualle ruumiiseen. Punasolut vievät soluissa syntynyttä hiilidioksidia keuhkoihin. Veren valkosolut tuhoavat bakteereita ja viruksia eli taudinaiheuttajia. Osa valkosoluista voi muuttua muistisoluksi. Sen ansiota samaan sairauteen ei sairastuta uudestaan. Veressä on pieniä verihiutaleita. Verinesteessä on mm. vettä, ravintoaineita ja hormoneja. Veri lähtee sydämmen vasemmaista kammiosta aorttaan. Aortta jakautuu pienimmiksi valtimoiksi. Veri palaa sydämmeen laskimoita pitkin. Veri kuljettaa happea ja ravintoa soluille.
Kuva1
Verisuonet:
Kaikki verisuonet on onttoja putkia. Verisuonien seinämät on joustavia. Jotkut verisuonet voi nähdä ihon läpi. Veri liikkuu verisuonissa vain yhteen suuntaan. Kaikkein pienempiä verisuonia kutsutaan hiussuoneiksi.
Kuva2
Sydän:
Sydän sijaitsee keuhkojen välissä. Sydän on vähän kallistuneena vasemmalle. Sydän on ontto. Sydämmen tehtävä on pumpata verta ruumiin eri osiin. Sydämmessä on 4 lokeroa, 2 eteistä ja 2 kammiota. Eteisestä veri menee kammioihin. Aortta on suuri verisuoni. Sydän lepää vain lyöntiensä välissä.
Kuva3
Verenpaine:
Yläpaine eli suurempi lukema syntyy kun sydän supistuu. Pienempi lukema eli alapaine on valtimoissa.
Kuva4
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Tiesin:
- Sydän sijaitsee keuhkojen välissä.
- Kaikki verisuonet on onttoja putkia.
- Veri on nestettä.
- Veren punainen väri johtuu punasoluista.
- Valkosolut tuhoavat bakteereita ja viruksia.
- Verisuonien seinämät on joustavia.
Veri:
Veri on nestettä. Veren punainen väri johtuu punasoluista. Punasoluissa on hemoglobiiniä eli verenpunaa. Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista sydämmeen ja siitä muualle ruumiiseen. Punasolut vievät soluissa syntynyttä hiilidioksidia keuhkoihin. Veren valkosolut tuhoavat bakteereita ja viruksia eli taudinaiheuttajia. Osa valkosoluista voi muuttua muistisoluksi. Sen ansiota samaan sairauteen ei sairastuta uudestaan. Veressä on pieniä verihiutaleita. Verinesteessä on mm. vettä, ravintoaineita ja hormoneja. Veri lähtee sydämmen vasemmaista kammiosta aorttaan. Aortta jakautuu pienimmiksi valtimoiksi. Veri palaa sydämmeen laskimoita pitkin. Veri kuljettaa happea ja ravintoa soluille.
Kuva1Verisuonet:
Kaikki verisuonet on onttoja putkia. Verisuonien seinämät on joustavia. Jotkut verisuonet voi nähdä ihon läpi. Veri liikkuu verisuonissa vain yhteen suuntaan. Kaikkein pienempiä verisuonia kutsutaan hiussuoneiksi.
Kuva2Sydän:
Sydän sijaitsee keuhkojen välissä. Sydän on vähän kallistuneena vasemmalle. Sydän on ontto. Sydämmen tehtävä on pumpata verta ruumiin eri osiin. Sydämmessä on 4 lokeroa, 2 eteistä ja 2 kammiota. Eteisestä veri menee kammioihin. Aortta on suuri verisuoni. Sydän lepää vain lyöntiensä välissä.
Kuva3Verenpaine:
Yläpaine eli suurempi lukema syntyy kun sydän supistuu. Pienempi lukema eli alapaine on valtimoissa.
Kuva4Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
6. Hengitys
Hengitys:
Tiesin:
Hengitys:
Ihminen hengittää koko ajan. Hengittäminen on automaattinen toiminto. Aivot ohjaavat hengittämisen voimakkuuta. Sisäänhengityksessä ilma tulee keuhkoihin ja uloshengityttyämme ilma menee pois keuhkoista. Ilma kulkeutuu joko nenän tai suun kautta. Keuhkot rakentuvat pienistä palleroista. Ilma menee keuhkorakkulaan happi siirtyy rakkulan ympärillä olevaan hiussuoneen. Happi jatkaa matkaa verisuonia pitkin sydämmen kautta esim. lihakseen. Myrkyllistä hiilidioksidia siirtyy hiussuonesta keuhkorakkulaan. Hiilidioksidi poistuu keuhkoista uloshengityksessä.
Kuva1
Hengitys:
Monia epäpuhtauksia on ilmassa. Nenän kautta hengitettäminenon terveellisempää. Uloshengitysilma ei ole välttämättä puhasta. Tautien leviämistä voidaan estää pesemällä kädet hyvin. Tupakan savussa on syöpää aiheuttavia myrkkyjä. 50 vuotta sitten tupakoinnin vaaroja ei ymmärretty. Nikotiinia on tupakassa joka aiheuttaa riippuvuutta.
Kuva2
Keuhkot:
Keuhkot ovat joustavaa kudosta. Keuhkot eivät pysty itse imemään ilmaa sisään. Sisäänhengityksen aikana lihakset supistuvat ja rintaontelon tilavuus kasvaa. Uloshengityksen aikanarintaontelo painuu kasaan ja ilma poistuu keuhkoista.
Kuva3
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Tiesin:
- Ihminen hengittää koko ajan.
- Hengittäminen on automaattinen toiminto.
- Ihminen voi hengittää joko nenän tai suun kautta
- Hiilidioksidi on myrkyllistä.
- Keuhkot rakentuvat pienistä palleroista.
- Aivot ohjaavat hengittämisen voimakkuuta.
Hengitys:
Ihminen hengittää koko ajan. Hengittäminen on automaattinen toiminto. Aivot ohjaavat hengittämisen voimakkuuta. Sisäänhengityksessä ilma tulee keuhkoihin ja uloshengityttyämme ilma menee pois keuhkoista. Ilma kulkeutuu joko nenän tai suun kautta. Keuhkot rakentuvat pienistä palleroista. Ilma menee keuhkorakkulaan happi siirtyy rakkulan ympärillä olevaan hiussuoneen. Happi jatkaa matkaa verisuonia pitkin sydämmen kautta esim. lihakseen. Myrkyllistä hiilidioksidia siirtyy hiussuonesta keuhkorakkulaan. Hiilidioksidi poistuu keuhkoista uloshengityksessä.
Kuva1Hengitys:
Monia epäpuhtauksia on ilmassa. Nenän kautta hengitettäminenon terveellisempää. Uloshengitysilma ei ole välttämättä puhasta. Tautien leviämistä voidaan estää pesemällä kädet hyvin. Tupakan savussa on syöpää aiheuttavia myrkkyjä. 50 vuotta sitten tupakoinnin vaaroja ei ymmärretty. Nikotiinia on tupakassa joka aiheuttaa riippuvuutta.
Kuva2Keuhkot:
Keuhkot ovat joustavaa kudosta. Keuhkot eivät pysty itse imemään ilmaa sisään. Sisäänhengityksen aikana lihakset supistuvat ja rintaontelon tilavuus kasvaa. Uloshengityksen aikanarintaontelo painuu kasaan ja ilma poistuu keuhkoista.
Kuva3Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
5. Ruuansulatus
Ruuansulatus:
Tiesin:
Tiesin:
- Ihminen tarvitsee ruokaa ja vettä.
- Hampaat pilkkovat ruoan.
- Ruoasta saa energiaa.
- Valkuaisaineissa, hiilihydraateissa ja rasvassa on energiaa.
- Viimeiset hampaat jotka tulevat on poskihampaat.
- Mahalaukussa ruoka muuttuu velliksi.
Ruoka:
Ihminen tarvitsee ruokaa ja vettä. Ruoasta saa energiaa. Valkuaisaineissa, hiilihydraateissa ja rasvassa on energiaa. Monipuolisessa ruoassa samme vitamiinejä. Valkuaisaine rakentuu aminohapioista. Ihminen tarvitsee 20 erinlaista aminohappoa. Valkuaisaineita on mm. kanamunassa, maidossa, lihassa ja kalassa. Rasvassa on paljon energiaa. Useat rasvat on soluille välttämättömiä. Solut tarvitsevat vettä.
Kuva1
Hampaat:
Hampaat pilkkovat ruoan. Lapsen ensimmäiset hampaat on maitohampaat. Maito hampaita on yleensä 20. Etuhampaiden tehtävä on pilkkoa ruoka. Viimeiset hampaat jotka tulevat on poskihampaat. Taimmaita poskihampaita kutsutaan viisaudenhampaiksi. Poskihampailla pureskellaan ruoka pieneksi. Hampaat on kiinni leukaluusa juurillaan. Hampaan pintaa suojaa kiille. Kiilteen alla on hammasluu. Sokeri on hampaiden bakteerien ruokaa. Sokerin syöminen lisää hampaiden reikiintymistä. Ksylitolin syöminen auttaa ettei hampaisiin tule reikiä ja hampaiden pesu.
Kuva2
Ruoansulatuskanava:
Ruoansulatuskanava on suusta alkava ja peräsuoleen loppuva putki. Kun hampaat on pureskellut ruoan se menee ruokatorvea pitkin mahalaukkuun. Mahalaukussa ruoka muuttuu velliksi. Mahalaukusta ruoka menee ohutsuoleen. Ohutsuolessa ruoka pilkkoutuu tosi pieneksi. Ohutsuolesta ruoka menee paksusuoleen. Paksusuolessa pilkkoutuneet ruoat menevät verenkiertoon ja muut menevät peräsuolen kautta pois.
Kuva3
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
4. Luut ja lihakset
Luut ja lihakset:
Tiesin:
Luustomme koostuu luista. Luissa on eläviä verisuonia, hermosoluja ja luusoluja. Luu tuntee kipua sen takia jos luu murtuu siihen sattuu paljon. Luun päässä on rustoa. Luun sisällä on luuydin. Luun soluille tuottavat ravintoa verisuonet. Joidenkin luiden luuytimissä syntyy punasoluja, valkosoluja ja verisoluja. Ihmisessä on n. yli 200 luuta. Ihmisen pisimmät luut on jaloissa ja lyhyimmät korvassa. Päätä suojaa pääkallo. Nivel on kyynärpäätaipeessa eli se on luiden yhtymäkohta. Nivel estää käden taipumista taaksepäin. Selkäranka koostuu nikamista. Nikamien välissä on rustoa. Rusto vaimentaa jos esim. hyppii niin nikamien törmäämistä. Nikamien suojassa on selkäydin. Selkäydin on ruumiin eri osista tietoa välittäviä pitkiä hermoja. Sydäntä ja keuhkoja suojaavat kylkiluut.
Kuva1
Lihakset:
Lihas koostuu kymmenistä pitkistä soluista. Lihas on kiinni jänteillä. Ihmisessä on kymmeniälihaksia. Käden suurimmat lihakset on olkalihas ja hauislihas. Jalassa on isot reisilihakset. Me komenname lihaksia ja se komento lähtee aivoista. Silloin kun ojentajalihaksen solut supistuvat käsi suoristuu.
Kuva2
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Tiesin:
- Ihmisessä on yli 200 luuta.
- Ihmisessä on kymmeniä lihaksia.
- Päätä suojaa pääkallo.
- Lihas on kiinni jänteillä.
- Nivel estää käden taipumista taaksepäin.
- Nikamien suojassa on selkäydin.
Luustomme koostuu luista. Luissa on eläviä verisuonia, hermosoluja ja luusoluja. Luu tuntee kipua sen takia jos luu murtuu siihen sattuu paljon. Luun päässä on rustoa. Luun sisällä on luuydin. Luun soluille tuottavat ravintoa verisuonet. Joidenkin luiden luuytimissä syntyy punasoluja, valkosoluja ja verisoluja. Ihmisessä on n. yli 200 luuta. Ihmisen pisimmät luut on jaloissa ja lyhyimmät korvassa. Päätä suojaa pääkallo. Nivel on kyynärpäätaipeessa eli se on luiden yhtymäkohta. Nivel estää käden taipumista taaksepäin. Selkäranka koostuu nikamista. Nikamien välissä on rustoa. Rusto vaimentaa jos esim. hyppii niin nikamien törmäämistä. Nikamien suojassa on selkäydin. Selkäydin on ruumiin eri osista tietoa välittäviä pitkiä hermoja. Sydäntä ja keuhkoja suojaavat kylkiluut.
Kuva1Lihakset:
Lihas koostuu kymmenistä pitkistä soluista. Lihas on kiinni jänteillä. Ihmisessä on kymmeniälihaksia. Käden suurimmat lihakset on olkalihas ja hauislihas. Jalassa on isot reisilihakset. Me komenname lihaksia ja se komento lähtee aivoista. Silloin kun ojentajalihaksen solut supistuvat käsi suoristuu.
Kuva2Lähteet:
Kuva1
Kuva2
3. Liikkuminen
Liikkuminen:
Tiesin:
Tiesin:
- Pitkien matkojen juoksemiseen tarvitaan energiaa ja happea.
- Ihminen oppii kävelemään 1-2 vuotena.
- Uinti, käveleminen ja pyöräily on hyviä kuntoilu juttuja.
- Shakki on urheilemista.
- Formula-ajot on urheilemista.
- Jos juoksee liikaa voi alkaa koskee lihaksiin.
Liikkuminen:
Ihminen oppii kävelemään 1-2 vuotena. Jos haluat juosta kauan tarvitset paljon energiaa ja happea. Reipas uinti, käveleminen ja pyöräily on hyviä kuntoilu juttuja. Urheileminen ja liikkuminen parantavat elimistön kuntoa. Urheilemiseen tarvitaan monta lihasta. Urheilemiseen tarvitaan joko nopeutta, voimaa tai kestävyyttä.
Kuva1
Lähteet:
Kuva1
2. Iho ja ihmisen ulkonäkö
Iho ja ihmisen ulkonäkö:
Tätä kappaletta oli kiva opiskella. Tässä kerron teille ihmisen ihosta ja ihmisen ulkonäöstä.
Tiesin:
Iho suojaa elimistöä. Se on D-vitamiinin syntypaikka. Solut ovat tiiviisti kiinni toisissaan sen takia ihmisen iho kestää kulutusta. Ihmisen ihon rusketus voi suojata ihmisen ihoa haitallisilta auringon säteiltä mutta rusketus lähtee ajan myötä silti aurinkoa ei pidä välttää.
Kuva1
Ihmisen ulkonäkö:
Ihminen voi periä suvultaan hiusten värin, hiesten suoruuden, ihon värin, silmien värin, painon ja pituuden. Ihminen voi vaikuttaa itseensä esim. hiusten pituuteen. Jokainen ihminen on omallainen kaikki ovat yhtä arvokkaita.
Kuva2
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Tätä kappaletta oli kiva opiskella. Tässä kerron teille ihmisen ihosta ja ihmisen ulkonäöstä.
Tiesin:
- Ihmiset on eri näköisiä.
- Iho suojaa ihmisen elimistöjä.
- Ihminen perii eri juttuja sukulaisilta.
- Auringon valoa ei tarvitse paljoa välttää.
- Ihmisen solut ovat lähekkäin toisia.
- Ihmisen iho kestää kulutusta.
Iho suojaa elimistöä. Se on D-vitamiinin syntypaikka. Solut ovat tiiviisti kiinni toisissaan sen takia ihmisen iho kestää kulutusta. Ihmisen ihon rusketus voi suojata ihmisen ihoa haitallisilta auringon säteiltä mutta rusketus lähtee ajan myötä silti aurinkoa ei pidä välttää.
Kuva1Ihmisen ulkonäkö:
Ihminen voi periä suvultaan hiusten värin, hiesten suoruuden, ihon värin, silmien värin, painon ja pituuden. Ihminen voi vaikuttaa itseensä esim. hiusten pituuteen. Jokainen ihminen on omallainen kaikki ovat yhtä arvokkaita.
Kuva2Lähteet:
Kuva1
Kuva2
1. Ihmisen peruspiirteet
Ihmisen peruspiirteet:
Tätä kappaletta oli kiva opiskella ja opin tässä kappaleessa jotain. Tässä kerron teille mihin ihminen kuuluu, mitä soluja ihmisellä on ja ihmisen piirteistä.
Tiesin:
Ihminen kuuluu kädellisiin, selkärankaisiin ja nisäkkäisiin. Nisäkkäät eli myös ihminen on tasalämpöinen. Koska ihmisellä ei ole karvapeitettä ihminen joutuu käyttämää talvella vaatekerroksia. Kädellisillä on tartuntaote taito ja isot aivot.
Kuva1 Kuvassa on ihmisen selkäranka.
Ihmisen solut:
Ihminen muodostuu miljardeista soluista. Soluliimaa on tuman ympärillä joka pääosin on vettä. Soluelimiä on monenlaisiasoluliman nesteen joukossa jotka solujen toiminnan mahdollistavat. Jotkut soluelimet tuottavat energiaa ja jotkut toiset hajottavat jätteitä. Solukalvo muodostaa solun ulkopinnan. Lihassolut ovat aika pitkiä. Hermosolu aistii asioita ja välittää tietoa. Verisolut on verisuonissa pieniä kulkevia soluja. Samanlaisia soluja on yleensä paljon vierekkäin ne muodostavat kudoksen. Yleensä erillaiset kudokset tekevät elimen.
Kuva2 Ihmisen soluja.
Ihmisen piirteitä:
Ihmisen piirteitä on mm. puhekyky ja peukalon ja etusormen tarkkuusote. Vaikka ihminen luetaan eläinkuntaan se poikkeaa muista lajeista monin tavoin. Ihminen osaa kävellä tällöin kädet ovat vapaana. Toiset kädelliset pystyvät kulkemaan kahdella jalalla vain vähän matkaa. Ihmisen sormissa on yksi piirre joka erottaa ihmisen muista kädellisistä ihminen pystyy tarkkuusotteeseen pikkusormen ja peukalon avulla sen takia voitkin nostaa pöydältä hyvin pienen esineen. Tarkkuusotetta käytetään nykyään mitä moninaisimmissa tavoissa. Suun ja aivojen yhteistyö mahdollistaa puheen ymmärtämisen ja puheen.
Kuva3
Lähteet:
Kuva3
Kuva2
Kuva1
Tätä kappaletta oli kiva opiskella ja opin tässä kappaleessa jotain. Tässä kerron teille mihin ihminen kuuluu, mitä soluja ihmisellä on ja ihmisen piirteistä.
Tiesin:
- Ihmisellä on selkäranka.
- Ihmisellä on soluja.
- Ihmisellä on erinlaisia piirteitä.
- Solujen nimiä.
- Ihmisen ja eläimen joitan eroja.
- Mihin lajeihin ihminen kuuluu.
Ihminen kuuluu kädellisiin, selkärankaisiin ja nisäkkäisiin. Nisäkkäät eli myös ihminen on tasalämpöinen. Koska ihmisellä ei ole karvapeitettä ihminen joutuu käyttämää talvella vaatekerroksia. Kädellisillä on tartuntaote taito ja isot aivot.
Kuva1 Kuvassa on ihmisen selkäranka.Ihmisen solut:
Ihminen muodostuu miljardeista soluista. Soluliimaa on tuman ympärillä joka pääosin on vettä. Soluelimiä on monenlaisiasoluliman nesteen joukossa jotka solujen toiminnan mahdollistavat. Jotkut soluelimet tuottavat energiaa ja jotkut toiset hajottavat jätteitä. Solukalvo muodostaa solun ulkopinnan. Lihassolut ovat aika pitkiä. Hermosolu aistii asioita ja välittää tietoa. Verisolut on verisuonissa pieniä kulkevia soluja. Samanlaisia soluja on yleensä paljon vierekkäin ne muodostavat kudoksen. Yleensä erillaiset kudokset tekevät elimen.
Kuva2 Ihmisen soluja.Ihmisen piirteitä:
Ihmisen piirteitä on mm. puhekyky ja peukalon ja etusormen tarkkuusote. Vaikka ihminen luetaan eläinkuntaan se poikkeaa muista lajeista monin tavoin. Ihminen osaa kävellä tällöin kädet ovat vapaana. Toiset kädelliset pystyvät kulkemaan kahdella jalalla vain vähän matkaa. Ihmisen sormissa on yksi piirre joka erottaa ihmisen muista kädellisistä ihminen pystyy tarkkuusotteeseen pikkusormen ja peukalon avulla sen takia voitkin nostaa pöydältä hyvin pienen esineen. Tarkkuusotetta käytetään nykyään mitä moninaisimmissa tavoissa. Suun ja aivojen yhteistyö mahdollistaa puheen ymmärtämisen ja puheen.
Kuva3Lähteet:
Kuva3
Kuva2
Kuva1