Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjaavat paikalliset periaatteet Nilakan alueen (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) kunnissa

Nilakan alueen kunnissa kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyviä käytäntöjä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä kuntien varhaiskasvatusjohtajien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Varhaiskasvatusjohtajat ja erityislastentarhanopettajat ovat laatineet yhteistyössä kolmiportaisen tuen työkalupakin (2015), joka havainnollistaa varhaisen ja erityisen sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukitoimia varhaiskasvatuksessa Nilakan kuntien alueella. Kolmiportainen tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen ja siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen. Lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla, inkluusion periaatteiden mukaisesti. Tarvittava tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa, lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä, lapsen varhaiskasvatusajan puitteissa.

Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista. Päivittäistä kasvatusta ja opetusta yksilöllistetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten tarpeiden mukaan. Oikea-aikainen kehityksen ja oppimisen tuki sijoittuu lapsen lähikehityksen vyöhykkeelle.

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja oppimiseen sekä kehitykseen liittyvät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä on keskeistä myönteinen asenne ja rakentava yhteistyö lasten huoltajien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt Nilakan alueen kunnissa

Lapsen tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu tarvittaessa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointiin, tuen suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on toimiva kasvatusyhteistyö, jossa huoltajat ja kasvattajat sitoutuvat tietoisesti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeen osana lapsen arkea. Tämä edellyttää huoltajien ja varhaiskasvattajien keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Varhaiskasvatuksessa lapsi saa tarvitsemansa tuen kehitykseensä ja oppimiseensa, vaikka huoltajat eivät sitoutuisikaan yhteistyöhön.

Tuen tarpeen havainnointi, arviointi ja toteuttaminen kuuluvat kaikille varhaiskasvattajille koulutuksen, työnkuvien ja vastuiden mukaisesti. Tuen tarvetta arvioitaessa on oleellista tunnistaa ja määritellä lapsen kehityksen ja oppimisen tilanne kokonaisuutena. Kehitykseen ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet ja riskitekijät otetaan puheeksi huoltajien kanssa ja ne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuki rakennetaan lapsen varhaiskasvatusympäristöön ja kasvattajat arvioivat sen vaikutuksia säännöllisesti. On oleellista tunnistaa, milloin varhaiskasvatuksen tuki on riittävää ja milloin lapsi tulee ohjata muiden palvelujen piiriin. Tämän vuoksi tuen arvioinnin tukena käytetään tarvittaessa tarkoituksenmukaisia asiantuntijalausuntoja ja konsultoidaan eri asiantuntijoita huoltajien kanssa yhdessä sovitulla tavalla.

Lapsen ohjautuminen kehityksen ja oppimisen tuen piiriin Nilakan alueen kunnissa (kaavio)

Suurin osa lapsista tulee varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ilman tuen tarvetta. Lapselle tarjotaan laadukasta varhaiskasvatusta ja vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. (Kaavio. Lapsen ohjautuminen kehityksen ja oppimisen tuen piiriin)

Varhaiskasvatushenkilöstö havainnoi lasten kehitystä ja oppimista. Mikäli lapsella havaitaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvää tuen tarvetta, havainnoista keskustellaan kasvatustiimissä ja sovitaan toimintatavoista lapsen tukemiseksi ryhmässä. Kasvatustiimissä sovitaan myös puheeksiotto vanhempien kanssa ja mahdollinen erityislastentarhanopettajan konsultaatio. Vanhemmat saattavat myös itse tuoda esille huolensa lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyen. Tällöin kasvatushenkilöstö tehostaa lapsen havainnointia ja havaintojen dokumentointia määräajaksi, sopii vanhempien ja kasvatustiimin kanssa yhteisistä toimintatavoista lapsen tukemiseksi lapsiryhmässä ja kotona sekä siitä miten ja milloin asiaan palataan. Sopimukset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Osalla varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen aloittavista lapsista tuen tarve on tiedossa jo hakuvaiheessa. Tällöin lapsi sijoittuu varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen oheisen kaavion mukaisesti. (Kaavio. Lapsen ohjautuminen kehityksen ja oppimisen tuen piiriin kun tuen tarve tiedossa jo hakuvaiheessa.)

Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Nilakan alueen kuntien alueella

Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin eri tavoin. Tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä.

Yleinen tuki

Jokainen lapsi tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan yksilöllistä tukea. Tuen tarve voi olla lyhytaikaista ja vähäistä, jolloin yksittäinenkin tuen muoto tai järjestelyt, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa, auttavat suotuisan kehityksen ja oppimisen etenemiseen. Laadukas varhaiskasvatus ja yleinen tuki ovat riittäviä suurimmalle osalle lapsista. Laadukas varhaiskasvatus rakentuu vahvaan perusosaamiseen, lapsen kehityksen tuntemiseen ja pedagogiikkaan. Kasvattajien tehtävä on suunnitella toimintaa ja rakentaa oppimisympäristö, jossa mahdollistuu lapselle ominaisin tapa toimia. Työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan kulloistakin lapsiryhmää ja lasten yksilöllisiä tavoitteita vastaaviksi. Päiväjärjestyksen ja päivittäisten toimintojen rytmittäminen esim. kuvin tukee kaikkia lapsia. Suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen erilaisiin pienryhmiin, siirtymien porrastaminen ja aikuisen tuki kuuluvat yleisen tuen käytäntöihin.

Yleisessä tuessa erityislastentarhanopettajan (elto)/ varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) työn painopiste on konsultoinnissa. Elto/veo on ryhmän tukena havainnoimassa ryhmän toimintatapoja ja lasta oppimisympäristössään. Lapsiryhmän kasvattajat ja elto/veo miettivät yhdessä arjen toimivuuteen liittyviä asioita ja käytäntöjä yksilö- ja ryhmätasolla. Elto/veo tukee kasvatusyhteistyötä ja osallistuu tarpeen mukaan jatkotoimenpiteistä sopimiseen ja palavereihin.

Tehostettu tuki

Osa lapsista tarvitsee enemmän ja säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja toisiaan täydentävinä. Tehostettuun tukeen liittyy ennaltaehkäisevä sekä lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistamiseen pyrkivä näkökulma. Tehostetun tuen antaminen ja yhdessä mietityt tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu.

Tehostettu tuki tarkoittaa lapsen ja varhaiskasvattajien pedagogisen toiminnan havainnoinnin ja arvioinnin lisäämistä arjessa. Havaintojen perusteella keskustellaan lapsen tuen tarpeesta yhteistyössä huoltajien, elton/veon ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Kasvattajat tarkastelevat omaa pedagogista toimintaansa ja keinoja ohjata lasta sekä muuttaa toimintaansa ja ympäristöä lapsen tarpeita vastaavaksi. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vertaisryhmässä edellyttää suunnitelmallisuutta, erityisosaamista ja mahdollisesti myös erilaisia järjestelyjä tai apuvälineitä. Tehostetun tuen antaminen edellyttää usein perusosaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista ja tiiviimpää yhteistyötä huoltajien kanssa.

Tehostetussa tuessa elto/veo osallistuu lapsen tuen tarpeen arvioimiseen sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan ja seurantaan. Tehostetun tuen järjestämisessä on mukana erityislastentarhanopettajan lisäksi monialaisen yhteistyöverkoston (esim. neuvolan, kuntoutuspalveluiden: puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologipalveluiden, perheneuvolan, sosiaalitoimen tai erikoissairaanhoidon) toimijoita lapsen tarpeiden mukaisesti. Elto/veo vastaa monialaisen yhteistyön toteutumisesta. Elto/veo suunnittelee ja toteuttaa osa-aikaista erityisopetusta yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Tehostetun tuen tukitoimet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä olevaan tehostetun tuen suunnitelmaan.

Erityinen tuki

Erityinen tuki viittaa lapsen vahvaan tuen tarpeeseen ja edellyttää varhaiskasvattajilta perusosaamisen lisäksi aina erityispedagogista osaamista. Lapsella on oikeus erityiseen tukeen, kun tuen tarve on pitkäkestoista ja intensiivistä ja tehostetun tuen menetelmät eivät riitä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja tavoitteellista, yksilöllistä lapsen tukemista. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vertaisryhmässä edellyttää suunnitelmallisuutta, erityisosaamista sekä mahdollisesti erilaisia järjestelyjä ja apuvälineitä. Lapsen tuen tarvetta ja tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhdessä huoltajien ja monialaisen yhteistyöverkoston kanssa. Erityisen tuen tukitoimet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä olevaan erityisen tuen suunnitelmaan tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen osalta henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). HOJKS:n laadinnasta vastaa koulun erityisopettaja.

Erityisessä tuessa yhteistyö lapsen kehitystä tukevien ja tutkivien tahojen kanssa tiivistyy. Eltolla/veolla on merkittävä rooli huoltajien, kasvatushenkilöstön ja monialaisen yhteistyöverkoston koordinoijana. Elto/veo osallistuu huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin ja sekä lapsen erityisen tuen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan ja seurantaan. Elto/veo suunnittelee ja toteuttaa osa-aikaista erityisopetusta yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Elto/veo huolehtii myös tuen jatkuvuudesta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen alkaessa sekä muissa siirtymävaiheissa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehostetun tai erityisen tuen aikana

Nilakan alueen kunnissa on käytössä yhteinen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma -lomake (2015). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma -lomaketta täydennetään tarvittaessa tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma lomakkeella ja lääkehoitosuunnitelmalla. Sähköiseen asiointiin liittyvät uudistukset ovat käynnissä kaikissa Nilakan alueen kunnissa ja näiden myötä myös Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tulee päivittymään sähköiseen muotoon yhdeksi asiakirjaksi.

Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen:
- tuen vaihe, tuen tarpeen muutokset ja tukitoimien päättyminen
- huoltajien, varhaiskasvattajien ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden antama tuki sekä eri toimijoiden vastuunjako
- henkilöstömitoitukseen, ryhmärakenteeseen, oppimisympäristöön ja pedagogiikkaan liittyvät ratkaisut ja näiden mahdolliset muutokset
- lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineiden käyttö
- mahdolliset kuljetukset sekä niiden järjestelyt ja vastuu
- tavoitteiden toteutumisen seuranta
- tukitoimien vaikutusten arviointi ja arviointiajankohdat

Lapsen tehostetun ja erityisen tuen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arviointi on jatkuvaa oppimisympäristön, pedagogiikan ja aikuisen toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Annetun tuen vaikuttavuus kirjataan säännöllisesti lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tukitoimien jatkuvuudesta ja suunnitelmien siirtymisestä huolehditaan asianmukaisesti lapsen siirtyessä ryhmästä/päiväkodista toiseen, esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tiedonsiirtokäytännöt on kuvattu tarkemmin kunkin kunnan omassa osiossa.

Monialainen yhteistyö Nilakan kuntien alueella

Nilakan alueen kunnissa lastenneuvola, kuntoutus- ja psykologipalvelut tuottaa liikelaitos Kysteri. Nilakan alueen kunnilla on yhteinen perheneuvola. Paikalliset lasten ja perheiden palvelut sekä yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen kanssa on kuvattu tarkemmin kuntakohtaisesti.