palokärjen pituus on noin 45-50 senttiä ja se painaa 300-400 grammaa.
palokärjen höyhenpeite on noen musta.
Koiraalla päälaki on punainen,naaraalla on punaista vain taka raivossa.
sysimustasta,variksen kokosesta palokärjestä ei voi erehtyä.

Sen lento on syvä aaltoista ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti koko vuoden.
Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutaa kiihkeästi kui kui kui lennossa se huutelee kry kry kry.
Pesä poikasten on kiivasta kimitystä.

Vanhin suomalainen rengastetu palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha.
Se on samalla euroopan vanhin palokärki.
Palokärjen esiintymis aluetta on lähes koko eurooppa ja aasia.
Euroopan populaataion kooksi arvioidaan 1,5-2,9 miljoonaa yksilöä.
suomessa sitä tavataan melkein kaikkialla,laji puuttuu vain aivan pohjoisimmasta tunturi lapista.

pari määrä on 10000-15000.
Nuoret yksilöt syksyisin vaihtelevassa määrin.


Elin ympäristö

palokärki suosii vanhoja havu-metsiä ,mutta pesii myös varttuneissa talousmetsissä.
Reviiri saattaa olla hyvin laaja,useita neliökilometrejä.
Kelvollisen reviirin vaatimuksena on hevos-kekomuurahaisten runsaus.
palokärki pesii puuhun hakkaamaansa koloon.


Lisääntyminen


Palokäki hakkaa ison pesäkolon,mutta pesii joskus vanhaan koloon.
Pesä on useinmiten männyssä tai haavassa
Pesäkolo voi olla suurelle hakkuuaukolla jätetyssä ainoassa säästö haavassa.
Palokärki munii huhtikuun lopussa 3-6 hohtavan valkeata munaa,joita emot hautoivat 12-15 vuorokautta.
Poikaset jättävät pesän noin 24-29 vuorokauden ikäisinä.
Palokärjellä on vain yksi pesue vuodessa.



Ravinto


lajin pääasiallista ravintoa ovat hyönteiset,joita palokärki etsii ennen kaikkea kuolleista puista.
Palokärki kaivelee muurahaiskekoja ja syö sekä muurahaiset että toukat.
Se syö joskus myös marjoja.


palokärjen ääni