Kertova tekstityyppi on nimensä mukaisesti kertova, ja siihen sisältyy jonkinlainen kronologisuus: vaikka asioita ei kerrottaisi aikajärjestyksessä, voidaan tapahtumista hahmottaa ajallinen kokonaisuus. Tekstissä ovat läsnä mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus, ja paikan määreet ovat ilmaisussa tavallisia. Tyypillisiä kertovia tekstejä ovat esimerkiksi satu, elämäkerta ja uutinen.

Kuvailevaan tekstiin liittyy jonkin asian luonnehdinta, ja adjektiivit ovatkin tyypillisiä sanoja kuvailevassa tekstityypissä. Kuvailevaa tekstityyppiä tavataan esimerkiksi mainoksissa, tuoteselosteissa ja romaanien henkilökuvauksissa.

Erittelevää tekstiä esiintyy muun muassa tutkielmissa, tietokirjoissa ja artikkeleissa. Erittelevä tekstityyppi tarkastelee ilmiöiden välisiä suhteita: syitä ja seurauksia, eroja ja yhtäläisyyksiä, ala- ja yläkäsitteitä sekä luokitteluja. Teksteille on tyypillistä asioiden käsitteellistäminen ja ilmiöiden esitteleminen yleisinä.

Argumentoiva tekstityyppi esittää kannanottoja puolesta ja vastaan. Tekstityyppiin kuuluu mielipiteiden perustelu, ja argumentoivaa tekstityyppiä tavataan erityisesti yleisönosastokirjoituksissa.

Ohjaava tekstityyppi antaa neuvoja ja ohjaa lukijaa, ja sen yleisin verbimuoto onkin imperatiivi. Tekstissä annetaan selviä toimintaohjeita. Tyypillisiä esimerkkejä ohjailevista teksteistä ovat ruoka- ja käyttöohjeet.

Lähde: https://peda.net/mikkeli/mikkelin-lukio/oppiaineet2/jk/%C3%A4i8/eh/tt