Musiikki viestii ja vaikuttaa

Mitä on musiikki? Musiikki on ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Se voi herättää kuulijassa erilaisia tuntemuksia, kuten mielihyvää, suuttumusta, vihaa. Musiikki voi olla ihmiselle erittäin tärkeä. Musiikkia voidaan nauttia kuuntelemalla, soittamalla, tai vaikka tekemällä sitä. On olemassa monenlaisia genrejä, kuten pop, jazz, metalli, hevy, iskelmä ja teknomusiikki.

Miten musiikki vaikuttaa mieleen? Musiikin vaikuttamista on tutkittu ja nämä on todettu ihan oikeiksi. Eli musiikki vaikuttaa tunteisiin. Sillä voidaan kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja se voi rentouttaa sosiaalisissa tilanteissa. Se voi vahvistaa vauvan ja äidin suhdetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä se voi vahvistaa niin nuoruusiässä kuin laajemmissakin yhteisöissä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikkipsykologisten tutkimuksten mukaan musiikkia voidaan käyttää terapiana, esimerkiksi erilaisten sairauksien toipumiseen, kuten muistisairauksista kärsivien ihmisten apuna tai aivoinfarktista toipumiseen. Se voi auttaa joitakin ihmisiä työskentelemään ja auttaa heitä pitämään keskittymiskykynsä. Musiikki parantaa myös tarkkaavaisuutta, ja voi vaikuttaa myönteisesti kuulojärjestelmään, kunhan ei kuuntele liian isolla musiikkia, sekä se vaikuttaa myös motoristen taitojen kehittymiseen. Musiikki voi auttaa ihmisiä elämässään pääsemään vaikeiden asioiden yli. Ihminen voi kuunnella itselle tiettyjä kappaleita, ja keskittyä niihin, ainakin itseä on auttanut musiikin kuuntelu eri tunnetiloissa, sillä se vaikuttaa voimakkaasti niihin aivoalueisiin, jotka prosessoivat tunnetietoja. Tämä on ainakin minulla toiminut. Jos olen ollut pahalla tuulella, olen kuunnellut raskaampaa musiikkia esimerkiksi Amaranthea ja se on helpottanut minua. Suuttumukseni ja ärtymykseni pikku hiljaa katosivat musiikkia kuunneltaessa. On myös sellaisia kappaleita, joita ei juuri halua kuulla, jos ne tuo jonkin ikävän asian mieleen, ja silloin yleensä sivuuttaa sen kappaleen.

Ihmisillä on erialisia makuja musiikista, eikä pidä haukkua toisen musiikkimakua, vaikka ei itse pitäisikään juuri siitä musiikista, jota se toinen kuuntelee. Musiikkimausta ei voi kiistelläkkään kovin, jos kummatkin pitävät eri musiikista. Sami Purhonen on tutkija ja hän kertoo Helsingin Sanomissa "Suomalainen maku" ihmisten eri musiikkimauista. Tämä perustuu sosiologiryhmän tutkimukseen. Purhonen kirjoittaa, että tutkimus osoitti, että suomalaiset ovat tehneet selvän eron korkeakulttuuriin ja populaarikulttuuriin. Purhonen kertoo, että suomalaisten maku ja elämäntyyli vaihtelevat sen mukaan, mikä on heidän sosiaalinen asemansa. Eniten makuun on vaikuttanut kuitenkin se, kuinka korkeasti koulutettu ihminen on sekä toinen vaikuttava tekijä oli ikä. Purhonen sanoo kuitenkin ettei tutkimus kuitenkaan väitä, että yhteiskunnallinen asema ja ikä määräisivät sen mistä ihmiset tykkäävät ja mistä eivät. Niinkuin Purhonen kirjoittaa: "Jokainen tekee yksilöllisiä valintoja, mutta omasta asemastaan käsin", ja tästä olen aivan samaa mieltä Purhosen kanssa. Musiikkimaku voi muuttua elämän varrella. Musiikin avulla voidaan tarkastella millainen henkilö itse on. Sillä voidaan työstää omaa identiteettiään. Nuoruudessa se antaa omaa tilaa, kun itsenäistyy vanhemmista, jolloin musiikin kuuntelu yksin omassa huoneessa, antaa nuorelle mahdollisuuden käsitellä stressiä ja negatiivisia tunteita, miettiä ja rakennella omaa minuuttaan sekä antaa aikaa työstää ja pohtia muuttuvia tilanteita.


Musiikkiharrastukset antavat ihmisille mahdollisuuden toteuttaa itseään, mahdollisuuden musiikin oppimiseen sekä onnistumisiin. Vanhuksille taas musiikki voi auttaa pitämään toimintakykyä ja tuoda pystyvyyden kokemuksia.

Kun artistit julkaisevat uusia kappaleita, he tekevät yleensä niin musiikkivideot myöhemmin. Ne nähdään yleensä Youtubesta. Mutta musiikkivideoita voidaan tehdä myös markkinointivälineiksi. Esimerkiksi televisioihin mainoksia, joissa esitellään tai kaupataan joitan uusia tuotteita, ja yritetään saada ihmisiä ostamaan tuotteita. Joissakin musiikkivideoissa on piilomainintaa. Esimerkiksi Britney Spearsin Hold it against me kappaleessa tulee esille todella hyvin piilomaininta. En tiedä onko se oikein saada sillä tavoin ihmisiä kiinnostumaan niistä piilomainituista asioista. Ei minua ole haitannut ne, en ole välissä edes ajatellut missä kaikkialla on ollut piilomainintaa. Tuntuu että nykyään kaikkialla on piilomainintaa. Avointa mainintaa kyllä näkee esimerkiksi Linja-autopysäkkien seinissä on aina jotain mainoksia. Joskus avoinmainonta on saanut minut lankeamaan ostamaan jonkin asian. Olen kuitenkin päättänyt niin, että jos joudun miettimään ostanko asian vai en, silloin on syytä jättää se ostamatta. Tämä on toiminut minulla, enkä loppujen lopuksi ole tarvinnut koko haluamaani asiaa. Musiikkivideo voi toimia myös taiteellisena puolena, se antaa mahdollisuuden kertoa tarinan, tai luoda tunnetiloja. Jotkut artistit laittavat musiikkivideoihin paljon rahaa ja panostavat siihen esimerkiksi Michael Jackson ja Janet.

Miten musiikki vaikuttaa yhteiskuntaan? Musiikki on ollut mukana, kun yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia ja murroksia. Yhteiskuntaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi musiikilla, räpätään tai lauletaan yhteiskunnan asioista ja otetaan tällä tavoin kantaa. Erityisesti 60-luvun nuoriso tekivät kommunistisia, poliittisia lauluja. Esimerkiksi Kristiina Halkolan laulama "laulu 20 perheestä" kertoo rahan vallasta, eli ketkä omistavat rahan, eduskunta vai porvarit. Erityisesti nuoriso halusi tuolloin vaikuttaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haluttiin ottaa kantaa politiikkaan, haluttiin vaikuttaa suoraan musiikilla.

Kansansyvistä riveistä nousevia mielipiteitä lauluja esitti Irwin Godman ja näitä lauluja sanottiin protestilauluiksi. Jos ei olisi ollut esimerkiksi Kaisa Korhosta, tai muita vetovoimaisia tähtiä, niin politiikan asiat eivät olisi tulleet niin hyvin esille. Tavallaan Taistolaisen musiikkiperinteen uusinta musiikkia esitti Ultra Bra. 1990-luvulla oli samanlainen laulutyyli, seistiin rivissä, laulettiin suoralla äänellä, mutta poliittinen kanta oli enemmän vihreä. Esimerkiksi Ken Saro Wiwa oli nigerialainen kirjailija, televisiotuottaja ja ympäristöaktivisti, ja hänen tapahtumaan liittyvä Nigerian välitön erottaminen Kansainyhteisöstä ja alettiin tehdä kantaa ottavia lauluja. Laulava vallankumous, jolloin Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät. Oltiin kansallistottelemattomia ja laulettiin lauluja. Musiikillisesti musiikki oli aikamoista suoraa puhetta. Mielestäni se saattoi tuoda tuloksiakin. Kun kuulee jonkin biisin, niin alkaa väkisinkin miettimään mikä on sen biisin tarina, mitä se haluaa kertoa. Ehkä ylemmät herrat sitten kuuntelivat mielipidelauluja, ja kuuntelivat kansaa tällä tavoin. Taiteellisesti tuo on mielestäni aika nerokas keksintö ottaa kantaa. Luulen, että mielipidelaulut vaikuttavat tänäkin päivänä. Ja kyllähän niitä tehdäänkin.

HYVÄ! OTIN NYT OMAT OHJEISTUKSET POIS. TÄLLÄ MENNÄÄN! SAIT HYVÄÄ OPPIA ESSEEN KIRJOITTAMISESTA MYÖS MUIHIN AINEISIIN.