PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN HYGIENIAOHJEISTUS
Varhaiskasvatuksessa olevien lasten tartuntatautien ehkäisy ja hoito 2021
Sisällys
1. Johdanto
2. Yleistä lasten tartuntataudeista
3. Tautiryhmäkohtaiset perusperiaatteet koskien varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta poissaoloa
4. Ohjeita epidemiatilanteissa
5. Hyvät hygieniakäytännöt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä
5.1.Lasten käsihygienia
5.2. Henkilökunnan käsihygienia
6. Eritetahradesinfektio
7. WC- ja pottahygienia
8. Vaippahygienia
9. Niistämis-, aivastamis- ja yskimishygienia
10. Tuttihygienia
11. Suuhygienia
12. Leluhygienia
13. Ruokailuhygienia
14. Vuodevaatehygienia
15. Yleinen puhtaus ja siivous varhaiskasvatusyksiköissä
1. Johdanto
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten sairaustapaukset ovat tavallisia. Sairastamisen lisäksi sairauksista seuraa lasten huoltajien töistä poissa olemisen tarvetta ja ylimääräisiä taloudellisia kustannuksia. Sairastamista ei voida kokonaan estää, mutta oikeilla ja yhtenäisillä toimintamalleilla sitä voidaan vähentää.
Tämän ohjeistuksen tavoitteena on pyrkiä minimoimaan tartuntatautien leviäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten ja henkilökunnan keskuudessa Pieksämäen kaupungissa. Ohjeistus toimii myös työkaluna toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Ohjeistuksen laatimisessa on käytetty lähteinä Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen vastaavaa ohjeistusta vuodelta 2011 ja Jämsän kaupungin hygieniaohjeita 2017.
Yleisten toimintaohjeiden lisäksi tämä ohjeistus koskee yksittäisiin tauteihin liittyviä tilanteita, esim. hoidosta poissaolon mahdollista tarvetta ja kestoa. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen henkilökunnan on syytä ohjata perhe hakeutumaan terveydenhuollon piiriin. Epidemioiden / vastaavien erityistilanteiden varalta on myös laadittu toimintamallit.
Sairaustapauksissa toimimista määrittää ennen kaikkea periaate, jonka mukaan lapsella on oikeus sairastaa ja toipua kotona. Sairaalla lapsella tulee olla mahdollisuus riittävän pitkään kotihoitoon, vaikkei hän itse osaisikaan asiaa ilmaista. Seuraavaksi tärkein periaate on uusien sairaustapausten minimointi, vaikka kotiin jääminen lapsen sairauden takia voikin olla huoltajille toisinaan hankalaa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa annetaan lapselle vain lääkärin määräämiä lääkkeitä. Jos mahdollista huoltaja sopii hoitavan lääkärin kanssa lääkkeenannon niin, että se tapahtuisi pääsääntöisesti lapsen kotona. Lääkkeet tulee säilyttää alkuperäisessä pakkauksessa selvän annosteluohjeen kanssa sekä niille erikseen sovitussa paikassa lasten ulottumattomissa. Huoltaja täyttää sopimuksen sairaanhoidollisten toimenpiteiden suorittamisesta / lääkehoidon toteuttamisesta henkilökunnan jäsenen kanssa, joka perehdyttää muun henkilökunnan.
2. Yleistä lasten tartuntataudeista
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tartuntataudit leviävät helposti. Tavallisimmin lapset sairastavat hengitysteiden (nenä, suu, nielu, henkitorvi, keuhkot) tulehduksia.
Tauteja aiheuttavat virukset ja harvemmin bakteerit, jotka elävät ja lisääntyvät hengitysteiden pinnoilla eli limakalvoilla. Viruksia vapautuu ympäristöön limakalvojen eritteiden mukana. Suurin tartuntariski aiheutuu suorasta kosketuksesta. Tartunta voi tapahtua myös pintojen välityksellä, esimerkiksi lelujen kautta. Sairastuminen edellyttää, että tartunnan saaneen ihmisen erittämiä viruksia päätyy toisen ihmisen hengitysteihin. Suurin osa tartuntatautien ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä perustuu tämän ketjun katkaisuun.
Tartuntasairauksien ehkäisemistä vaikeuttaa huomattavasti, että tyypillisesti tartunnan saanut ihminen erittää ympäristöönsä tautia aiheuttavaa virusta jo ennen kuin sairauden oireet ilmaantuvat. Käytännössä viruksia on liikkeellä jatkuvasti, eikä niille altistumista voida kokonaan estää.
Taudin oireiden ilmaantuessa taudinaiheuttajien erittäminen on tyypillisesti voimakkaimmillaan. Tartuttavuuden osalta suurin hyöty saavutetaan, jos tartuttava henkilö on poissa varhaiskasvatuksessa nimenomaan taudin alkuvaiheessa. Parasta tautien leviämisen ennaltaehkäisyä on hyvän yleis- ja käsihygienian toteuttaminen arkityössä.
Tavallisissa hengitysteiden tulehduksissa lapsen oireisuus ratkaisee sen, voiko lapsi osallistua varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen. Selvästi kuumeinen lapsi hoidetaan kotona. Lapsen yleistilan tulee olla sillä tasolla, että tämä voi osallistua varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen normaaleihin toimintoihin (leikki, ulkoilu jne.).
Hengitysteiden tulehduksien lisäksi lapsilla esiintyy paljon maha-suolikanavan sairauksia, jotka ilmenevät näkyvimmin oksenteluna ja/tai ripulointina. Ns. mahataudit ovat usein voimakkaasti tartuttavia ja ne kehittyvät helposti epidemioiksi. Näiden tautien leviäminen tapahtuu myös aikaisemmin kuvatulla periaatteella, ja tartuttavuutensa sekä rajuoireisuutensa vuoksi niihin tulee suhtautua vakavasti. Yleinen ohje on, että lapsi voi palata varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen kahden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsen yleistila sen sallii.
Erityistapauksen muodostavat tilanteet, joissa perheellä on varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa useampi lapsi, joista joku/jotkut ovat sairastuneet. Yleisenä ohjeena todetaan, että jos lapsi on suurella todennäköisyydellä saanut tartunnan, niin hänen on oltava poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta, kunnes perheen sisäinen epidemia on ohi. Etenkin jos useampi saman perheen lapsista oksentaa/ripuloi, niin muutkin perheen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevista lapsista suositellaan otettavan kotihoitoon saman aikaisesti.
On kuitenkin huomattava, että maha-suolikanavan oireilulle voi olla myös muita kuin virusperäisiä syitä, eikä näin ollen esimerkiksi yhden lapsen yksittäinen oksennus ole välttämättä peruste sille, että perheen kaikki varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa olevat lapset tulisi ottaa kotihoitoon. ”Mahataudin” kohdalla on hyvä huomioida, että viruksia erittyy ulosteeseen vielä kauan oireiden loppumisen jälkeen.
3. Tautiryhmäkohtaiset perusperiaatteet koskien varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta poissaoloa
Joidenkin sairauksien kohdalla riittävän pitkä eristäminen on välttämätöntä epidemian estämiseksi. Alla olevat ohjeet on laadittu ennen kaikkea ajatellen tautien tartuttavuutta. Ohjeissa ei siis oteta kantaa siihen, kauanko lapsen on oltava poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta toipuakseen itse taudista, vaan tämä asia on harkittava aina tapauskohtaisesti. Antibioottihoito ei merkitse, että lapsen pitäisi olla automaattisesti poissa varhaiskasvatuksesta.
Kuume Lasta ei viedä varhaiskasvatukseen, jos alle 1-vuotiaalla on kuumetta yli 38 °C tai vanhemmalla lapsella yli 37,5 °C. Jos lapsella on lievää lämpöilyä, niin yleistila ratkaisee hoitopaikan.
Yskä, nuha, flunssa Ei eristystarvetta.
Korvatulehdus Ei eristystarvetta.
Ripuli ja oksentelu Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen oltuaan n. kahden vuorokauden ajan oireeton. Voimakasoireisen vatsatautiepidemian aikana (esim. norovirus) tautia sairastavan perheen oireettomatkin lapset pidetään kotihoidossa. Varhaiskasvatukseen palattua on kiinnitettävä erityistä huomiota käsihygieniaan. Harvinaisten taudinaiheuttajien (Salmonella typhi, EHEC, Shigella) kohdalla eristys- ja seulontaohjeet kysytään terveydenhuollosta.
Vesirokko Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kunnes ruvet ovat kuivuneet (yleensä 5-6 vrk ihottuman alusta).
Entero-, vauva- ja parvorokko Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen yleistilan salliessa. Parvorokon aiheuttaman ihottuman puhjetessa tartuttavuus on jo ohi.
Hinkuyskä Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 5 vuorokauden kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta. Jos tauti on diagnoosivaiheessa kestänyt yli 21 vrk, eristämistä ei tarvita.
Nielurisatulehdus, angiina ja tulirokko Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 24 tunnin kuluttua lääkehoidon aloituksesta, ja jos yleistila sallii.
Märkärupi Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 24 tunnin kuluttua suun kautta annettavan ja 48 tunnin kuluttua paikallisesti annosteltavan antibioottilääkityksen aloituksesta.
Ontelosyylät (”molluskat”) Ei eristystarvetta.
Silmän sidekalvon tulehdus Ei eristystarvetta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen määräytyy oireiden voimakkuuden ja (bakteeri)tulehduksen mukaan.
Kihomadot ja täit Ei eristystarvetta, jos lääkehoito toteutetaan asianmukaisesti.
Syyhy Eristys on aiheellinen, kunnes hoidon päättymisestä on kestänyt 24 h.
MRSA-kantajuus Ei aiheuta erityistoimenpiteitä lukuun ottamatta erityisen hyvän käsihygienian toteuttamista.
(Para)influenssa ja mykoplasma Ei eristystarvetta. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen yleistilan
mykoplasma salliessa.
4. Ohjeita epidemiatilanteissa
Tietyillä sairauksilla on taipumus kehittyä epidemioiksi.
Streptokokki A -bakteerin aiheuttamat tulehdukset (”angiina”, märkärupi, tulirokko)
Streptokokki A:n kohdalla epidemiakriteerit täyttyvät, kun sairastuneita on kuukauden sisällä lapsiryhmissä 15-20 % lapsista ja työntekijöistä (3-5 hlöä).
Syyhy Syyhyepidemiaa on vaikea hallita. Kun päiväkotihoidossa olevalla lapsella todetaan syyhy, on koko ryhmän hoitoa harkittava.
Kihomadot ja täit Kun ryhmässä kolmella tai useammalla todetaan tartunta, harkitaan koko ryhmän
hoitamista.
Myös muissa tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen henkilökunnalla herää epäilys epidemiatilanteesta tai on muuten kysyttävää eristystarpeen, seulonnan yms. käytäntöjen suhteen, yhteyttä voi ottaa terveydenhuoltoon Poikkeuksellisia toimia vaativien tartuntatautien (esim. tuberkuloosi, tuhkarokko) ilmaantuessa yhteydenotto ja toimintaohjeet varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tulevat terveydenhuollosta tai valtakunnallisesti THL:n kautta.
Korona (Covid-19)
Varhaiskasvatukseen on laadittu ajantasainen ohjeistus THL:n, AVI:n ja Essoten määräysten ja suosituksen pohjalta. Esimiehet huolehtivat, että henkilöstö noudattaa ajantasaista ohjeistusta.
5. Hyvät hygieniakäytännöt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä
Infektiot leviävät yleensä käsien välityksellä. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa aikuiset ja lapset toteuttavat hyvää käsihygieniaa joka päivä, riippumatta infektiotilanteesta.
Käsienpesuneste on kertakäyttöisessä annostelijassa. Mikäli saippua on täyttöpullossa, huolehditaan käsienpesunesteen pullon puhtaudesta.
5.1.Lasten käsihygienia
Hygieniakasvatus on osa hoitoa ja varhaiskasvatusta. Käsihygienia on tärkein toimenpide torjuttaessa erilaisia infektioita. Lapset pesevät kätensä vedellä ja saippualla tai desinfioivat kätensä. Lapsia ohjataan ja valvotaan käsihygienian toteuttamisessa. Lasten käsihygienia on tärkein toimintapide torjuttaessa infektioita varhaiskasvatuksessa. Käsihygieniaa voidaan tehostaa pesun lisäksi käsihuuhteella.
Käsien pesu vedellä sekä nestesaippualla AINA
- hoitoon tullessa ja hoidosta kotiin saavuttaessa (kotona käsien pesu)
- ulkoa sisään tullessa
- ennen ruokailua
- wc-käynnin jälkeen
- nenän niistämisen ja käsiin yskimisen jälkeen
- kun käsissä on näkyvää likaa
Käsien desinfektio käsihuuhteella
- Ohjataan lasta ottamaan / aikuinen auttaa lapselle käsihuuhdetta, pieniin käsiin 1 painallus riittää.
- Käsihuuhde annostellaan / otetaan aina kuiviin käsiin ja hierotaan kaikkialle käsiin, kunnes huuhde ehtii kuivua/haihtuu.
- Käsihuuhteen hieromisen jälkeen käsiä ei kuivata enää millään tavoin, vaan annetaan huuhteen vaikuttaa, tällöin käsien desinfektio toteutuu oikeaoppisesti.
- Tilanteissa, joissa käsien pesu ei ole mahdollista, niin käytetään käsihuuhdetta (retket).
- Pesun korvaaminen käsihuuhteella on myös mahdollista joissakin tilanteissa, joista on sovittava esimiehen kanssa.
5.2. Henkilökunnan käsihygienia
Käsien pesu vedellä ja nestesaippualla tai desinfektio AINA
- työpaikalle tultaessa
- töistä pois lähdettäessä
- ennen ruuan jakoa ja ruokailua
- WC-käynnin jälkeen
- yskimisen ja niistämisen jälkeen
- vatsatautiepidemioiden aikana suositellaan käsien pesua vedellä ja saippualla ja sen jälkeen vielä käsien desinfektiota
Käsidesinfektio
- annostele käsihuuhdetta aina kuiviin käsiin
- minimi on 2 painallusta pumppupullosta eli noin 3 ml huuhdetta
- hiero kaikkialle käsiin, erityisen hyvin sormenpäihin ja unohtamatta ranteita
- käsihuuhteen annetaan kuivua, kuivumisaika on desinfioitumisaika
Käsien saippuapesu kuivattaa käsiä, joten käsivoiteiden käyttö on suositeltavaa. Käsihuuhteet sisältävät hoitavia aineosia ja ne ovat käsien iholle miellyttävämpiä kuin vesipesu ja pitävät käsien ihon kunnossa.
Sormuksien, kellojen, rannekorujen, aktiivirannekkeiden ja rakennekynsien käyttö lisäävät käsien mikrobimäärää ja käsihuuhde ei pääse niiden alle vaikuttamaan. Mikrobeja jää korujen alle, josta ne pääsevät siirtymään muualle käsiin aiheuttamaan tartuntoja. Työntekijöiden ei suositella käyttävän työaikana em. käsihygieniaa heikentäviä elementtejä.
Suojakäsineiden käyttö
- käytä aina suojakäsineitä lasten vaipanvaihtotilanteissa ja lasta avustettaessa WC:ssä, jossa kosketellaan eritteitä
- suojakäsineet ovat aina kertakäyttöisiä
- suojakäsinemateriaali vinyyli tai nitriili
- säilytä suojakäsinepakkaukset roiskeilta suojassa
- ota suojakäsineet aseptisesti yksitellen pakkauksestaan
- käytä aina käsihuuhdetta ennen suojakäsineiden pukemista ja heti niiden riisumisen jälkeen
- varo koskettelemasta likaisilla suojakäsineillä ympäristöäsi, riisu ne heti käytön jälkeen ja pane suoraa roskiin.
6. Eritetahradesinfektio
Päiväkodissa syntyy eritetahroja erilaisille pinnoille. Eritetahroilla tarkoitetaan sylkeä, verta, virtsaa, ulostetta, oksennusta, ym. kudosnestettä.
Eritetahradesinfektion tarkoituksena on poistaa taudinaiheuttajat pinnoilta välittömästi. Sen toteutus ja hallinta kuuluvat jokaiselle työntekijälle. Sitä ei ulkoisteta siivoushenkilöstölle. Eritteen poisto ja desinfektio on tehtävä välittömästi, koska taudinaiheuttajat lisääntyvät eritteisillä pinnoilla ja aiheuttavat luonnollisesti suoria tartuntoja.
Eritetahran puhdistukseen tarvittavaa välineistöä löytyy jokaisessa yksikössä erikseen sovitussa paikassa, lasten ulottumattomissa.
Näin puhdistat eritetahran:
- desinfioi kädet ja pue suojakäsineet
- pyyhi kertakäyttöisellä siivouspyyhkeellä erite pois ja laita pyyhe roskiin
- kaada puhtaalla käsinekädellä desinfektioainetta tahra-alueelle
- pyyhi tahra-alue huolellisesti kuivaksi ja laita pyyhe suoraan roskiin
- riisu suojakäsineet suoraan roskiin
- desinfioi kädet
7. WC- ja pottahygienia
Lapset käyvät potalla ja WC:ssä valvotusti. Lasta avustetaan tarpeen mukaan pyllyn pyyhkimisessä ja käsihygieniassa. WC-istuimen ja pintojen mahdolliset eritteet poistetaan välittömästi ja potta tyhjennetään WC-pönttöön. Potta pestään päivittäin yleispuhdistusaineella ja suosituksen mukaan kerran viikossa desinfektioaineella. Pyllynpesuallas on pestävä jokaisen käytön jälkeen. Työntekijä pesee omat kädet tai käyttää käsihuuhdetta pottatyöskentelyn ja pyllynpesujen jälkeen.
Lapsen kädet pestään ja käytetään tarvittaessa käsihuuhdetta. Vessatiloissa ei suositella olevan kirjoja eikä leluja.
8. Vaippahygienia
Vaippahygieniaan varataan erillinen vaipanvaihtotila. Hoitopöydän pintamateriaalin tulee olla helposti huollettava ja pyyhittävä.
Vaipan vaihdon jälkeen pyyhitään hoitopöydän pinta esimerkiksi yleispuhdistusaineella, -liinalla tai tarvittaessa tehdään eritetahradesinfektio. Hoitopöydän pinnan suojaamisessa käytetään kertakäyttöistä suojapaperia tai vastaavaa pyyhettä, joka vaihdetaan aina lapsikohtaisesti.
Työntekijä käyttää suojakäsineitä vaipanvaihdon yhteydessä. Vaippa suljetaan erilliseen pussiin ja se laitetaan roskikseen. Kannelliset jalalla avattavat vaipparoskikset ovat suositeltavia.
9. Niistämis-, aivastamis- ja yskimishygienia
- älä aivasta päin toisia,
- laita kasvojen eteen kertakäyttöinen nenäliina tai aivasta hihaan, älä kättä
- laita käytetty nenäliina suoraa roskiin niistämisen tai aivastamisen jälkeen
- muista käsien desinfektio niistämisen, aivastamisen ja yskimisen jälkeen
10. Tuttihygienia
Huolehditaan, että tutit säilytetään henkilökohtaisina. Tuttihuollosta huolehtivat lasten huoltajat kotona, keittämällä kaksi kertaa viikossa.
11. Suuhygienia
Suosituksena on, että varhaiskasvatuksessa ei pestä hampaita. Vuorohoidossa pesu tehdään valvotusti. Hammasharjat on säilytettävä lasten ulottumattomissa, jotta ne pysyvät henkilökohtaisina.
Varhaiskasvatuksessa käytetään xylitol-pastilleja. Huoltajat kustantavat lasten xylitol-pastillit. Pastelleja annetaan aina ruokailujen jälkeen.
12. Leluhygienia
Mikrobit säilyvät lelujen pinnoilla tutkitusti jopa kuukausia. Lelujen likaantuneisuus on yli kymmenkertaista verrattuna pöytäpintojen ja vessatilojen näytteisiin.
Lelut, joita lapset laittavat suuhunsa, suositellaan pesemään / pyyhkimään mahdollisimman usein miedolla yleispuhdistusaineella tai käsiastianpesuaineella.
Lelut, jotka eivät kestä vesipesua, voidaan pyyhkiä pelkällä mikrokuitupyyhkeellä. Lelujen mikrobikuormaa voidaan vähentää esimerkiksi pitämällä leluja ”viikkolevossa”. Suosituksena on, että poistetaan ne välillä 2-4 viikoksi käytöstä.
Unilelut pestään kotona. Kotoa tuodut lelupäivälelut pyydetään kotona puhdistamaan ennen päiväkotiin tuontia. Muovailuvahat vaihdetaan säännöllisin väliajoin uusiin.
13. Ruokailuhygienia
Suojataan ruoka pisara-, kosketus- ja pölytartunnalta sekä säilytetään ruoka elintarvikeviranomaisten suosittelemissa lämpötiloissa. Henkilökunnan jäsen huolehtii ruoan jakamisesta. Hän ei kesken jakotilanteen osallistu lasten muuhun hoitoon. Ruoan jakaja käyttää käsihuuhdetta ja suojakäsineitä tarpeen mukaan.
Tiskien keräilyssä käytetään suojakäsineitä ja suositus on, että lapset eivät osallistu tiskien keräilyyn. Ruokailukasvatuksen näkökulmasta annetaan lapsille mahdollisuus osallistua ruuan ottamiseen omalle lautaselle sekä omien ruokailuvälineiden palauttamiseen tiskiä varten. Se toteutetaan aina valvotusti. Infektioaikoina tulee välttää lasten osallistumista ruoan jakeluun kokonaan. Tarjoilutasot ja ruokapöydät pyyhitään aina ennen tarjoilua sekä ruokailun jälkeen. Jokainen lapsi syö omalta lautaselta. Henkilökunnan jäsen ei jäähdytä lapsen ruokaa siihen puhaltamalla.
Juomamukit ovat ruokailun ulkopuolella kertakäyttöisiä/käytön jälkeen pestäviä. Kun nimikoituja mukeja / juomapulloja on käytössä, ne pestään tarvittaessa.
14. Vuodevaatehygienia
Vuodevaatteissa on luonnollisesti runsaasti mikrobeja, koska ne koskettavat kehoa ja myös intiimialueita. Käytössä olevat vuodevaatteet ovat henkilökohtaisia.
Kun joudutaan käyttämään vuodetta poikkeustilanteissa toiselle lapselle, vuode puretaan vuodevaatteista kokonaan ja pedataan toiselle käyttäjälle kokonaan kaikki uudet vuodevaatteet. Vuodevaatteet säilytetään vuoteissa tai nimellä varustetuissa pusseissa tai kaapeissa / hyllyissä.
Suositus:
- tyynyliinojen vaihtoväli kaksi kertaa kuukaudessa, tarvittaessa useammin
- lakanoiden vaihto kerran kuukaudessa, tarvittaessa useammin
- patjansuojukset pestävä säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan
- pääsääntöisesti vuodevaatteet vaihdetaan, jos niissä on näkyvää likaa
- vaihtaessa ns. likaisia pyykkiin meneviä lakanoita yms. tulee käsitellä rauhallisin ottein, ei pölyttäen ympäriinsä, koska ne sisältävät runsaasti mikrobeja
- pyykki laitetaan suoraan pyykkipussiin, ei pyykin ns. välilaskupaikkoja
- likaisia vuodevaatteita käsiteltäessä työntekijän suositellaan käyttävän suojakäsineitä
15. Yleinen puhtaus ja siivous varhaiskasvatusyksiköissä
Varhaiskasvatuksessa siivouksen tavoitteena on luoda lapsille ja henkilökunnalle viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Puhtaustaso saavutetaan koko henkilökunnan hyvällä yhteistyöllä.
Siivouksessa tärkeimpiä puhdistettavia paikkoja ovat ne pinnat, joita lapset ja aikuiset koskettavat ns. kosketuspinnat. Tällaisia kosketuspintoja ovat mm. ovenkahvat, katkaisimet, pöytätasot, tuolien ala- ja yläpinnat, käsinojat, kaiteet, wc-istuimet, potat, altaat, matalat hyllyt, kaukosäätimet, puhelimet, näppäimistöt…
Kosketuspinnat tulee pyyhkiä päivittäin yleispuhdistusaineella käyttäen mikrokuiteista siivouspyyhettä. WC-tiloissa ja pottahuollossa suositellaan käytettäväksi desinfektioainetta kerran viikossa. Eritteiden poistoa ja desinfektiota korostetaan. Eritteet ovat mikrobien kasvualustoja ja tartuntojen aiheuttajia. Eritetahradesinfektion tekee se henkilö, joka havaitsee eritetahran ensimmäisenä.
Pieksämäen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä desinfioivana ja pesevänä puhdistusaineina käytetään EU-standardien mukaisesti valmistettuja pesuaineita. Henkilöstön tulee tutustua ao. aineen käyttöturvatiedotteeseen. Käyttöturvatiedotteet löytyvät yksiköistä tai netistä. Siivoushenkilöstö tai hygieniahoitaja ohjeistavat desinfektioaineen valinnassa ja käytössä.
Henkilökunta voi tarpeen mukaan olla yhteydessä hygienia-asioissa esimerkiksi omaan lähiesimieheen ja tai siivouksesta vastaavaan tai hänen esimieheen.
Muistetaan, että taudinaiheuttajia on aina liikkeellä. On siis tärkeätä, että näitä hygieniaohjeita noudatetaan aina riippumatta varhaiskasvatusyksikön infektiotilanteesta.
1. Johdanto
2. Yleistä lasten tartuntataudeista
3. Tautiryhmäkohtaiset perusperiaatteet koskien varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta poissaoloa
4. Ohjeita epidemiatilanteissa
5. Hyvät hygieniakäytännöt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä
5.1.Lasten käsihygienia
5.2. Henkilökunnan käsihygienia
6. Eritetahradesinfektio
7. WC- ja pottahygienia
8. Vaippahygienia
9. Niistämis-, aivastamis- ja yskimishygienia
10. Tuttihygienia
11. Suuhygienia
12. Leluhygienia
13. Ruokailuhygienia
14. Vuodevaatehygienia
15. Yleinen puhtaus ja siivous varhaiskasvatusyksiköissä
1. Johdanto
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten sairaustapaukset ovat tavallisia. Sairastamisen lisäksi sairauksista seuraa lasten huoltajien töistä poissa olemisen tarvetta ja ylimääräisiä taloudellisia kustannuksia. Sairastamista ei voida kokonaan estää, mutta oikeilla ja yhtenäisillä toimintamalleilla sitä voidaan vähentää.
Tämän ohjeistuksen tavoitteena on pyrkiä minimoimaan tartuntatautien leviäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten ja henkilökunnan keskuudessa Pieksämäen kaupungissa. Ohjeistus toimii myös työkaluna toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Ohjeistuksen laatimisessa on käytetty lähteinä Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen vastaavaa ohjeistusta vuodelta 2011 ja Jämsän kaupungin hygieniaohjeita 2017.
Yleisten toimintaohjeiden lisäksi tämä ohjeistus koskee yksittäisiin tauteihin liittyviä tilanteita, esim. hoidosta poissaolon mahdollista tarvetta ja kestoa. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen henkilökunnan on syytä ohjata perhe hakeutumaan terveydenhuollon piiriin. Epidemioiden / vastaavien erityistilanteiden varalta on myös laadittu toimintamallit.
Sairaustapauksissa toimimista määrittää ennen kaikkea periaate, jonka mukaan lapsella on oikeus sairastaa ja toipua kotona. Sairaalla lapsella tulee olla mahdollisuus riittävän pitkään kotihoitoon, vaikkei hän itse osaisikaan asiaa ilmaista. Seuraavaksi tärkein periaate on uusien sairaustapausten minimointi, vaikka kotiin jääminen lapsen sairauden takia voikin olla huoltajille toisinaan hankalaa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa annetaan lapselle vain lääkärin määräämiä lääkkeitä. Jos mahdollista huoltaja sopii hoitavan lääkärin kanssa lääkkeenannon niin, että se tapahtuisi pääsääntöisesti lapsen kotona. Lääkkeet tulee säilyttää alkuperäisessä pakkauksessa selvän annosteluohjeen kanssa sekä niille erikseen sovitussa paikassa lasten ulottumattomissa. Huoltaja täyttää sopimuksen sairaanhoidollisten toimenpiteiden suorittamisesta / lääkehoidon toteuttamisesta henkilökunnan jäsenen kanssa, joka perehdyttää muun henkilökunnan.
2. Yleistä lasten tartuntataudeista
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tartuntataudit leviävät helposti. Tavallisimmin lapset sairastavat hengitysteiden (nenä, suu, nielu, henkitorvi, keuhkot) tulehduksia.
Tauteja aiheuttavat virukset ja harvemmin bakteerit, jotka elävät ja lisääntyvät hengitysteiden pinnoilla eli limakalvoilla. Viruksia vapautuu ympäristöön limakalvojen eritteiden mukana. Suurin tartuntariski aiheutuu suorasta kosketuksesta. Tartunta voi tapahtua myös pintojen välityksellä, esimerkiksi lelujen kautta. Sairastuminen edellyttää, että tartunnan saaneen ihmisen erittämiä viruksia päätyy toisen ihmisen hengitysteihin. Suurin osa tartuntatautien ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä perustuu tämän ketjun katkaisuun.
Tartuntasairauksien ehkäisemistä vaikeuttaa huomattavasti, että tyypillisesti tartunnan saanut ihminen erittää ympäristöönsä tautia aiheuttavaa virusta jo ennen kuin sairauden oireet ilmaantuvat. Käytännössä viruksia on liikkeellä jatkuvasti, eikä niille altistumista voida kokonaan estää.
Taudin oireiden ilmaantuessa taudinaiheuttajien erittäminen on tyypillisesti voimakkaimmillaan. Tartuttavuuden osalta suurin hyöty saavutetaan, jos tartuttava henkilö on poissa varhaiskasvatuksessa nimenomaan taudin alkuvaiheessa. Parasta tautien leviämisen ennaltaehkäisyä on hyvän yleis- ja käsihygienian toteuttaminen arkityössä.
Tavallisissa hengitysteiden tulehduksissa lapsen oireisuus ratkaisee sen, voiko lapsi osallistua varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen. Selvästi kuumeinen lapsi hoidetaan kotona. Lapsen yleistilan tulee olla sillä tasolla, että tämä voi osallistua varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen normaaleihin toimintoihin (leikki, ulkoilu jne.).
Hengitysteiden tulehduksien lisäksi lapsilla esiintyy paljon maha-suolikanavan sairauksia, jotka ilmenevät näkyvimmin oksenteluna ja/tai ripulointina. Ns. mahataudit ovat usein voimakkaasti tartuttavia ja ne kehittyvät helposti epidemioiksi. Näiden tautien leviäminen tapahtuu myös aikaisemmin kuvatulla periaatteella, ja tartuttavuutensa sekä rajuoireisuutensa vuoksi niihin tulee suhtautua vakavasti. Yleinen ohje on, että lapsi voi palata varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen kahden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsen yleistila sen sallii.
Erityistapauksen muodostavat tilanteet, joissa perheellä on varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa useampi lapsi, joista joku/jotkut ovat sairastuneet. Yleisenä ohjeena todetaan, että jos lapsi on suurella todennäköisyydellä saanut tartunnan, niin hänen on oltava poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta, kunnes perheen sisäinen epidemia on ohi. Etenkin jos useampi saman perheen lapsista oksentaa/ripuloi, niin muutkin perheen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevista lapsista suositellaan otettavan kotihoitoon saman aikaisesti.
On kuitenkin huomattava, että maha-suolikanavan oireilulle voi olla myös muita kuin virusperäisiä syitä, eikä näin ollen esimerkiksi yhden lapsen yksittäinen oksennus ole välttämättä peruste sille, että perheen kaikki varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa olevat lapset tulisi ottaa kotihoitoon. ”Mahataudin” kohdalla on hyvä huomioida, että viruksia erittyy ulosteeseen vielä kauan oireiden loppumisen jälkeen.
3. Tautiryhmäkohtaiset perusperiaatteet koskien varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta poissaoloa
Joidenkin sairauksien kohdalla riittävän pitkä eristäminen on välttämätöntä epidemian estämiseksi. Alla olevat ohjeet on laadittu ennen kaikkea ajatellen tautien tartuttavuutta. Ohjeissa ei siis oteta kantaa siihen, kauanko lapsen on oltava poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta toipuakseen itse taudista, vaan tämä asia on harkittava aina tapauskohtaisesti. Antibioottihoito ei merkitse, että lapsen pitäisi olla automaattisesti poissa varhaiskasvatuksesta.
Kuume Lasta ei viedä varhaiskasvatukseen, jos alle 1-vuotiaalla on kuumetta yli 38 °C tai vanhemmalla lapsella yli 37,5 °C. Jos lapsella on lievää lämpöilyä, niin yleistila ratkaisee hoitopaikan.
Yskä, nuha, flunssa Ei eristystarvetta.
Korvatulehdus Ei eristystarvetta.
Ripuli ja oksentelu Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen oltuaan n. kahden vuorokauden ajan oireeton. Voimakasoireisen vatsatautiepidemian aikana (esim. norovirus) tautia sairastavan perheen oireettomatkin lapset pidetään kotihoidossa. Varhaiskasvatukseen palattua on kiinnitettävä erityistä huomiota käsihygieniaan. Harvinaisten taudinaiheuttajien (Salmonella typhi, EHEC, Shigella) kohdalla eristys- ja seulontaohjeet kysytään terveydenhuollosta.
Vesirokko Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kunnes ruvet ovat kuivuneet (yleensä 5-6 vrk ihottuman alusta).
Entero-, vauva- ja parvorokko Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen yleistilan salliessa. Parvorokon aiheuttaman ihottuman puhjetessa tartuttavuus on jo ohi.
Hinkuyskä Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 5 vuorokauden kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta. Jos tauti on diagnoosivaiheessa kestänyt yli 21 vrk, eristämistä ei tarvita.
Nielurisatulehdus, angiina ja tulirokko Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 24 tunnin kuluttua lääkehoidon aloituksesta, ja jos yleistila sallii.
Märkärupi Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 24 tunnin kuluttua suun kautta annettavan ja 48 tunnin kuluttua paikallisesti annosteltavan antibioottilääkityksen aloituksesta.
Ontelosyylät (”molluskat”) Ei eristystarvetta.
Silmän sidekalvon tulehdus Ei eristystarvetta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen määräytyy oireiden voimakkuuden ja (bakteeri)tulehduksen mukaan.
Kihomadot ja täit Ei eristystarvetta, jos lääkehoito toteutetaan asianmukaisesti.
Syyhy Eristys on aiheellinen, kunnes hoidon päättymisestä on kestänyt 24 h.
MRSA-kantajuus Ei aiheuta erityistoimenpiteitä lukuun ottamatta erityisen hyvän käsihygienian toteuttamista.
(Para)influenssa ja mykoplasma Ei eristystarvetta. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen yleistilan
mykoplasma salliessa.
4. Ohjeita epidemiatilanteissa
Tietyillä sairauksilla on taipumus kehittyä epidemioiksi.
Streptokokki A -bakteerin aiheuttamat tulehdukset (”angiina”, märkärupi, tulirokko)
Streptokokki A:n kohdalla epidemiakriteerit täyttyvät, kun sairastuneita on kuukauden sisällä lapsiryhmissä 15-20 % lapsista ja työntekijöistä (3-5 hlöä).
Syyhy Syyhyepidemiaa on vaikea hallita. Kun päiväkotihoidossa olevalla lapsella todetaan syyhy, on koko ryhmän hoitoa harkittava.
Kihomadot ja täit Kun ryhmässä kolmella tai useammalla todetaan tartunta, harkitaan koko ryhmän
hoitamista.
Myös muissa tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen henkilökunnalla herää epäilys epidemiatilanteesta tai on muuten kysyttävää eristystarpeen, seulonnan yms. käytäntöjen suhteen, yhteyttä voi ottaa terveydenhuoltoon Poikkeuksellisia toimia vaativien tartuntatautien (esim. tuberkuloosi, tuhkarokko) ilmaantuessa yhteydenotto ja toimintaohjeet varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tulevat terveydenhuollosta tai valtakunnallisesti THL:n kautta.
Korona (Covid-19)
Varhaiskasvatukseen on laadittu ajantasainen ohjeistus THL:n, AVI:n ja Essoten määräysten ja suosituksen pohjalta. Esimiehet huolehtivat, että henkilöstö noudattaa ajantasaista ohjeistusta.
5. Hyvät hygieniakäytännöt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä
Infektiot leviävät yleensä käsien välityksellä. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa aikuiset ja lapset toteuttavat hyvää käsihygieniaa joka päivä, riippumatta infektiotilanteesta.
Käsienpesuneste on kertakäyttöisessä annostelijassa. Mikäli saippua on täyttöpullossa, huolehditaan käsienpesunesteen pullon puhtaudesta.
5.1.Lasten käsihygienia
Hygieniakasvatus on osa hoitoa ja varhaiskasvatusta. Käsihygienia on tärkein toimenpide torjuttaessa erilaisia infektioita. Lapset pesevät kätensä vedellä ja saippualla tai desinfioivat kätensä. Lapsia ohjataan ja valvotaan käsihygienian toteuttamisessa. Lasten käsihygienia on tärkein toimintapide torjuttaessa infektioita varhaiskasvatuksessa. Käsihygieniaa voidaan tehostaa pesun lisäksi käsihuuhteella.
Käsien pesu vedellä sekä nestesaippualla AINA
- hoitoon tullessa ja hoidosta kotiin saavuttaessa (kotona käsien pesu)
- ulkoa sisään tullessa
- ennen ruokailua
- wc-käynnin jälkeen
- nenän niistämisen ja käsiin yskimisen jälkeen
- kun käsissä on näkyvää likaa
Käsien desinfektio käsihuuhteella
- Ohjataan lasta ottamaan / aikuinen auttaa lapselle käsihuuhdetta, pieniin käsiin 1 painallus riittää.
- Käsihuuhde annostellaan / otetaan aina kuiviin käsiin ja hierotaan kaikkialle käsiin, kunnes huuhde ehtii kuivua/haihtuu.
- Käsihuuhteen hieromisen jälkeen käsiä ei kuivata enää millään tavoin, vaan annetaan huuhteen vaikuttaa, tällöin käsien desinfektio toteutuu oikeaoppisesti.
- Tilanteissa, joissa käsien pesu ei ole mahdollista, niin käytetään käsihuuhdetta (retket).
- Pesun korvaaminen käsihuuhteella on myös mahdollista joissakin tilanteissa, joista on sovittava esimiehen kanssa.
5.2. Henkilökunnan käsihygienia
Käsien pesu vedellä ja nestesaippualla tai desinfektio AINA
- työpaikalle tultaessa
- töistä pois lähdettäessä
- ennen ruuan jakoa ja ruokailua
- WC-käynnin jälkeen
- yskimisen ja niistämisen jälkeen
- vatsatautiepidemioiden aikana suositellaan käsien pesua vedellä ja saippualla ja sen jälkeen vielä käsien desinfektiota
Käsidesinfektio
- annostele käsihuuhdetta aina kuiviin käsiin
- minimi on 2 painallusta pumppupullosta eli noin 3 ml huuhdetta
- hiero kaikkialle käsiin, erityisen hyvin sormenpäihin ja unohtamatta ranteita
- käsihuuhteen annetaan kuivua, kuivumisaika on desinfioitumisaika
Käsien saippuapesu kuivattaa käsiä, joten käsivoiteiden käyttö on suositeltavaa. Käsihuuhteet sisältävät hoitavia aineosia ja ne ovat käsien iholle miellyttävämpiä kuin vesipesu ja pitävät käsien ihon kunnossa.
Sormuksien, kellojen, rannekorujen, aktiivirannekkeiden ja rakennekynsien käyttö lisäävät käsien mikrobimäärää ja käsihuuhde ei pääse niiden alle vaikuttamaan. Mikrobeja jää korujen alle, josta ne pääsevät siirtymään muualle käsiin aiheuttamaan tartuntoja. Työntekijöiden ei suositella käyttävän työaikana em. käsihygieniaa heikentäviä elementtejä.
Suojakäsineiden käyttö
- käytä aina suojakäsineitä lasten vaipanvaihtotilanteissa ja lasta avustettaessa WC:ssä, jossa kosketellaan eritteitä
- suojakäsineet ovat aina kertakäyttöisiä
- suojakäsinemateriaali vinyyli tai nitriili
- säilytä suojakäsinepakkaukset roiskeilta suojassa
- ota suojakäsineet aseptisesti yksitellen pakkauksestaan
- käytä aina käsihuuhdetta ennen suojakäsineiden pukemista ja heti niiden riisumisen jälkeen
- varo koskettelemasta likaisilla suojakäsineillä ympäristöäsi, riisu ne heti käytön jälkeen ja pane suoraa roskiin.
6. Eritetahradesinfektio
Päiväkodissa syntyy eritetahroja erilaisille pinnoille. Eritetahroilla tarkoitetaan sylkeä, verta, virtsaa, ulostetta, oksennusta, ym. kudosnestettä.
Eritetahradesinfektion tarkoituksena on poistaa taudinaiheuttajat pinnoilta välittömästi. Sen toteutus ja hallinta kuuluvat jokaiselle työntekijälle. Sitä ei ulkoisteta siivoushenkilöstölle. Eritteen poisto ja desinfektio on tehtävä välittömästi, koska taudinaiheuttajat lisääntyvät eritteisillä pinnoilla ja aiheuttavat luonnollisesti suoria tartuntoja.
Eritetahran puhdistukseen tarvittavaa välineistöä löytyy jokaisessa yksikössä erikseen sovitussa paikassa, lasten ulottumattomissa.
Näin puhdistat eritetahran:
- desinfioi kädet ja pue suojakäsineet
- pyyhi kertakäyttöisellä siivouspyyhkeellä erite pois ja laita pyyhe roskiin
- kaada puhtaalla käsinekädellä desinfektioainetta tahra-alueelle
- pyyhi tahra-alue huolellisesti kuivaksi ja laita pyyhe suoraan roskiin
- riisu suojakäsineet suoraan roskiin
- desinfioi kädet
7. WC- ja pottahygienia
Lapset käyvät potalla ja WC:ssä valvotusti. Lasta avustetaan tarpeen mukaan pyllyn pyyhkimisessä ja käsihygieniassa. WC-istuimen ja pintojen mahdolliset eritteet poistetaan välittömästi ja potta tyhjennetään WC-pönttöön. Potta pestään päivittäin yleispuhdistusaineella ja suosituksen mukaan kerran viikossa desinfektioaineella. Pyllynpesuallas on pestävä jokaisen käytön jälkeen. Työntekijä pesee omat kädet tai käyttää käsihuuhdetta pottatyöskentelyn ja pyllynpesujen jälkeen.
Lapsen kädet pestään ja käytetään tarvittaessa käsihuuhdetta. Vessatiloissa ei suositella olevan kirjoja eikä leluja.
8. Vaippahygienia
Vaippahygieniaan varataan erillinen vaipanvaihtotila. Hoitopöydän pintamateriaalin tulee olla helposti huollettava ja pyyhittävä.
Vaipan vaihdon jälkeen pyyhitään hoitopöydän pinta esimerkiksi yleispuhdistusaineella, -liinalla tai tarvittaessa tehdään eritetahradesinfektio. Hoitopöydän pinnan suojaamisessa käytetään kertakäyttöistä suojapaperia tai vastaavaa pyyhettä, joka vaihdetaan aina lapsikohtaisesti.
Työntekijä käyttää suojakäsineitä vaipanvaihdon yhteydessä. Vaippa suljetaan erilliseen pussiin ja se laitetaan roskikseen. Kannelliset jalalla avattavat vaipparoskikset ovat suositeltavia.
9. Niistämis-, aivastamis- ja yskimishygienia
- älä aivasta päin toisia,
- laita kasvojen eteen kertakäyttöinen nenäliina tai aivasta hihaan, älä kättä
- laita käytetty nenäliina suoraa roskiin niistämisen tai aivastamisen jälkeen
- muista käsien desinfektio niistämisen, aivastamisen ja yskimisen jälkeen
10. Tuttihygienia
Huolehditaan, että tutit säilytetään henkilökohtaisina. Tuttihuollosta huolehtivat lasten huoltajat kotona, keittämällä kaksi kertaa viikossa.
11. Suuhygienia
Suosituksena on, että varhaiskasvatuksessa ei pestä hampaita. Vuorohoidossa pesu tehdään valvotusti. Hammasharjat on säilytettävä lasten ulottumattomissa, jotta ne pysyvät henkilökohtaisina.
Varhaiskasvatuksessa käytetään xylitol-pastilleja. Huoltajat kustantavat lasten xylitol-pastillit. Pastelleja annetaan aina ruokailujen jälkeen.
12. Leluhygienia
Mikrobit säilyvät lelujen pinnoilla tutkitusti jopa kuukausia. Lelujen likaantuneisuus on yli kymmenkertaista verrattuna pöytäpintojen ja vessatilojen näytteisiin.
Lelut, joita lapset laittavat suuhunsa, suositellaan pesemään / pyyhkimään mahdollisimman usein miedolla yleispuhdistusaineella tai käsiastianpesuaineella.
Lelut, jotka eivät kestä vesipesua, voidaan pyyhkiä pelkällä mikrokuitupyyhkeellä. Lelujen mikrobikuormaa voidaan vähentää esimerkiksi pitämällä leluja ”viikkolevossa”. Suosituksena on, että poistetaan ne välillä 2-4 viikoksi käytöstä.
Unilelut pestään kotona. Kotoa tuodut lelupäivälelut pyydetään kotona puhdistamaan ennen päiväkotiin tuontia. Muovailuvahat vaihdetaan säännöllisin väliajoin uusiin.
13. Ruokailuhygienia
Suojataan ruoka pisara-, kosketus- ja pölytartunnalta sekä säilytetään ruoka elintarvikeviranomaisten suosittelemissa lämpötiloissa. Henkilökunnan jäsen huolehtii ruoan jakamisesta. Hän ei kesken jakotilanteen osallistu lasten muuhun hoitoon. Ruoan jakaja käyttää käsihuuhdetta ja suojakäsineitä tarpeen mukaan.
Tiskien keräilyssä käytetään suojakäsineitä ja suositus on, että lapset eivät osallistu tiskien keräilyyn. Ruokailukasvatuksen näkökulmasta annetaan lapsille mahdollisuus osallistua ruuan ottamiseen omalle lautaselle sekä omien ruokailuvälineiden palauttamiseen tiskiä varten. Se toteutetaan aina valvotusti. Infektioaikoina tulee välttää lasten osallistumista ruoan jakeluun kokonaan. Tarjoilutasot ja ruokapöydät pyyhitään aina ennen tarjoilua sekä ruokailun jälkeen. Jokainen lapsi syö omalta lautaselta. Henkilökunnan jäsen ei jäähdytä lapsen ruokaa siihen puhaltamalla.
Juomamukit ovat ruokailun ulkopuolella kertakäyttöisiä/käytön jälkeen pestäviä. Kun nimikoituja mukeja / juomapulloja on käytössä, ne pestään tarvittaessa.
14. Vuodevaatehygienia
Vuodevaatteissa on luonnollisesti runsaasti mikrobeja, koska ne koskettavat kehoa ja myös intiimialueita. Käytössä olevat vuodevaatteet ovat henkilökohtaisia.
Kun joudutaan käyttämään vuodetta poikkeustilanteissa toiselle lapselle, vuode puretaan vuodevaatteista kokonaan ja pedataan toiselle käyttäjälle kokonaan kaikki uudet vuodevaatteet. Vuodevaatteet säilytetään vuoteissa tai nimellä varustetuissa pusseissa tai kaapeissa / hyllyissä.
Suositus:
- tyynyliinojen vaihtoväli kaksi kertaa kuukaudessa, tarvittaessa useammin
- lakanoiden vaihto kerran kuukaudessa, tarvittaessa useammin
- patjansuojukset pestävä säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan
- pääsääntöisesti vuodevaatteet vaihdetaan, jos niissä on näkyvää likaa
- vaihtaessa ns. likaisia pyykkiin meneviä lakanoita yms. tulee käsitellä rauhallisin ottein, ei pölyttäen ympäriinsä, koska ne sisältävät runsaasti mikrobeja
- pyykki laitetaan suoraan pyykkipussiin, ei pyykin ns. välilaskupaikkoja
- likaisia vuodevaatteita käsiteltäessä työntekijän suositellaan käyttävän suojakäsineitä
15. Yleinen puhtaus ja siivous varhaiskasvatusyksiköissä
Varhaiskasvatuksessa siivouksen tavoitteena on luoda lapsille ja henkilökunnalle viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Puhtaustaso saavutetaan koko henkilökunnan hyvällä yhteistyöllä.
Siivouksessa tärkeimpiä puhdistettavia paikkoja ovat ne pinnat, joita lapset ja aikuiset koskettavat ns. kosketuspinnat. Tällaisia kosketuspintoja ovat mm. ovenkahvat, katkaisimet, pöytätasot, tuolien ala- ja yläpinnat, käsinojat, kaiteet, wc-istuimet, potat, altaat, matalat hyllyt, kaukosäätimet, puhelimet, näppäimistöt…
Kosketuspinnat tulee pyyhkiä päivittäin yleispuhdistusaineella käyttäen mikrokuiteista siivouspyyhettä. WC-tiloissa ja pottahuollossa suositellaan käytettäväksi desinfektioainetta kerran viikossa. Eritteiden poistoa ja desinfektiota korostetaan. Eritteet ovat mikrobien kasvualustoja ja tartuntojen aiheuttajia. Eritetahradesinfektion tekee se henkilö, joka havaitsee eritetahran ensimmäisenä.
Pieksämäen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä desinfioivana ja pesevänä puhdistusaineina käytetään EU-standardien mukaisesti valmistettuja pesuaineita. Henkilöstön tulee tutustua ao. aineen käyttöturvatiedotteeseen. Käyttöturvatiedotteet löytyvät yksiköistä tai netistä. Siivoushenkilöstö tai hygieniahoitaja ohjeistavat desinfektioaineen valinnassa ja käytössä.
Henkilökunta voi tarpeen mukaan olla yhteydessä hygienia-asioissa esimerkiksi omaan lähiesimieheen ja tai siivouksesta vastaavaan tai hänen esimieheen.
Muistetaan, että taudinaiheuttajia on aina liikkeellä. On siis tärkeätä, että näitä hygieniaohjeita noudatetaan aina riippumatta varhaiskasvatusyksikön infektiotilanteesta.