6.1 Diabetes ja sen lääkehoito
Kaksi yleisintä diabeteksen muotoa
Diabetes on yleisnimitys usealle sairaudelle, joiden pääoireena on kohonnut verensokeripitoisuus. Diabetes voi alkaa yhtäkkiä nopeilla ja selkeillä oireilla tai se voi hiipiä salakavalasti huomaamatta. Hoitamattomana diabetes on aina hengenvaarallinen sairaus. Ennen insuliinin keksimistä diabetekseen sairastuneen elämä oli lyhyt. Insuliini keksittiin Kanadassa vasta vuonna 1921. 
Erilaisia diabeteksia on olemassa jopa useita kymmeniä. Suomessa diabetesta sairastaa liki puoli miljoonaa ihmistä. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti:
- Tyypin 1 diabetes
- Tyypin 2 diabetes
- Raskausdiabetes
- Muista syistä johtuva diabetes
Lisäksi tunnetaan muun muassa seuraavat diabeteksen ilmenemismuodot:
- LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) - aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen alamuoto
- MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young) - yleensä 20–30-vuotiaana tai nuorempana alkava ja voimakkaasti perinnöllinen diabetes, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä
Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa. Erilaisten diabetesten hoito voi ulottua ruokavaliohoidosta insuliiniin. Tyypin 1 diabeteksen hoito vaatii kuitenkin aina elinikäisen insuliinihoidon. Tyypin 2 diabetes on noin 10 %:lla suomalaisista ja tyypin 1 diabetekseen sairastuu Suomessa vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta. Tyypin 2 diabetes on siis paljon isompi ongelma Suomessa ja koko maailmassa kuin tyypin 1 diabetes.
Diabeteksen hoidon ja omahoidon tavoitteet
- Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen
- Valmiudet vaikuttaa omaan hyvinvointiin
- Akuuttien komplikaatioiden ehkäisy ( hypoglykemia, ketoasidoosi, hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä)
- Sokeritasapainon poikkeavuudesta johtuvien oireiden ehkäisy
- Pitkäaikaisten komplikaatioiden ehkäisy (retinopatia, nefropatia, neuropatia, sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti ja alaraajojen tukkiva valtimotauti)